Kuvauksellisen Fiskarsin läpi virtaa Fiskarsinjoki. Sen rannalla kasvaa vanhoja, vehmaita tammia.

HEIKKI RAUTIO

Ko­ti­mai­sen de­sig­nin Fis­kars

– Tä­mä­hän on kuin ul­ko­mail­la!

Asi­ak­kaan tut­tu kom­ment­ti hy­myi­lyt­tää ra­vin­to­la Wärs­syn tar­joi­li­ja Ma­ri­na Us­va­lah­tea. Suo­men van­him­man ma­ja­ta­lon Fis­kars Wärd­hu­sin te­ras­sil­ta Fis­kar­sin ruuk­ki näyt­täy­tyy ih­me­maa­na, jos­sa ele­tään mo­ni­sa­ta­vuo­ti­ai­den tam­mien kat­vees­sa, ja jon­ka jo­kai­nen ra­ken­nus on toi­nen tois­taan so­mem­pi.

Ruuk­ki pe­rus­tet­tiin vuon­na 1649 ja­los­ta­maan rau­ta­mal­mia. Lii­ke­toi­min­nan aloit­ti hol­lan­ti­lai­nen Pe­ter Tho­re­ös­te. Ruu­kis­sa on val­mis­tet­tu muun mu­as­sa nau­lo­ja, lan­kaa ja veit­siä sekä va­let­tu pa­to­ja. Fis­kars Ak­tie­bo­lag pe­rus­tet­tiin 1883.

En­ti­ses­tä te­ol­li­suus­mil­jöös­tä on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä su­keu­tu­nut mo­der­nin suo­ma­lai­sen tai­de­kä­si­työn ja de­sig­nin keh­to. Alu­een te­ol­li­nen men­nei­syys tar­jo­aa ny­ky­toi­mi­joil­le hie­no­ja näyt­te­ly- ja työs­ken­te­ly­ti­lo­ja. En­ti­sis­sä tal­leis­sa, pe­su­lois­sa ja vers­tais­sa toi­mii kym­me­niä pik­ku­kaup­po­ja, kah­vi­loi­ta ja kä­si­työ­läis­pa­jo­ja. Fis­kars tun­ne­taan myös vuo­sit­tain vaih­tu­vis­ta kiin­nos­ta­vis­ta ke­sä­näyt­te­lyis­tään.

Nyky-Fis­kars ei oli­si sa­man­lai­nen il­man 1990-lu­vul­la pe­rus­tet­tua osuus­kun­taa eli Ono­maa. In­nok­kai­den kä­si­työ­läis­ten ja de­sig­ne­rei­den pe­rus­ta­ma Ono­ma ko­ko­aa edel­leen yh­teen yli 100 eri alan te­ki­jää. Ono­mal­la on oma myy­mä­lä Fis­kar­sin Tor­ni­kel­lo­ra­ken­nuk­ses­sa, kes­kel­lä ruuk­kia.

Yk­si osuus­kun­nan pe­rus­ta­jia on ke­raa­mik­ko Ka­rin Wid­näs. Pal­ki­tun ke­raa­mi­kon ta­paa ke­säi­sin var­mim­min ko­to­aan. Ka­rin on jo 15 vuo­den ajan jär­jes­tä­nyt ko­dis­saan vuo­sit­tain vaih­tu­van Ko­to­na-ke­sä­näyt­te­lyn, jos­sa on esi­tel­ty tai­de­ke­ra­miik­kaa ym­pä­ri maa­il­maa. Tänä ke­sä­nä näyt­te­ly on vii­mei­sen ker­ran Ka­ri­nin ko­dis­sa, sil­lä syk­syl­lä ava­taan hä­nen pe­rus­ta­man­sa ke­ra­miik­ka­mu­seo vie­rei­seen uu­dis­ra­ken­nuk­seen. Ke­raa­mi­kon koti käy elä­väs­tä lä­hi­de­sig­nin show­roo­mis­ta:

– Tuo la­sis­ta pu­hal­let­tu lamp­pu on Ca­mil­la Mo­ber­gin ja pui­set ruo­ka­pöy­dän­tuo­lit taas Ni­ka­rin. Ca­mil­lan kaup­pa on Ala­ruu­kis­sa. Ni­ka­ri puo­les­taan tääl­lä Ylä­ruu­kis­sa, Fis­kar­sin mu­se­on vie­res­sä, Ka­rin neu­voo.

