Mikä: Kol­mi­ker­rok­si­nen oma­ko­ti­ta­lo, 6-7 h + k Mis­sä: Var­so­vas­sa, Puo­las­sa Tääl­lä asu­vat: Päi­vi Lemst­röm ja avi­o­mies sekä lap­set Axel, 18, Ma­til­da, 15, ja Bea-koi­ra, per­heen kol­me ai­kuis­ta las­ta ovat asu­neet Suo­mes­sa per­heen Puo­lan vuo­sien ajan

Ai­van kuin pää­si­si kur­kis­ta­maan maa­il­man eri puo­lil­le vai­vih­kaa ja tun­te­maan nii­hin liit­ty­vät muis­tot Päi­vi Lemst­rö­min ja hä­nen per­heen­sä ko­dis­sa Var­so­van syk­kees­sä. Täs­sä ta­los­sa on mys­ti­nen se­koi­tus läm­pöä, ko­dik­kuut­ta, kau­neut­ta ja tyy­lik­kyyt­tä. Per­heen li­säk­si ka­lus­teet ovat ko­din sy­dän: ne ovat kul­ke­neet mu­ka­na maas­ta toi­seen kon­teis­sa asuin­pai­kan vaih­tu­es­sa. Päi­vin mie­hen työ on kul­jet­ta­nut per­het­tä mel­kein maa­pal­lon ym­pä­ri. Puo­las­sa vie­räh­ti noin nel­jä vuot­ta, mut­ta nyt per­he on aset­tu­nut puo­lik­si ta­kai­sin Suo­meen, nel­jän­tois­ta maa­il­mal­la vie­te­tyn vuo­den jäl­keen.

Mon­ta muut­toa

Päi­vi ku­rot­taa jää­kaa­pis­ta her­kul­li­sel­ta tuok­su­vaa juus­toa, ja aset­te­lee sen esil­le yh­des­sä mui­den herk­ku­jen kans­sa. Hä­nel­le vi­su­aa­li­suus on tär­ke­ää. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Päi­vi al­koi to­teut­taa unel­maan­sa, ja suun­ni­tel­la omal­le mon­day TO sun­day HOME -mer­kil­leen tuot­tei­ta. Hä­nen va­li­koi­mas­saan on täl­lä het­kel­lä muun mu­as­sa ke­ra­miik­kaa ja pel­la­va­vuo­de­vaat­tei­ta.

– Oman yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen oli haa­veis­sa­ni kau­an, ja nyt se on tot­ta. En­sin myin tuot­tei­ta pop up sho­peis­sa ja tein nii­tä tun­ne­tuk­si blo­gis­sa­ni. Nyt mi­nul­le on val­mis­tu­nut myy­mä­lä­ti­la uu­den ko­din yh­tey­teen Es­poo­seen, rie­muit­see Päi­vi.

– Juu­ril­le pa­laa­mi­nen on tun­tu­nut upe­al­ta. Olen pääs­syt vih­doin lä­hem­mäs Suo­mes­sa asu­via lap­si­a­ni, On tär­ke­ää, et­tä voin ol­la hei­dän elä­mäs­sään enem­män mu­ka­na. Pu­he­lut ei­vät kor­vaa lä­hei­syyt­tä, Päi­vi jat­kaa.

Per­he pak­ka­si lauk­kun­sa en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1995, ja ai­na uu­del­leen kah­den, kol­men vuo­den vä­lein. Vä­lil­lä len­to­ko­ne toi pe­su­een ta­kai­sin Suo­meen. Päi­vi ker­too ih­mis­ten kau­his­tel­leen muut­to­jen mää­rää ja nii­den ras­kaut­ta.

– Las­ten ol­les­sa pie­niä se on hel­pom­paa! Tämä on elä­män­ta­pa, jo­hon kas­vaa kiin­ni. Tär­kein­tä on ol­lut kul­jet­taa omia ka­lus­tei­ta ta­los­ta toi­seen, näin uu­des­ta pai­kas­ta on muo­dos­tu­nut koti. Kun pai­naa il­lal­la pään omaan tyy­nyyn omas­sa sän­gys­sä, tie­tää et­tä ym­pä­ril­lä on kaik­ki mitä tar­vit­see, Päi­vi sa­noo.

