TEKSTI TUULA SALAKARI
KUVAT JAANIS KERKIS
Koti ja keittiö 3/2015
MIKÄ: 1810 rakennettu kivitalo, 4 h + k, 138 m2. MISSÄ: Kokkolan Neristanissa eli vanhan kaupungin puolella, Mannerheiminaukiolla. TÄÄLLÄ ASUVAT: Taiteilija Juhani Melender ja hänen vaimonsa Marja-Leena.
Tunnelmaa, korkeita ikkunoita, valoa – niitä tässä kodissa riittää. Olohuoneen rauhallisen sisustuksen keskiön muodostavat tanskalaiset Søren Lundin -sohvat ovat Sisustuksen Koodista. Massiivitamminen sohvapöytä on turkulaisen Nolla Nollan, villamatto tanskalaisen Hayn ja lattiavalaisin Artemiden Tolomeo. Viherkasvit viihtyvät hyvin aurinkoisessa tilassa.
Marja-Leena Melender on kotoisin Kaustiselta ja Juhani Melender Kokkolasta. He asuivat siellä pitkään, mutta muuttivat vuonna 1999 Turkuun, lähelle toista tytärtään Annea. Turussa Marja-Leena oli usein töissä tyttärensä ja Tomi Kouvolan liikkeessä Sisustuksen Koodissa. Juhani puolestaan toimi yli kolmekymmentä vuotta kirjapainoalalla ja aloitti taiteilijan työnsä 1990-luvun alussa.
Marja-Leenan ja Juhanin koti sijaitsee vanhan sairaalarakennuksen yläkerrassa, Kokkolan Raatihuoneentorin laidalla.
Mieliteko kotiseudulle palaamisesta kasvoi kasvamistaan Turun-vuosina, ja huomio hakeutui helposti Kokkolassa myynnissä oleviin huoneistoihin.
– Kun näin lehdessä ilmoituksen tästä asunnosta, soitin tyttärelleni Suville ja pyysin, että hän käy katsomassa tätä. Suvi vastasi pian, että kannattaa ostaa. Niinpä myimme Turun-asuntomme vuonna 2002 ja ostimme nopealla aikataululla uuden kodin Kokkolasta, Marja-Leena kertoo.
Artekin tuolit ja tarjoiluvaunu ovat 1980-luvulta. Ne ovat välillä olleet Suvi-tyttären käytössä ja palautuivat nyt vanhempien uuteen kotiin. Valaisin on Ingo Maurerin Zettel´z, jota Marja-Leena oli halunnut jo pitkään. Tässä kodissa on sille riittävästi huonekorkeutta ja tilaa.
Kotitalo seisoo komealla paikalla Raatihuoneentorin eli Mannerheiminaukion laidalla. Ikkunoista näkyy kaunis raatihuone, jonka suunnittelijaksi mainitaan arkkitehti Carl Ludvig Engel, vaikka empiretyylisen rakennuksen suunnittelikin raatimies Anders Donner. Hänen piirroksensa lähetettiin Helsinkiin, jossa Engel hyväksyi ne muutamia pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta.
Kodin ikkunan alla on vuonna 1920 pystytetty, Johan Munsterhjelmin suunnittelema Vapaudenpatsas.
– Amerikan-vieraamme sanoivat kesällä, että tämä näkymä on melkein kuin Pariisissa, joten kyllä täällä kelpaa asua, Marja-Leena sanoo.
Artekin tarjoiluvaunun ja tuolin seurassa on kokoelma Juhanin töitä. Artekin 406-tuoli on Alvar Aallon klassikko vuodelta 1939.
KIEHTOVAA HISTORIAA
Kaksikerroksisen kivitalon rakennutti laivanvarustaja, omana aikanaan Suomen rikkain mies Andreas Roos. Vuonna 1810 valmistunut rakennus on Kokkolan vanhin kivitalo. Aluksi talo oli Roosin suvun käytössä, kunnes apteekkari Gustaf Libeck osti sen.
Keittiön kaapistot ovat Iskusta, ja tasot ovat valkoista kivikomposiittia. Saarekkeen baarijakkaroiksi valittiin Philippe Starckin Hi Globit. Sisustuksen Koodista ostettu matto on Pappelinan. Liesituulettimen valkoinen tylsä poistoputki maalattiin keltaiseksi periaatteella ”jos et voi häivyttää, niin korosta”. Marja-Leena harrastaa ruoanlaittoa ja leipomista. Saarekkeen kivitaso lieden molemmin puolin riittää hyvin työskentelytilaksi.
Vuonna 1848 kuollut Libeck testamenttasi talon Kokkolan kaupungille esittäen toivomuksen, että siihen tulee kaupungin ensimmäinen pysyvä sairaala hänen perustamansa rahaston turvin. Sairaalassa tuli olla 15 potilaspaikkaa varattomien käytettäväksi siten, että he saivat hoidon ja ylläpidon ilmaiseksi. Sairaala avattiin vuonna 1853 rakennuksen yläkertaan, missä se toimi vuoteen 1927 asti.
Avokeittiössä ja ruokailutilassa kokkaaja ja ruokailijat voivat seurustella vaivattomasti. Valkoiset pinnat ja kalusteet sekä isot ikkunat korostavat tilan avaruutta.
Sen jälkeen talo on ollut pankkien ja yritysten käytössä. Kun yläkerta oli toimistoina, Marja-Leenalla ja Juhanillakin oli sattumoisin työtilat siellä – siis nykyisessä kotitalossaan.
Tällä hetkellä rakennuksen yläkerrassa on kaksi asuntoa ja alakerrassa vuokralaisena pankki. Kun yläkerran tiloja aikoinaan muutettiin asuinkäyttöön, ikkunoiden ja ovien paikkoja vaihdeltiin hiukan. Esimerkiksi talon päädystä poistettiin ikkunoita.
