Punamultainen koulurakennus herätti heti Jennyn ja Joachimin huomion. Kunta oli pitänyt huolta rakennuksesta ja kunnostanut sitä vuosien mittaan. Remontissa rakennukseen luotiin tunnelmaa ottamalla esiin vanhoja lattioita. Lämmitysjärjestelmä päivitettiin maalämpöön.
Johanna Vireaho kuvat Annabelle Antas
Peltomaiseman keskellä näkyy punainen, kookas rakennus, jota kehystää kolme elämää nähnyttä puuta. Avarassa maisemassa talo tuntuu mittavalta. Vuonna 1919 rakennettu koulu on toiminut myöhemmin päiväkotina ja maahanmuuttokeskuksena. Nyt talossa kaikuvat musiikki, nauru ja ilo. Jenny ja Joachim ovat remontoineet sinne unelmiensa kodin.
– Kun aloimme etsiä yhteistä kotia, minulla oli talo Korsnäsissä, mutta matka töihin sieltä tuntui pitkältä. Ajoimme katsomaan myynnissä olevaa koulurakennusta ja rakastuimme siihen siltä seisomalta, Jenny kertoo.
Parin viikon päästä Jenny ja Joachim olivat jo koulun uusia omistajia. Elettiin vuotta 2017. Rakennus oli remontoitu 1990-luvulla ja oli sinänsä asuinkelpoinen, mutta kaipasi päivitystä sisustuksen ja tunnelman osalta. Huone kerrallaan Jenny ja Joachim ovat tehneet siitä mieleistään.
Eteisen muovimaton alta paljastui vanha puulattia, jonka Jenny ja Joachim maalasivat vihreä-valkoisin ruuduin. Keltainen ovi tuo aurinkoisuutta.
– Energiatehokkuuden kannalta on tietysti ihana asia, että ovia oli uusittu ja ikkunat oli vaihdettu, mutta toisaalta olen surullinen, kun alkuperäisiä ovia ja ikkunoita ei ole enää. Uusissa ei ole samaa tunnelmaa, sanoo Jenny.
Jenny ja Joachim ovat etsineet kirpputoreilta ja netistä vanhoja ovia palauttaakseen ajan tunnelmaa. Erilaiset ovet tuovat veikeää kontrastia sisustukseen. Muovimattojen alta on kaivettu esiin vanhoja puulattioita, jotka on hiottu ja kunnostettu. Lattiat on avattu ja väliin lisätty myös eristeitä.
Monta uunia ja maalämpö
Suurin työ on ollut savupiippujen kanssa.
– Aikoinaan täällä on ollut 13 takkaa, kamiinaa tai kaakeliuunia, jotka on purettu. Olemme muuranneet yhden piipun ja laittaneet tänne kaksi kaakeliuunia, jotka lämpiävät ahkerasti talviaikaan. Lämmitysmuotona maalämpö on isossa talossa ollut hyvä ratkaisu, mutta ehkä lisäämme pari kaakeliuunia, Joachim pohtii.
Pariskunta saakin yleensä ihmetteleviä kysymyksiä talon lämmityksestä ja sen kalleudesta sekä siivouksesta. Lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtalaisina maalämmön ja Joachimin tekemien automatisointien ansiosta. Osa huoneista on talviaikaan viileämpiä ja elämä keskittyy tiettyihin huoneisiin. Kakluunit lämmittävät vanhaa taloa ja tuovat tunnelmaa.
Erilaiset matot auttavat luomaan kodikkaita nurkkauksia ja alueita isoon tilaan. Viherkasvit toimivat hyvinä tilanjakajina ja katseenvangitsijoina. Muovimattojen alta paljastui alkuperäinen lankkulattia.
Ehdottomasti väriä huoneisiin
Talon huoneet olivat ostohetkellä kaikki valkoiseksi maalattuja. Suuret, 50–60-neliöiset huoneet tuntuivat saleilta, kylmiltä ja kolkoilta. Jenny ja Joachim miettivät, miten sisustukseen saisi kodikkuutta ja lämpöä.
– Meillä on samankaltainen sisustusmaku. Halusimme molemmat värejä. Murretut sävyt sopivat vanhan talon tunnelmaan ja tuovat kodikkuutta. Ehkä olemme täällä myös rohkeampia kokeilemaan ja leikittelemään väreillä, Jenny sanoo.
Alakerrassa on seitsemän huonetta, kaksi wc:tä ja kylpyhuone. Yläkerran neliöihin mahtuu kuusi huonetta ja kaksi kylpyhuonetta. Muuttokuormassa ei riittänyt kalusteita kaikkiin huoneisiin. Vanhoja kalusteita saatiin sukulaisilta, netistä ja kirpputoreilta.
– Alkuun täytimme taloa sillä mitä oli saatavilla, mutta nykyisin olemme tarkempia. Saatamme myydä sellaista, mikä ei ole osoittautunut toimivaksi tai jota emme halua. Pääsääntöisesti ostamme kalusteet käytettyinä sänkyjä lukuun ottamatta, Jenny kertoo.
Pariskuntaa miellyttää vanhoissa kalusteissa materiaalien aitous ja käsityön määrä. Ne ovat kauniita, tarkasti tehtyjä ja laadukkaita. Jennyllä on myös kyky nähdä, miten hyvän muotoinen tai oloinen esine voi pienellä muutoksella, listalla tai maalilla saada uuden ilmeen.
Jennyn ateljeen ja työtilan kalusteet ovat käytännöllistä ja selkeää 1950-lukua. Opettajan kirjoituspöytä on talon alkuperäisiä kalusteita.