Puo­la voit­ti puo­lel­leen

Puo­las­ta Päi­vi on pi­tä­nyt sen luon­teen vuok­si, eri­lai­suus on vie­hät­tä­nyt. Tren­dik­käät ra­vin­to­lat ja kah­vi­lat ovat pai­nu­neet Päi­vin mie­leen ikui­sik­si ajoik­si. Läh­tö maa­han ei su­ju­nut ihan ruu­sui­ses­ti. Il­man it­ku­ja ei sel­vit­ty, sil­lä kol­me ai­kuis­ta las­ta jäi­vät asu­maan Suo­meen. Kah­den nuo­rim­man lap­sen li­säk­si myös Päi­vil­lä oli en­nak­ko­kä­si­tyk­siä maas­ta. Mut­ta Puo­la yl­lät­ti koko per­heen.

– Asuim­me en­nen Var­so­vaan muut­toa Ete­lä-Puo­las­sa, van­has­sa sak­sa­lai­ses­sa 30-lu­vun ta­los­sa. Olem­me viih­ty­neet Var­so­vas­sa mai­ni­os­ti, ja pää­kau­pun­kiin muu­tet­tu­am­me puo­la­lai­nen kult­tuu­ri val­loit­ti mei­dät täy­sin. To­del­li­sia ti­mant­te­ja ovat van­hat ra­ken­nuk­set ja suu­ret, hur­maa­vat puis­tot. Puo­la­lai­set ovat osan­neet hyö­dyn­tää van­ho­ja teh­tai­ta. Nii­hin on ra­ken­net­tu vie­hät­tä­viä ra­vin­to­loi­ta ja pu­tiik­ke­ja, Päi­vi ker­too.

Pai­kal­li­sia ih­mi­siä Päi­vi ke­huu vuo­laas­ti. Kaup­pa­reis­su­kin muut­tuu usein ju­tus­te­lu­tuo­ki­ok­si. Kie­li­muu­ri ra­joit­taa hie­man, sil­lä Päi­vi ei puhu puo­laa ei­vät­kä puo­la­lai­set ko­vin hy­vin eng­lan­tia. Nuo­rem­pi pol­vi tai­taa eng­lan­tia jo pa­rem­min, mut­ta van­hem­mat ih­mi­set ovat tot­tu­neet pär­jää­mään puo­lak­si.

Koti on tär­kein

Päi­vi ja lap­set viet­tä­vät pal­jon ai­kaa ko­to­na. Vii­kon­lop­pui­sin lap­set ta­paa­vat ys­tä­vi­ään, mut­ta muu­toin ar­ki pyö­rii ko­din ym­pä­ril­lä. Per­heen isä te­kee pit­kiä työ­päi­viä ja jou­tuu myös mat­kus­ta­maan työn­sä vuok­si.

– Meil­le on tär­ke­ää, et­tä viih­dym­me ko­to­na. Pi­dän vaa­leu­des­ta ja rau­has­ta. Mi­nul­le koti on uniik­ki paik­ka il­man mi­tään sen kum­mem­pia tren­de­jä. Huo­ne­ka­lut ovat pal­jon enem­män kuin pelk­kiä esi­nei­tä. Nii­hin liit­tyy pal­jon muis­to­ja, ja jo­kai­sen avul­la voin pa­la­ta ta­kai­sin tie­tyn maan mie­li­ku­viin. Ka­lus­tei­ta on myös tuu­nail­tu esi­mer­kik­si maa­laa­mal­la, Päi­vi ker­too.

Eri­tyi­sen kiin­ty­nyt Päi­vi on suu­riin kaap­pei­hin, jot­ka ovat kul­ke­neet ko­tiin Kaak­kois-Aa­si­an vuo­sil­ta. Yk­si eri­tyi­sen ra­kas ka­lus­te si­jait­see ma­kuu­huo­nees­sa.

– Mie­he­ni os­ti sän­gyn mi­nul­le yl­lä­tys­jou­lu­lah­jak­si vuon­na 1998 asu­es­sam­me In­do­ne­si­as­sa.

Pie­net si­sus­tu­se­si­neet ei­vät ole mi­nul­le niin mer­ki­tyk­sel­li­siä, en kiin­ny nii­hin sa­mal­la ta­val­la, Päi­vi li­sää.

