Teksti Tanja Hakala
Kuvat Sari Rantanen
Mikä: Ensimmäisen kerroksen asunto, 65 m², vuonna 1906 rakennetussa kivitalossa. Missä: Tampereen Pyynikillä. Täällä asuvat: Mari ja Ulla sekä Ronja-koira.
Mari Sipilästä, rakennusinsinööristä, piti tulla meteorologi. Siitä muistuttaa ilmapuntari kerrostalokodin eteisessä.
– Pappani oli kova sääharrastaja ja minä hänen kanssaan. Meteorologia minusta ei kuitenkaan tullut, sillä alan työllistymistilanne ei houkutellut.
Avaran huoneen keskipiste on kirpputorilta löydetty sohva. Matto sen edessä on House Doctorin Block. Keinutuoli on perintöhuonekalu.– Kannoimme sohvan kotiin muutaman risteyksen päässä sijaitsevalta kirpputorilta. Täyspuinen kaluste painaa yllättävän paljon, mutta siinä se nyt on, Mari naurahtaa.
Sohva löytyi sattumalta, vaikka vähän tällaista Mari olikin ajatellut. Mari on se, joka sisustaa ja laittaa kotia. Ulla luottaa vaimonsa makuun ja ratkaisuihin.
– Kysyn mielipidettä Ullalla, joskin yleensä vastaus on, että joo, sopii.
Lue myös: Valoisa, valkoinen kivitalo on espoolainen unelma
111-vuotias jugendtalo sijaitsee Tampereen Pyynikillä. Taloa on vuosien saatossa korotettu ja huoneistoja jaettu pienemmiksi.
Puutalohaave vaihtui kivitaloon
Mari ja Ulla päätyivät historiaa henkivään asuntoon kaksi ja puoli vuotta sitten. He etsivät puutalokotia, mutta päätyivät jykevään kivitaloon. Asunto oli ollut myynnissä jo kauan.
– Emme innostuneet asunnon myyntikuvista. Silti tulimme jostain kumman syystä katsomaan tätä. Astuimme sisään, ja meidät valtasi kliseinen tunne: tämä on meidän kotimme, Mari muistelee.
Yli kolmen metrin huonekorkeus, puulattiat ja vanhat ovet tekivät vaikutuksen. Parvi keittiön päällä oli sekin yksi persoonallisen asunnon houkutuksista.
Lue myös: Vanhasta puutalokodista kuoriutui remontissa viihtyisä ja elämäniloinen
Parven alla sijaitseva keittiö on toimiva ja hyvin valaistu. Keittiöstä kuljetaan parvelle käteviä, esiin vedettäviä portaita pitkin.
Äänet ovat kodin ainoa miinuspuoli
Vaikka neliöitä ei ole paljon, ne on käytetty kekseliäästi: Makuuhuoneeseen on mahdutettu vain olennainen. Parvella on kätevä majoittaa yövieraat, ja iso ruokailuhuone-olohuonetila kutsuu kyläilijöitä. Ja niitä pariskunnan kotona käykin paljon.
Kodissa asui aiemmin arkkitehti, mutta alun perin talon asunnot tehtiin opettajille ja insinööreille. Tehdaskaupungissa virkamiesammatteja pidettiin ”parempina”.
1940-luvulla asuntoja jaettiin, jotta niitä saatiin lisää. Yksi lisäkerroskin tehtiin.
Asuntojen jakamisesta johtuu yksi kodin ainoa miinuspuoli: äänten kantavuus.
– Toisinaan tuntuu, että tämän ja toisen asunnon välissä on vain paperia, Mari ja Ulla kertovat.
Lue myös: Huonekalusuunnittelijan koti on täynnä värikkäitä yksityiskohtia
Keskeisen kiva sijainti
Rakennusinsinöörinä Maria mietitytti asunnon sijainti ensimmäisessä kerroksessa.
– Kun selvisi, että asunnon alla on kellari, emmekä ole suoraan maan päällä, teimme tarjouksen. Näkymiä meillä ei sinänsä ole, mutta toisaalta kadun ihmisiä ja liikennettä on kiva seurata.