Ka­ri­nin omia tuot­tei­ta myy­dään vain hä­nen omas­sa ko­ti­kau­pas­saan.

– En nuo­re­na oli­si us­ko­nut muut­ta­va­ni jos­kus pois Hel­sin­gis­tä. Mut­ta tääl­lä sitä ol­laan tyy­ty­väi­se­nä kes­kel­lä maa­seu­tua.

Ono­ma Shop, Fis­kar­sin­tie 352, ono­ma.fi

Ka­rin Wid­näs, Bak­lu­ran­tie 12, ka­rin­wid­näs.fi

Van­ja Sea & Friends, Fis­kar­sin­tie 333, van­ja­sea.val­mis­kaup­pa.fi

Ni­ka­ri, Pel­to­ri­vi 13, ni­ka­ri.fi

Ca­mil­la Mo­berg, Fis­kar­sin­tie 386, ca­mil­la­mo­berg.fi

Fis­kar­sin mu­seo, Pel­to­ri­vi 11, fis­kars­mu­seum.fi

Fis­kars Wärds­hus ja ra­vin­to­la Wärs­sy, Fis­kar­sin­tie 326, wards­hus.fi. Huo­neet al­ka­en 145 e / 2 hh.

Fis­kar­sis­sa ta­pah­tuu

Ono­man Teh­das 19.5.–15.9.2019

Fis­kar­sin kä­si­työ­läis­ten, muo­toi­li­joi­den ja tai­tei­li­joi­den osuus­kun­ta Ono­man ke­sä­näyt­te­ly Teh­das esit­te­lee yli 40 tai­tei­li­jan ja muo­toi­li­jan te­ok­sia sekä Suo­mes­ta et­tä maa­il­mal­ta.

Teh­das Ku­pa­ri­pa­jas­sa, Ku­pa­ri­va­sa­ran­tie 5, ku­pa­ri­pa­ja.fi

Ka­rin Wid­nä­sin KWUM 9.6.–15.9.

Ka­rin Wid­näs avaa uu­den Stu­di­o­ke­ra­mii­kan mu­se­on ja gal­le­ri­an ark­ki­teh­ti Tuo­mo Sii­to­sen suun­nit­te­le­maan ra­ken­nuk­seen, joka on ni­met­ty KWU­Mik­si.

Mu­se­os­sa on esil­lä KWUM Col­lec­ted -ko­ko­el­ma, jon­ka Ka­rin Wid­näs on ke­rän­nyt vuo­si­na 1965–2019.

Esi­neet ovat stu­di­o­ke­ra­miik­kaa ko­ti­maas­ta ja ul­ko­mail­ta, muun mu­as­sa Ete­lä-Ko­re­as­ta, Ruot­sis­ta ja Sak­sas­ta. Esil­lä on myös Ori­gok­si ni­met­ty osio, joka esit­te­lee ke­ra­mii­kan val­mis­tus­tek­nii­koi­ta ja ma­te­ri­aa­le­ja.

Gal­le­ri­as­sa on esil­lä Er­na Aal­to­sen, Åsa Hel­man­nin, Kris­tii­na Ris­kan, Kim Si­mons­so­nin, Riit­ta Ta­lon­po­jan ja Kati Tuo­mi­nen-Niit­ty­län te­ok­sia.

Li­säk­si esil­lä on kak­si pie­nem­pää näyt­te­lyä Kirs­ti Dou­ka­sin ja Kris­ti­an Saa­ri­kor­ven kul­ta­se­pän­töis­tä sekä Dee­pa Panc­ha­mi­an teks­tii­li­te­ok­sia.

Avoin­na joka päi­vä 12–17.

