Leena Raitila nauttii kesästä terassilla. Lounasseurana on Wilma-kissa. Leena on halunnut luoda puutarhan, jossa on villiä kauneutta.

Jos Lee­na Rai­ti­la sai­si päät­tää, ko­ti­ta­lo vaih­tai­si vä­riä mus­tak­si sa­mal­la se­kun­nil­la. Mut­ta ei.

– Kaik­kien ta­lo­jen täl­lä alu­eel­la pi­tää ol­la pu­nai­sia, Lee­na huo­kaa.

Au­rin­ko pais­taa suo­raan Rai­ti­lan per­heen oma­ko­ti­ta­lon te­ras­sil­le. Lee­na nos­taa sa­laat­ti­kul­hon pöy­däl­le ja ot­taa mu­ka­van asen­non va­paa­päi­vän kun­ni­ak­si. Tä­nään ei ole kii­re mi­hin­kään.

– Koti ins­pi­roi mi­nua te­ke­mään asi­oi­ta. Voi­sin vaik­ka men­nä maa­la­maan työ­huo­neel­le tai joo­ga­ta te­ras­sil­la.

Rai­ti­lan per­he asuu Vaa­san kes­kus­tan ku­pees­sa rau­hal­li­sel­la oma­ko­ti­a­lu­eel­la. Vie­res­sä on met­sä, jos­sa on mu­ka­va kul­jes­kel­la.

– Ke­rään luon­nos­ta kau­nii­ta sul­kia ja kiin­nos­ta­van muo­toi­sia ok­sia, Lee­na sa­noo.

Pikkueteisessä on kaunis ja kätevä vierasnaulakko, jonka Leena on tehnyt kalkkimaalilla maalatusta laudasta ja Indiskan messinginväristä laatikonvetimistä.

Olohuoneen ainoa taulu on Leenan maalaama. Runollinen teos sopii seesteiseen tunnelmaan täydellisesti. Leena nauttii maalaamisen vapaudesta. Veistokselliset korit on virkattu narusta.

Teks­tii­lien tun­tu on tär­keä

Ko­to­na on tä­nään har­vi­nai­sen hil­jais­ta. Lee­nan puo­li­so Rai­mo on läh­te­nyt re­mon­toi­maan ke­sä­mök­kiä Vaa­san saa­ris­toon. Van­hem­pi ty­tär Em­ma on koko ke­sän opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­laan ja nuo­rem­pi ty­tär Noo­ra on pian läh­dös­sä ke­sä­töi­hin piz­ze­ri­aan. Lem­mik­ki­kis­sat Wil­ma ja Ed­die ovat omis­sa olois­saan kis­sa­tar­has­sa.

Keit­ti­ön ohu­et pel­la­va­ver­hot suo­dat­ta­vat au­rin­gon­va­lon miel­lyt­tä­vän peh­me­äk­si. Mis­sään ei näy puls­sia nos­tat­ta­vaa väri-ilo­tu­li­tus­ta tai yh­tään yli­mää­räis­tä ta­va­raa.

– Mi­nul­la on vil­kas si­säi­nen maa­il­ma. Kai­paan ym­pä­ril­le­ni sel­keyt­tä ja rau­haa, Lee­na se­lit­tää.

Si­sus­ta­mi­ses­sa Lee­nal­le tär­kein­tä ovat vä­rit. Hän ko­kee omak­seen maan­lä­hei­set neut­raa­lit. Hän on ko­keil­lut kirk­kai­ta­kin vä­re­jä ja kuo­se­ja, mut­ta ne ei­vät ole tun­tu­neet oi­keil­ta.

– Mi­nul­le esi­mer­kik­si kan­kaas­sa kuo­sia tär­ke­äm­pää on se, mil­tä kan­gas tun­tuu.

Lee­nan luo­vuus nä­kyy esi­mer­kik­si va­lai­si­mis­sa. Hän on teh­nyt ma­kuu­huo­neen pöy­tä­lam­pun ja­lan mök­ki­ran­nas­ta ke­rää­mis­tään ruo’ois­ta.

Ruo­ko­pääl­lys syn­tyi ker­ros ker­rok­sel­ta rau­ta­lan­gal­la si­to­en val­miin lam­pun­ja­lan ym­pä­ril­le. Sa­mal­la tek­nii­kal­la on teh­ty myös keit­ti­ön lat­ti­a­va­lai­si­men jal­ka.