Kerrostaloa vastapäätä sijaitsee Vanha Pyynikin Panimo. Siellä vietettiin vuodenvaihteessa 2015 pariskunnan häitä. Pyynikin lenkkeilymaastot ja läheinen Pyhärannan uimaranta ovat aivan kotikulmilla. Myös Tampereen keskustaan ja molempien työpaikoille on lyhyt matka.
Koti on jatkuva projekti
Ennen kuin Mari ja Ulla pääsivät muuttamaan, vaihdettiin tapetit makuuhuoneeseen ja keittiöön. Parven seinä oli avoinna makuuhuoneen puolelle, mutta se laitettiin käytännön syistä umpeen. Näin saatiin kaksi ikään kuin erillistä huonetta.
Eteisen pöytä on Marin vaarin käsityötä, peilinä on H&M Homen tarjotin. R-valaisin on Annon mallistosta, keltainen valaisin on Muuton Myy.
Suurimmassa tilassa, jossa yhdistyvät olohuone ja ruokailutila, maalattiin seinä. Eteisen valkoinen seinä sai jäädä mustan maalin alle. Muuta ei tarvinnut tehdä, ainakaan heti.
Marin mielestä koti ei ole koskaan valmis.
– Marilla pitää olla aina joku projekti menossa, Ulla tietää.
Lue myös: Hulppea kivitalo Zürichin kukkulalla
Päreseinä ja muita ideoita
Seuraavana projektina on kylpyhuone.
– Se ei ole täysin muun kodin näköinen, Mari sanoo.
Mutta kaikkea ei yritetäkään saada kerralla valmiiksi, vaan aikaa saa kulua.
Marin toteuttama päreseinä on hauska yksityiskohta.
Kodissa on paljon oivaltavia ideoita, jotka on toteutettu itse. Makuuhuoneen päreseinä on iloinen yllätys hillityn tyylikkäässä kodissa.
Mari teki ruokapöydän isänsä 30 vuotta sitten kaatamasta koivusta. Pöytälevyn alla on Ikeasta ostetut pukkijalat.
Samoin pirteät tuolit ruokapöydän ympärillä. Joskin niiden kohtalona on vaihtua uusiin tuoleihin yksi kerrallaan.
– Olen nyt mieltynyt enemmän rauhallisiin väreihin. Odottelemme juuri Artekin tuolia saapuvaksi. En kuitenkaan uusi kaikkia tuoleja kerralla. Mietin tarkasti, minkä tuolin seuraavaksi haluaisin, Mari kertoo.
Lue myös: Nelihenkisellä perheellä on ihastuttava pandatalo Kangasalla
Leipäjuuria ja pannukakkubaari
Jokunen tamperelainen saattaa muistaa Marin ja Ullan asunnon ravintolapäivän Mapes-nimisenä tapas-paikkana kahden vuoden takaa.
– Ravintola oli minun ja siskoni hauska päähänpisto. Sen jälkeen meillä on ollut muun muassa keittoa kahvikupeissa, itse tehtyä limua sekä inkiväärijääteetä. Kivan talkooporukan ansiosta homma toimi, ja illalla juhlimme samppanjan merkeissä. Ehkä seuraavaksi olisi pannukakkubaarin vuoro, Mari suunnittelee.
Kodin laittamisen lisäksi Mari laittaa myös ruokaa intohimoisesti, hifistelee ja kokeilee. Sen verran suuresta rakkaudesta on kyse, että keittiön työtasolla nököttävät vierekkäin vehnä- ja ruisleipien juuret. Asunnossa leijailee nytkin vastaleivotun ruisleivän tuoksu.
– Arkiruoanlaitto on Ullan heiniä. Minä tarvitsen rauhallisen hetken ja paljon aikaa kokkaamiseen.
Lue myös:
Värikäs ja rento koti on oikea oivallusten leikkikenttä
Kuvataiteilija kunnosti kaupunkitupansa ja tuunasi sen huonekalut
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2