Artikkeli

Anna Wallendahr

Tea Hon­ka­sa­lo ku­vat An­na Wal­len­dahr

Lapsiperheen kodissa on kauniin ruskea retrosisustus

Saija Hautalan lempiväri on ruskea. Hän on aina rakastanut sen maanläheistä lämpöä. Perheelleen Saija on sisustanut tunnelmallisen ja persoonallisen kodin ruskean eri sävyillä.

Keramiikka on Saijan intohimo. Hän rakentaa siitä kauniita asetelmia ympäri kotia.

Keramiikka on Saijan intohimo. Hän rakentaa siitä kauniita asetelmia ympäri kotia.

Kol­mi­lap­si­nen per­he asuu per­heen isän lap­suu­den­ko­dis­sa. He ovat asu­neet täs­sä kak­si­ker­rok­si­ses­sa ki­vi­ta­los­sa jo kak­si­tois­ta vuot­ta. Seit­se­män­kym­men­tä­lu­vun lo­pus­sa ra­ken­ne­tus­sa oma­ko­ti­ta­los­sa on ne­li­ö­tä noin sata.

Aluk­si per­heel­lä oli vain yk­si lap­si ja ti­laa rei­lus­ti. Kun per­he kas­voi, rak­kaas­ta ko­dis­ta ei ha­lut­tu muut­taa, vaan uu­sil­la huo­ne­jär­jes­te­lyil­lä saa­tiin rat­kais­tua kai­kil­le omat ma­kuu­huo­neet. Yk­si ma­kuu­huo­ne loh­kais­tiin olo­huo­nees­ta ja toi­nen ylä­ker­ran au­las­ta. Myös kaik­ki tila vi­non­ka­ton al­la on hyö­dyn­net­ty.

Poik­keuk­sel­li­sen ko­dis­ta te­kee se, et­tä ko­di­kas si­sus­tus on teh­ty ko­ko­naan rus­ke­an eri sä­vyil­lä ja suu­rin osa ta­va­ras­ta on han­kit­tu käy­tet­ty­nä.

Ai­kaan­sa edel­lä

Per­heen äi­ti Sai­ja Hau­ta­la on ai­kaan­sa edel­lä si­sus­tust­ren­deis­sä. Hä­nen ja mie­hen­sä en­sim­mäi­nen yh­tei­nen koti 1990-lu­vul­la oli mus­ta­val­koi­nen, jo pal­jon en­nen kuin sii­tä tuli muo­tia. Rus­kea taas sopi tä­hän 1970-lu­vun ta­loon luon­te­vas­ti.

Sai­ja on ai­na pi­tä­nyt mur­re­tuis­ta sä­vyis­tä, vih­re­äs­tä ja rus­ke­as­ta.

– En tie­toi­ses­ti va­lit­se mi­tään sen vuok­si, et­tä se on tren­di­käs­tä. Luon­nos­sa­kin on lo­put­to­mas­ti rus­ke­an ja vih­re­än eri sä­vy­jä. Si­su­tus­tyy­li­ni on se, mikä tun­tuu it­ses­tä hy­väl­tä. Kun teen päi­vä­työk­se­ni jo­tain muu­ta, niin si­sus­ta­mi­nen on mi­nul­le ra­kas har­ras­tus, jo­hon to­sin suh­tau­dun hy­vin in­to­hi­moi­ses­ti, var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja Sai­ja tun­nus­taa.

– Meil­lä on pal­jon luo­vaa po­ruk­kaa alal­la.

Sotilastaulu on Ramo Tederin teos.

Sotilastaulu on Ramo Tederin teos.

Epä­muo­dik­kai­ta löy­tö­jä

Keit­ti­ön on Ike­as­ta ja Sai­jan suun­nit­te­le­ma. Keit­ti­ö­kaap­pien run­got on tuu­nat­tu va­ne­ril­la. Vih­rei­den kaa­ke­lien en­sim­mäi­nen sau­maus oli hie­man lii­an ru­seh­ta­va, jo­ten Sai­ja hioi sau­mat kä­sin ja vaih­toi sau­mau­sai­neen vaa­le­am­paan.

Kaa­pin­run­koi­hin os­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten uu­det puun­vä­ri­set ovet. En­sim­mäi­set oli­vat val­koi­set, mut­ta ne kel­las­tui­vat. Sai­ja ha­lu­si myös jo­tain läm­min­hen­ki­sem­pää, joka soin­tui­si pa­rem­min rus­ke­an sä­vyi­hin.

Sai­ja si­sus­taa ren­nos­ti ja luo­vas­ti. Esi­neil­le voi kek­siä uu­sia käyt­tö­tar­koi­tuk­sia ja nii­tä voi muo­ka­ta oman ma­kun­sa mu­kaan. Esi­mer­kik­si keit­ti­ön pör­röi­nen mat­to on alun pe­rin van­ha ryi­jy.

– Se, et­tä pi­tää epä­muo­dik­kais­ta asi­ois­ta te­kee si­sus­tus­löy­tö­jen te­ke­mi­ses­tä hel­pom­paa, Sai­ja ker­too nau­ra­en.

Olo­huo­ne uu­sik­si

Ko­din kaik­ki pie­ne­si­neet on Sai­ja ke­rän­nyt vuo­sien var­rel­la pai­kal­li­sil­ta kirp­pu­to­reil­ta Sa­los­ta. Ai­em­min myös kaik­ki ka­lus­teet oli os­tet­tu kirp­pik­sil­tä. Nyt olo­huo­neen ka­lus­teet on han­kit­tu uu­si­na.