Ikkunaton atk-luokka kotiteatteriksi
Jennyllä ja Joachimilla on kummallakin omat tilat harrastuksilleen ja työlleen. Joachimin studiossa soi 80-luvun musiikki. Hän soittaa muun muassa pianoa, kitaraa ja bassoa. Jennyn huone on pyhitetty työskentelylle ja hyvälle ololle.
– Joogaan omassa huoneessani silloin, kun minulla on aikaa ja sopiva hetki. Saatan saada Leian mukaan joogaamaan, Jenny kertoo.
Pariskunnan suosikkihuone on suuri sali, jossa on tilaa juhlia joulua yhdessä pitkän pöydän ääressä.
Toimintojen osalta hankalinta oli miettiä käyttötarkoitus 90-luvulla tehdylle tietokoneluokalle, jossa ei ollut ollenkaan ikkunoita. Siitä tuli lopulta mainio kotiteatteri.
Keittiössä on aamiais-nurkkaus. Cumulus-kattovalaisin on 70-luvulta, maalatun peltivalaisimen on suunnitellut Anna-Maija Salo.
Kasveille on tilaa
Jenny ja Joachim rakastavat kasveja, ja Jenny on ahkerasti lisäämässä pistokkaista uusia kasveja ison kodin monille ikkunoille.
– Tuntuu hyvältä nähdä vihreyttä ja palanen luontoa sisällä. Kasvit tuovat sisustukseen oman lisänsä. On myös palkitsevaa hoitaa ja kasvattaa täällä viherkasveja, sillä monet kasvit viihtyvät vanhassa talossa, Jenny sanoo.
Osa kasveista on peräisin Jennyn isovanhemmilta ja niihin liittyy myös muistoja ja tarinoita.
Jos kasvi ei näytä menestyvän jossakin paikassa, Jenny siirtää sen toisen ikkunan äärelle. Yleensä jostakin löytyy aina sopiva olosuhde. Kasvit voivat hyvin, kun ne saavat säännöllisen hoitokierroksen. Viikon välein Jenny tekee kasvikierroksen ja siistii, kastelee ja lannoittaa viherkasvit tarpeen mukaan.
– Olen huomannut, että peikonlehti tekee isompia lehtiä, kun laitan ilmajuuret veteen. Myös kasvien leikkaaminen ja pistokkaiden ottaminen saa kasvit tuuheutumaan, ja kaiken lisäksi saan pistokkaista uusia viherkasveja.
Istutamme puita ja kasvatamme aprikooseja
Muutaman vuoden mittaan myös koulun pihapiiri on kokenut muutoksia. Ostohetkellä soralla ollut piha on vehreytynyt nurmikosta ja istutuksista. Jenny on innostunut puutarhasta, istutusalueiden suunnittelusta ja niiden hoidosta. Pariskunta on myös aloittanut oman arboretumin eli puulajipuiston luomisen. Erityisesti Joachim on innostunut puista. Eksoottiset kokeilut ilahduttavat. Tulppaanipuu on jo kasvanut muutamassa vuodessa Joachimia korkeammaksi ja selvinnyt kylmistä talvista hyvin. Aprikoosipuu kukki keväällä runsaana ja lupailee tänä vuonna mukavasti satoa. Se kasvaa tuulilta suojassa kasvihuoneessa.
– Haaveilemme, että näemme puiden täyttävän aukeaa maisemaa. Kasvu vie kuitenkin aikaa, ja siksi on tärkeää istuttaa puut ensimmäiseksi. Ehkä 70–100 vuoden päästä täällä näyttää hyvältä, sanoo Joachim pilke silmäkulmassaan.
Puut tuovat kerroksellisuutta ja ajan tuntua.
– Vanhoja puita pitäisi kunnioittaa. Kaadettua puuta ei saa enää takaisin, ja uuden kasvu vie vuosikymmeniä, Jenny muistuttaa.
Kasvihuone on rakennettu kierrätysmateriaaleista. Ovi ja ikkunat ovat saaneet kuvausten jälkeen salvianvihreän värin.
Kasvihuoneet piharakennusten jatkeena
Joachim ja Jenny ovat istuttaneet lapsille omat puut, Leialle tammen ja Lennartille saksanpähkinän. He ovat myös rakentaneet pihalle kaksi kasvihuonetta. Kumpikin on tehty vanhan piharakennuksen jatkeeksi. Melonitaloksi kutsuttu kasvihuone on vanhan saunan yhteydessä. Sen suojissa kasvatetaan kurkkuja ja jopa meloneita. Autotallin seinustaa vasten on toinen kasvihuone tomaateille ja viiniköynnöksille.
– Minä haaveilen talvipuutarhasta, oikeasta orangeriasta. Täällä tuulee paljon, ja orangerian suojissa voisi istuskella ja oleilla. Rakastaisin sen tunnelmaa, Jenny sanoo.
Elämä vanhassa talossa on täynnä tekemistä, vanhan kunnostusta ja uuden ideointia. Viikonloppuisin perheellä on kuitenkin aikaa nauttia kunnon aamiainen yhdessä. Sitten päivä jatkuu pihakierroksella, kasvien kastelulla ja kanien ruokinnalla. Kesällä elämä keskittyy ulos. Talvella on lupa käpertyä sisälle.
KOTI
Maalahdella
Vanha koulutalo 600 m², piha 4 000 m².
ASUKKAAT
Jenny Lindholm, Joachim Högväg ja lapset Leia ja Lennart.
Instagramissa @jennylind.holm ja @tuuf_arboretum.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2