Kirp­pu­to­rien kau­pun­ki

Vaik­ka Var­so­va on suur­kau­pun­ki, sen si­sus­tus­lii­ke­tar­jon­ta ei ole ko­vin suu­ri Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Päi­vi ker­too puo­la­lais­nuor­ten ole­van kiin­nos­tu­nei­ta si­sus­ta­mi­ses­ta, jo­ten liik­kei­den mää­rä var­mas­ti kas­vaa lä­hi­vuo­si­na.

– Oma lem­pi­kaup­pa­ni on Take A Nap. Hei­dän va­li­koi­mis­saan yh­dis­tyy ki­val­la ta­val­la mo­der­ni ja vin­ta­ge.

– Kau­pun­gis­ta löy­tyy pal­jon kirp­pu­to­re­ja. Kes­kus­tas­sa ja sen ul­ko­puo­lel­la voi teh­dä hui­kei­ta löy­tö­jä isoil­ta kirp­pa­reil­ta. It­se en tun­nus­tau­du kirp­pu­to­ri-ih­mi­sek­si. Jos­kus met­säs­tän van­ho­ja ho­pei­sia ate­ri­mia tai van­ho­ja puu­e­si­nei­tä, sil­lä ra­kas­tan jos­sain mää­rin vin­ta­gea. Puo­lan-vuo­det ei­vät ole muut­ta­neet si­sus­tus­tyy­li­ä­ni. Suu­rim­mat vai­kut­teet olen ime­nyt Aa­si­as­ta. Pe­rin­tei­nen puo­la­lai­nen tyy­li on ras­kas­ta ja tum­maa ja mo­der­ni taas mie­les­tä­ni lii­an klii­nis­tä, Päi­vi sa­noo.

Ai­ka pa­la­ta Suo­meen

Var­so­van ko­din ava­rat ja suu­ret huo­neet on si­sus­tet­tu har­ki­ten, ja eri­lai­set som­mi­tel­mat kruu­naa­vat ko­ko­nai­suu­den. Puu­tar­has­ta poi­mi­tut veh­re­ät ok­sat so­pi­vat si­sus­tuk­seen. Ka­pe­ah­kol­ta pi­ha­tiel­tä su­kel­le­taan pi­hal­le ja nous­taan ra­put etuo­vel­le. Ala­ker­ras­sa on ti­la­va etei­nen, keit­tiö, ruo­kai­lu­huo­ne, olo­huo­ne sekä toi­nen oles­ke­lu­ti­la. Päi­vin tai­do­kas si­sus­ta­mi­nen nä­kyy suur­ten ti­lo­jen hal­lin­nas­sa. Hän on loih­ti­nut ko­dik­kaan ko­ko­nai­suu­den, jos­sa kaik­ki per­heen­jä­se­net viih­ty­vät.

Koti si­jait­see Wi­la­no­win-asui­na­lu­eel­la, joka on rau­hal­li­nen ja vie­hät­tä­vä. Tääl­lä asuu pal­jon ul­ko­maa­lai­sia, ja lä­his­töl­lä on his­to­ri­al­li­nen pa­lat­si ja sen puis­to. Lap­set kä­vi­vät noin seit­se­män ki­lo­met­rin pääs­sä si­jait­se­vas­sa ame­rik­ka­lai­ses­sa kou­lus­sa. Var­so­van kes­kus­taan­kin on vain kah­dek­san ki­lo­met­riä. Puo­la on koh­del­lut per­het­tä hy­vin. Vuo­sien ai­ka­na he sol­mi­vat ys­tä­vyys­suh­tei­ta, jois­ta var­sin­kin yh­tä Päi­vi su­ree.

– Mi­nul­le tu­lee to­del­la ikä­vä pa­ras­ta ys­tä­vää­ni tääl­lä. Hän on aut­ta­nut mi­nua yri­tyk­se­ni asi­ois­sa, ja ol­lut muu­ten­kin tu­ke­na ja tur­va­na. Sil­ti olen in­nois­sa­ni Suo­meen pa­luus­ta. Eh­kä nyt on vih­doin ai­ka aset­tua aloil­leen, Päi­vi sa­noo.

Tu­tus­tu per­heen elä­mään ja Päi­vin kuu­lu­mi­siin: www.mon­da­y­to­sun­da­y­ho­me.blogs­pot.com