– Me­nim­me os­ta­maan no­ja­tuo­lia, mut­ta os­tim­me­kin soh­van, Sai­ja pal­jas­taa.

– Saim­me soh­van edul­li­ses­ti, sil­lä joku oli ti­lan­nut Fur­ni­no­van rus­ke­an New York -soh­van ja jät­tä­nyt sen lu­nas­ta­mat­ta.

Uniik­ki soh­va­pöy­tä, joka on teh­ty kier­rä­te­tys­tä lai­van tiik­ki­kan­nes­ta, löy­tyi sa­mal­la reis­sul­la. Pari vuot­ta sit­ten os­tet­tiin lo­pul­ta se no­ja­tuo­li.

Taka-ak­se­lis­ta kaa­pin­ja­lat

Myös Sai­jan isä on tai­ta­va kä­sis­tään ja omaa vi­su­aa­lis­ta sil­mää. Hän on teh­nyt olo­huo­neen Ikea-kaa­pin si­rot ja­lat vuo­den -65 Mus­tan­gin taka-ak­se­lis­ta. Hän on koko elä­män­sä nik­ka­roi­nut kai­ken­lais­ta ja aut­ta­nut Sai­jaa tä­män si­sus­tusp­ro­jek­tien to­teu­tuk­ses­sa. Myös avi­o­puo­li­so on tot­tu­nut re­mon­toi­ja, sil­lä koti elää koko ajan.

Vii­mei­sin ko­din si­sus­tusp­ro­jek­ti oli van­hem­pien ma­kuu­huo­neen vi­non ka­ton pääl­lys­tä­mi­nen va­ne­ri­le­vyil­lä. Sa­mal­la Sai­jan isä teki heil­le upe­an sän­gyn­pää­dyn, joka ver­hoil­tiin Sai­jan os­ta­mal­la kan­kaal­la. Se oli odot­ta­nut ikui­suu­den kaa­pis­sa so­pi­vaa käyt­tö­koh­det­ta. Sai­jas­ta se oli niin iha­na kan­gas, et­tä hä­nen oli pak­ko hank­kia se, vaik­ka ei tien­nyt sil­loin vie­lä, mi­hin sen käyt­täi­si.

– Ai­ka ta­va­ran kau­pit­see, Sai­ja ker­too ja suun­nit­te­lee jo tu­le­vaa uu­dis­tus­koh­det­ta: Etei­sau­lan va­lais­tus­ta pi­täi­si pa­ran­taa. Tum­mat pin­nat syö­vät va­loa ja vaa­le­at hei­jas­ta­vat sitä, jo­ten ik­ku­na­ton tum­man­rus­kea tila on va­lon kan­nal­ta hy­vin haas­ta­va.

Ke­ra­miik­kaa ja kirp­pik­siä

Sai­ja pi­tää kier­rät­tä­mi­ses­tä, kos­ka iki­nä ei voi tie­tää, mitä löy­tö­jä te­kee. Kun os­taa kirp­pu­to­ril­ta, sääs­tää luon­toa ja omaa kuk­ka­ro­aan. Sai­ja os­taa myös pal­jon vaat­tei­ta kirp­pu­to­reil­ta. Se vaa­tii hie­man vai­van­nä­köä ja sil­mää kau­neu­del­le kai­ken roi­nan kes­kel­lä.

Ruo­ka­pöy­dän Sai­ja bon­ga­si Mau­rin ma­ka­sii­nis­ta Per­ni­ön van­hal­ta juna-ase­mal­ta. Set­tiin kuu­lui­vat tuo­lit, mut­ta ne oli­vat Sai­jan mie­les­tä lii­an ras­kaat, ja hän lait­toi ne kier­toon sa­man tien. Ti­lal­le löy­tyi­vät ita­li­a­lai­set Gal­li­ga­rik­sen tuo­lit Tori.fi:stä kym­pil­lä.

Vä­lil­lä Sai­ja myös myy pois yli­mää­räis­tä ta­va­raa kirp­pu­to­ril­la.

– Ai­na se ei ole help­poa. Esi­mer­kik­si pui­sen ja­lal­li­sen tar­joi­lu­va­din vein kirp­pa­ril­le, mut­ta en hen­no­nut myy­dä ja toin sen sa­laa ta­kai­sin ko­tiin.

Ko­dis­sa on pal­jon ke­ra­miik­kaa, jota Sai­ja on ke­rän­nyt kirp­pik­sil­tä. Sai­ja on ai­na pi­tä­nyt ke­ra­mii­kas­ta, ja jopa har­ras­ta­nut sitä.

– Sen te­ke­mi­nen on niin rau­hoit­ta­vaa, kun ei tar­vit­se aja­tel­la mi­tään muu­ta. Ai­no­as­taan kes­kit­tyä sii­hen, mi­ten savi muo­tou­tuu kä­sis­sä, Sai­ja ker­too.

Vanhimman tyttären huone on lohkaistu olohuoneesta. Nurkassa on kapea ikkuna olohuoneeseen antamaan lisävaloa tilaan.

Vanhimman tyttären huone on lohkaistu olohuoneesta. Nurkassa on kapea ikkuna olohuoneeseen antamaan lisävaloa tilaan.

Koti

Sa­los­sa.

Vuon­na 1979 ra­ken­net­tu oma­ko­ti­ta­lo, x h + k, 102 m².

Asuk­kaat

Var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja Sai­ja Hau­ta­la mie­hen­sä ja kol­men lap­sen­sa kans­sa.