KWUM, Bak­lu­ran­tie 12, ka­rin­wid­näs.fi

Las­ten Luo­vat Pa­jat

Koko per­heen ta­pah­tu­ma kä­den­tai­to­jen ja tai­teen pa­ris­sa 28.–29.6.2019.

Fis­kars Vil­la­ge Arts & De­sign Bien­na­le

Fis­kars Vil­la­ge Arts & De­sign Bien­na­le on ny­ky­tai­teen ja muo­toi­lun yh­dis­tä­vä tai­de­fes­ti­vaa­li 19.5.–15.9..

Fis­kar­sin An­tiik­ki­päi­vät

An­tii­kin, de­sig­nin, tai­teen ja vin­ta­gen vuo­sit­tain ta­pah­tu­ma 4.–7.7., fis­kar­si­nan­tiik­ki­päi­vät.fi

Kus­ta­vi­lais­ta ja hors­man­kuk­kia Mus­ti­os­sa

Vil­liyrt­ti­ret­kel­lä ole­va kok­ki Min­na Juu­ri­ki­vi on ke­rän­nyt ko­riin­sa tuok­su­van kim­pun. Po­lun var­rel­ta löy­tyi juu­ri sitä mitä et­sit­tiin­kin: mä­ki­mei­ra­mia, hors­man­kuk­kia ja nok­kos­ta. Min­na kur­kis­taa vie­lä va­del­ma­pen­saa­seen, löy­tyi­si­kö siel­tä pie­ni ma­ku­pa­la en­nen pa­luu­ta Mus­ti­on lin­nan ra­vin­to­lan­keit­ti­öön.

Mus­ti­on lin­nan his­to­ri­as­sa al­koi uu­si vai­he pari vuot­ta sit­ten, kun Chris­ti­ne ja Fi­lip Lin­der sai­vat lin­nan joh­det­ta­vak­seen. Ti­lo­ja on uu­dis­tet­tu ja laa­jen­net­tu, ke­sä­te­at­te­ri­ryh­mä vaih­det­tu, myös lin­nan puu­tar­ha on saa­nut uu­sia ek­soot­ti­sia is­tu­tuk­sia, näin al­ka­jai­sik­si.

Mus­ti­on to­del­li­nen näh­tä­vyys on 1700-lu­vun lo­pul­la ajan muo­din mu­kaan kus­ta­vi­lai­seen tyy­liin ra­ken­net­tu kar­ta­no, jota kut­su­taan lin­nak­si. Mus­ti­on ruu­kin his­to­ri­aa al­kaa 1560-lu­vul­ta. Ruuk­ki siir­tyi nai­ma­kau­pas­sa Lin­de­reil­le 1700-lu­vul­la ja säi­lyi su­vus­sa 150 vuot­ta.

– Lin­na oli mui­den omis­tuk­ses­sa vuo­des­ta 1941, mut­ta pa­lau­tui su­vul­le isä­ni Mag­nus Lin­de­rin toi­mes­ta 1980-lu­vul­la.

Man­sar­di­a­kat­toi­sen kar­ta­non juh­la­vaa jul­ki­si­vua ihas­tel­les­saan ei us­koi­si kat­se­le­van­sa ra­ken­nus­työ­maa­ta. Op­paak­si lu­pau­tu­nut Chris­ti­ne tun­tee ta­ri­nan syn­käs­tä ja myrs­kyi­ses­tä yös­tä sekä van­has­ta ro­ma­ni­nai­ses­ta.

– Elet­tiin 1700-lu­vun lop­pua ja lin­na oli juu­ri val­mis­tu­mas­sa. Sa­tei­se­na il­ta­na tän­ne oli tul­lut van­ha ro­ma­ni­nai­nen, joka oli pyy­tä­nyt suo­jaa, mut­ta hä­net kään­ny­tet­tiin ovel­ta. Suut­tu­nut nai­nen lan­get­ti lin­nan yl­le ki­rouk­sen, jon­ka mu­kaan ra­ken­nus pa­laa heti, kun se on val­mis. Täs­tä syys­tä lin­nan vin­til­lä on edel­leen kes­ke­ne­räi­siä huo­nei­ta.