Stuan Globus-tuolit ja Hayn sitruunankeltainen Loop-naulakko raikastavat takan takaseinän muurausta. Takan kolossa on Marja-Leenan lapsuudenkodista saadut 1930- luvun käsinmaalatut lasimaljakot. Maalaukset ovat Juhanin 1990-luvun tuotantoa.
SIJAINTI HURMAA
Suurien, valoisien tilojen sisustaminen tuntui unelmatehtävältä sen jälkeen, kun asunnossa oli tehty pieni pintaremontti, jossa seiniä valkaistiin maalilla, tammiparketti valkoöljyttiin ja keittiön koneistus sekä kaapistot uusittiin. Kylpyhuoneeseen uusittiin kaapistot, sauna lauteineen käsiteltiin valkoiseksi ja huoneistoon rakennettiin erillinen wc.
Anne-tytär valitsi makuuhuoneen takaseinälle Josef Frankin 1940-luvun Vårklockor-tapetin Svenskt Tennin nettikaupasta. Kattovalaisin on Tord Boontjen Ikarus, ja massiivitammiset yöpöydät ovat Nolla Nollan tekemät. Artekin ritiläpenkeille voi laskostaa päiväpeitteen yön ajaksi. Musta sängynpääty on itse tehty, verhoilu on kokkolalaisen kangasliike Pala-Tuvan.
Ovesta oikealle avautuu korkea ja tilava olohuone. Siellä on avotakka, jossa on mukava poltella tulta talvi- ja syysiltoina. Olohuoneen jatkeena ovat ruokailutila ja keittiö, joiden välillä on saareke.
Ulko-ovelta vasemmalle sijoittuvat Marja-Leenan ja Juhanin työhuoneet sekä heidän makuuhuoneensa. Käytävän toisella puolella ovat kylpytilat.
Neliöitä on mukavasti, ja huoneiden korkeus tuntuu lisäävän tilaa. Suuret ikkunat ovat hankalat pestä, mutta tuovat valoa tiloihin kaikkina vuodenaikoina.
Eteishallissa on Marja-Leenan mummon 1800-luvun lopulta oleva käsintehty keskipohjalainen piironki, joka kuului mummon kamarin kalustukseen. Nyt se on arvokas, muistoja täynnä oleva kaluste. Piirongin päällä on Ejnar Kohlmannin maalaus, Veikko Vionojan grafiikka ja Juhanin töitä. Matto on Marja-Leenan Toini-siskon kutoma. Sen värit on valittu makuuhuoneen tapetin mukaan. Ovi vasemmalla johtaa Marja-Leenan työhuoneeseen ja oikealla keittiöön.
– Jos Kokkolassa ei olisi ollut tarjolla tällaista loft-henkistä asuntoa, olisimme ehkä pysyneet vielä Turussa, sillä mihin tahansa kerrostaloon emme halua kotia perustaa, Marja-Leena sanoo.
Lapsuutensa Marja-Leena on asunut pohjalaistalossa, mutta sellainen asumismuoto tuntui liian kaukaiselta ajatukselta.
– Tämä on lapsuutemme maisema, ja paikka on loistava. Palvelut ovat lähellä: apteekki, lääkäriasema ja suutari vastapäätä, pankki alakerrassa. Terasseja on kesällä vaikka kuinka paljon. Jos ei huvita keittää päiväkahveja kotona, voi mennä terassille juomaan kahvit ja katsella ohikulkijoita ja katuvilinää, Juhani toteaa.
Tuolin Marja-Leena ja Juhani saivat Anne-tyttäreltään. Siinä on jo kolmas verhoilu, nyt englantilaisen GP & J Bakerin yli satavuotiaalla Lumme-kankaalla. Tuolin verhoili kokkolalainen Plan S. 30- tai 40-luvulta peräisin olevan taulun kehyksen Juhani sai äidiltään. Marja-Leena tilasi siihen mieheltään taulun ohjeistaen, että ota tuosta tuolista siihen värit.
PELKISTETTY MAKU
– Minulla on ollut sama riisuttu ja pelkistetty sisustustyyli siitä asti, kun muutin lapsuudenkodistani. Toki maku kypsyy vuosien saatossa. Romanttinen tyyli ei istu meille, Marja-Leena sanoo.
Tähän kotiin on ostettu vain lipasto, työhuoneen sohva ja laatikosto Ikeasta. Muut kalusteet ovat edellisiin koteihin hankittuja.
– Ei ole ihanampaa paikkaa työskennellä, Juhani vakuuttaa. Maisema on kaunis, ja valoa riittää. Akryyli on tuoksutonta ja kuivuu nopeasti, ja se sopii erinomaisesti Juhanin abstraktiin maalaustyyliin. Hänen maalauksiaan voi hankkia Turun Taidelainaamosta tai suoraan työhuoneelta sopimalla etukäteen tapaamisesta. Tammikuussa 2015 Juhanilla on näyttely KH Renlundin museossa Kokkolassa.
Artekin kalusteet on ostettu jo 80-luvulla. Osa niistä on välillä ollut tyttärien kodeissa, mutta ne ovat palautuneet vanhemmille, kun niitä on tarvittu.
Klassisiin sohviin hankittiin vaaleat vaihtopäälliset, ja väriä niille tuovat Marja-Leenan kirjomat toinen toistaan kauniimmat tyynyt.
– Olemme kotiutuneet täydellisesti Kokkolan kotiimme. Turusta kaipaamme vain hyviä ruokapaikkoja, he toteavat.
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2