– Uu­sin ko­kei­lu­ni on riip­pu­va­lai­si­men var­jos­tin kais­lan­leh­dis­tä. Se va­lai­see kas­vi­huo­net­ta.

Sohvapöytänä toimiva bambuinen aurinkopeti on muutaman vuoden takainen löytö Jyskistä.

Olohuoneen Sohva on BoConceptin valmistama. Se on palvellut jo parikymmentä vuotta. Kattovalaisin on AY Illuminate Z1. Olohuoneesta on näkymä vanhempien makuuhuoneeseen.

Bam­bui­ses­ta au­rin­ko­vuo­tees­ta tuli soh­va­pöy­tä

Lee­na tun­tee oman ma­kun­sa ja käyt­tää ai­kaa, kun­nes löy­tää juu­ri sen mitä ha­kee. Mo­net ka­lus­teis­ta ovat py­sy­neet mat­kas­sa pit­kään.

– Soh­va on ol­lut meil­lä jo pa­ri­kym­men­tä vuot­ta. Om­pe­le­ma­ni ir­to­pääl­li­nen te­kee sii­tä so­pi­van ren­non.

Le­ve­än ja ma­ta­lan soh­van pa­ri­na on iso bam­bu­pöy­tä, jon­ka pääl­le Lee­na on koon­nut pie­nen ase­tel­man Bud­d­ha-pat­saan ym­pä­ril­le.

– So­pi­van soh­va­pöy­dän löy­tä­mi­nen oli haas­ta­vaa. Mei­na­sin jo luo­pua koko pöy­tä­a­ja­tuk­ses­ta.

Vii­mein se oi­kea löy­tyi, mut­ta ei soh­va­pöy­tä­o­sas­tol­ta, vaan ul­ko­ka­lus­tei­den jou­kos­ta.

– Bam­bui­nen au­rin­ko­vuo­de on tä­hän ti­laan juu­ri oi­ke­an ko­koi­nen ja kor­kui­nen, Lee­na sa­noo.

Saarekkeen ympärillä on työskentelytilaa. Vaaleiksi maalattuina yläovien ristikkokuviot nousevat esille. Riippuvat punosvalaisimet on hankittu Monday to Sunday -liikkeestä. Lattiavalaisimessa on Leenan tekemä meriruokojalka.

Osassa yläkaapeista on lasiovet ja osassa ristikko. Välitilan laatoitus sai jäädä ennalleen, mutta taso vaihdettiin tammiseen ja käsiteltiin Osmo Colorin kuultovahalla. Leena haaveilee modernin niukkalinjaisesta keittiöstä.

Leena on paperoinut yläkaapin takaseinän käsinpainetulla paperilla. Leena löytää kirpputoreilta isoja ruukkuja. Ruman väriset maalataan ja kauneimmat otetaan pesun kautta käyttöön.

Keittiön kaapistot ovat vuodelta 2002. Ilme on päivitetty valkoisella maalilla. Marokkolaishenkiset istuintyynyt ovat H&M Homesta. Luonnonkuiduista punotut korit, alustat ja koristeet tuovat jokaiseen huoneeseen kodikasta maanläheisyyttä.

Koti vaa­le­ni re­mont­ti­päi­vi­tyk­sis­sä

Rai­ti­lat ovat re­mon­toi­neet ko­ti­aan eri vai­heis­sa. Isoin muu­tos oli tam­mi­par­ke­tin maa­laa­mi­nen val­koi­sek­si.

Keit­ti­ön il­me on muut­tu­nut pie­nil­lä päi­vi­tyk­sil­lä. Al­ku­jaan tum­mat kaa­pit vaa­le­ni­vat pin­ta­re­mon­tis­sa vuo­sia sit­ten. Vaa­leik­si maa­lat­tui­na ylä­o­vien ris­tik­ko­ku­vi­ot nou­se­vat esil­le. Vä­li­ti­lan laa­toi­tus sai jää­dä en­nal­leen, mut­ta taso vaih­de­tiin tam­mi­seen.
Se kä­si­tel­tiin Os­mo Co­lo­rin kuul­to­va­hal­la.