Lin­nan sa­leis­sa käys­ken­nel­les­sään voi häm­mäs­tel­lä mo­ni­puo­lis­ta ja tai­ta­vaa osaa­mis­ta, jota sen ra­ken­ta­mi­nen ja si­sus­ta­mi­nen on vaa­ti­nut.

– Lin­nan al­ku­pe­räi­nen ka­lus­tus oli va­li­tet­ta­vas­ti myy­ty huu­to­kau­pas­sa. Lin­nan ny­kyi­nen si­sus­tus on koot­tu Suo­men ja Ruot­sin huu­to­kau­pois­ta ja an­tiik­ki­liik­keis­tä. Ka­lus­teis­ta ja tai­de­te­ok­sia oli säi­ly­nyt su­vus­sa ja nyt osa nii­tä on pa­lau­tet­tu tän­ne al­ku­pe­räi­sil­le pai­koil­leen.

Hy­väs­tä esi­mer­kis­tä käy ”ku­nin­kaan huo­neen” ka­tos­sän­ky, joka pa­lau­tui Ruot­sis­ta.

– Fi­lip löy­si sei­näs­tä van­han me­tal­li­kou­kun. Kun saim­me sän­gyn ta­kai­sin, hän päät­ti ko­keil­la, so­pi­si­ko sän­gyn yl­le tu­le­va ka­tos sii­hen.

Ja kuin­kas sit­ten kä­vi­kään. Kau­nis ka­tok­sel­li­nen an­tiik­ki­sän­ky is­tui pai­kal­leen täy­del­li­ses­ti, ai­van ku­ten se kuu­lui­sa la­si­ken­kä Tuh­ki­mol­le.

Mus­ti­on lin­na, Hål­ls­nä­sin­tie 89, mus­ti­on­lin­na.fi. Huo­neet al­ka­en 95 e / 2 hh.

Mus­ti­on lin­nas­sa ta­pah­tuu

Mus­ti­on lin­nan ke­sä­te­at­te­ri: Den Sis­ta Pat­ro­nen, 7.6.–24.8., Va­del­ma­ve­ne­pa­ko­lai­nen, 4.7.–10.8., mus­ti­on­lin­na.fi.

Tai­ka­näyt­te­ly Mus­ti­on lin­nan ma­ka­sii­neil­la 2.–31.7.2019, mus­ti­on­lin­na.fi.

Billnäsin ruukissa on säilynyt karun teollinen tunnelma. FLH rakennuksen päädyssä on lyhenne sen rakennuttaneen Fridolf Leopold Hisingerin nimikirjaimista.

HEIKKI RAUTIO

Pe­rin­ne­ra­ken­ta­jan Bil­l­näs

Ve­den ää­rel­le ra­ken­net­tu­jen te­ol­li­suus­ra­ken­nus­ten kes­kel­lä ko­ho­aa tii­li­nen teh­taan­piip­pu. Sen ta­ka­na pol­vei­lee pu­nai­sek­si maa­lat­tu­ja puu­ta­lo­ja. Bil­l­nä­sin te­ol­li­nen mai­se­ma tu­lee elä­väm­mäk­si, kun kuu­lee, mi­ten teh­taan ym­pä­ril­le ra­ken­net­tu yh­tei­sö on syn­ty­nyt.

– Aja­tus on sel­keä; mitä ly­hy­em­pi työ­mat­ka­si oli, sitä tär­ke­äm­pi hen­ki­lö olit ruu­kis­sa, ker­too alu­eel­la opas­kier­rok­sia ve­tä­vä Mat­ti Pii­rai­nen.

Ruu­kin juu­ret ovat me­tal­lis­sa ja 1640-lu­vul­la.

– Alun pe­rin ruuk­ke­ja pe­rus­tet­tiin Suo­meen 1600-lu­vul­la, kun Ruot­sis­sa oli puu­pu­la. Ruuk­ke­ja pe­rus­tet­tiin sin­ne mis­sä oli met­sää, kos­ki­voi­maa ja sa­ta­ma.

Bil­l­nä­sin ruu­kin pi­has­sa ais­tii edel­leen ole­van­sa te­ol­li­suus­mil­jöös­sä. Mo­nel­le Bil­l­näs tuo mie­leen tu­ke­vat tam­mi­huo­ne­ka­lut, mut­ta nii­den val­mis­tus al­koi vas­ta 1900-lu­vun alus­sa.

Mat­ti ke­hot­taa tut­ki­maan ruu­kin ra­ken­nus­ten pää­ty­jä sil­lä sil­mäl­lä.

– Ta­lo­jen pää­dyis­sä nä­kee ni­mi­kir­jai­mia JH tai FLH eli Jo­han Hi­sin­ger ja Fri­dolf Le­o­pold Hi­sin­ger. Kir­jai­mis­ta sel­vi­ää, kum­pi ruuk­kia uu­dis­ta­neis­ta pat­ruu­nois­ta ra­ken­nuk­sen on ra­ken­nut­ta­nut.

Uu­den ai­ka tuli 1980-lu­vul­la, kun ruu­kin ti­lat jäi­vät te­ol­li­suus­ti­loi­na van­ha­nai­kai­sik­si ja toi­min­ta lop­pui. Nyt van­han vaa­li­mi­ses­ta on tul­lut Bil­l­nä­sin epä­vi­ral­li­nen ta­va­ra­merk­ki. Bil­l­nä­sin ruu­kin suo­si­tuin ta­pah­tu­ma ovat jo­ka­ke­säi­set Bil­l­nä­sin Pe­rin­ne- ja an­tiik­ki­päi­vät. Ta­pah­tu­ma ke­rää yh­des­sä pit­käs­sä vii­kon­lo­pus­sa kym­men­tu­han­ti­sen kä­vi­jä­mää­rän.

Ym­pä­ri vuo­den van­hois­sa teh­das­hal­leis­sa juh­li­taan häi­tä, ku­va­taan tv-tuo­tan­to­ja ja pi­de­tään kon­fe­rens­se­ja. Ruu­kin kyl­jes­sä si­jait­se­van Ra­ken­nu­sap­tee­kin tai­ten ra­ken­net­tu mil­jöö on mo­nel­le pe­rin­ne­ra­ken­ta­jal­le ja kor­jaa­jal­le syy läh­teä Bil­l­nä­sin. Ap­teek­ki on saa­nut naa­pu­rus­toon­sa kä­si­työ­läi­siä, joil­ta voi ti­la­ta esi­mer­kik­si kä­sin­teh­dyt sei­nä­laa­tat, os­taa sa­vi­rap­paus­ma­te­ri­aa­lit Na­tu­ral Buil­ding Com­pa­nyl­ta, se­pän te­ke­män ovi­ka­tok­sen tai puu­se­päl­tä kaa­pin, nau­la­kon ja va­lai­si­men yh­dis­tä­vän ret­ro­fu­tu­ris­ti­nen ka­lus­teen etei­seen­sä. Bil­l­nä­sis­tä ei ai­na­kaan luo­vaa hul­luut­ta puu­tu.

Na­tu­ral Buil­ding Com­pa­ny, Ruu­kin­tie 7, na­tur­buil­ding.fi

Ra­ken­nu­sap­teek­ki, Fors­by­vä­gen 62, byg­g­nad­sa­po­te­ket.fi

Bil­l­nä­sis­sä ta­pah­tuu

Bil­l­nä­sin pe­rin­ne- ja an­tiik­ki­päi­vät

Pe­rin­tei­nen ta­pah­tu­ma 4.–7.7. sa­maan ai­kaan Fis­kar­sin An­tiik­ki­päi­vien kans­sa. Ruu­kin­tie 8, bil­l­na­si­nan­tii­ki­pai­vat.fi.

Rakennusapteekin pihapiiri on kaunis kokonaisuus.

HEIKKI RAUTIO