Sau­na­ti­lo­jen re­mont­ti tuli ajan­koh­tai­sek­si, kun sat­tui ve­si­va­hin­ko. Uu­teen kyl­py­huo­nee­seen per­he ha­lu­si am­meen. Sau­nan ja pe­su­huo­neen vä­lis­sä ol­lut sei­nä pu­ret­tiin ja kor­vat­tiin puo­lik­si la­si­sel­la sei­näl­lä.

Lee­na ot­ti laat­ta­liik­kees­tä mal­le­ja ko­tiin, jot­ta nä­ki­si, mil­tä laa­tan väri näyt­tää omas­sa kyl­py­huo­nees­sa eri vuo­ro­kau­de­nai­koi­na ja eri­lai­sis­sa valo-olo­suh­teis­sa. En­nen asen­nus­ta Lee­na kävi kyl­py­huo­neen suun­ni­tel­mat läpi laa­toit­ta­jan kans­sa mie­lei­sen lop­pu­tu­lok­sen var­mis­ta­mi­sek­si. Vai­van­nä­kö kan­nat­ti, sil­lä nyt kyl­py­am­meen ta­ka­na on täy­del­li­nen laat­ta­ri­vis­tö.

Makuuhuone pelkistyi remontissa. Sängynrunko kannettiin varastoon ja korkeat joustinpatjat laitettiin suoraan lattialle. Seinä on käsitelty kahdella eri Kalklitir-maalin harmaalla sävyllä. Pohja maalattiin tummemmalla ja päälle vedettiin ristivedoin vaaleampaa. Tuloksena on elävä mutta rauhallinen pinta.

Pöytälampun jalan Leena punoi meriruo’osta. Kullanruskeat liinavaatteet ovat pellavaa.

Leena sai oman työ- ja joogahuoneen perheen vanhimman tyttären muutettua opiskelemaan. Huoneen takaseinä on sivelty Kalklitirin kalkkimaalilla. Laminaattilattia on maalattu valkoiseksi.

Atel­jees­sa men­nään fii­lis edel­lä

Per­heen van­him­man tyt­tä­ren Em­man muu­tet­tua opis­ke­le­maan Lee­na on saa­nut it­sel­leen yh­dis­te­tyn atel­jee- ja joo­ga­huo­neen.

– Maa­laan yleen­sä lat­ti­al­la is­tu­en. Vä­riä on muu­al­la­kin kuin maa­laus­poh­jas­sa, kä­sis­sä ja kaik­ki­al­la.

Lee­na ker­too pe­ri­neen­sä kiin­nos­tuk­sen kaik­keen kau­nii­seen ko­toa. Hän muis­taa, kuin­ka sai lap­se­na piir­tää ark­ki­teh­ti-isän­sä tus­seil­la mai­se­mia. Myö­hem­min Lee­na in­nos­tui ak­va­rel­leis­ta. Nyt hän maa­laa ak­ryy­li­vä­reil­lä.

– Tek­niik­ka­ni pe­rus­tuu pää­o­sin pa­let­ti­veit­seen. Maa­laa­mi­ses­sa on pa­ras­ta tun­ne sii­tä, kun lait­taa ai­vot na­rik­kaan ja an­taa men­nä fii­lis edel­lä.

Saunaosasto uusittiin pari vuotta sitten. Pesuhuoneen ja saunan väliseinän paikka hienosäädettiin oikeaan kohtaansa vasta, kun seinälaatta oli valittu. Isoja 60 x 60 cm:n laattoja sopii 180 cm leveään seinään kolme rinnakkain. Seinälaatta on lattialaatta RTV:stä. Sauna paneloitiin uusiksi ja petsattiin laattoihin sopivalla harmaalla. Amme on Noron valmistama.

Wc:n ilme muuttui, kun alkuperäiset tummat kaapit maalattiin vaaleiksi. Seinälaatoituksen kiviboordi ja seinä-valaisimet on maalattu kalkkimaalilla.

Alkujaan valkoinen kasvihuone on saanut mustan pintakäsittelyn. Lavoissa kasvaa muun muassa pensasmustikkaa ja kesäkurpitsaa. Viljelykset pidetään pieninä, jotta intoa ja aikaa riittää niiden hoitamiseen. Kasvihuoneessa kypsyvät ihanan makeat kirsikkatomaatit. Pieni riippuvalaisin on Leenan itse tekemä.

Terassin ruokapöytä on sijoitettu ulko-oven kylkeen. Pöydän rajaa kulkuväylästä säleikkö, jonka jatkona on tuijapensasaita.