Siun­ti­o­lai­set Ee­va ja Mi­ka­el Tar­kio eh­ti­vät haa­veil­la pit­kään oman kas­vi­huo­neen pys­tyt­tä­mi­ses­tä. Kun he al­koi­vat kun­nos­taa ta­lon­sa van­haa pi­ha­sau­naa, he päät­ti­vät ra­ken­taa sau­na­ra­ken­nuk­sen jat­kok­si viih­tyi­sän kas­vi­huo­neen.

– Sil­lä on käyt­töä tal­vel­la­kin, kun pää­sem­me sau­nas­ta vil­voit­te­le­maan kas­vi­huo­neen la­si­ka­ton al­le, ker­too Ee­va.

Tar­ki­oi­den toi­vee­na oli klas­si­sen oran­ge­rien, tal­vi­puu­tar­han, hen­ki­nen kas­vi­huo­ne. Oran­ge­riet ovat vi­her­huo­nei­ta, jois­sa sit­rus­puut tal­veh­ti­vat hal­lal­ta suo­jas­sa.

Vaik­ka Ee­van ja Mi­ka­e­lin kas­vi­huo­net­ta ei ra­ken­net­tu tal­vi­läm­pi­mäk­si, on sii­nä pal­jon yh­tä­läi­syyk­siä van­ho­jen oran­ge­ri­oi­den kans­sa. Oran­ge­ries­sa on ai­na sei­nä­pin­taa, ei pelk­kää la­sia. Tar­ki­oi­den pi­ha­sau­nan val­koi­sek­si maa­lat­tu pää­ty­sei­nä köyn­nös­ris­ti­koi­neen muo­dos­taa upe­an ta­ka­sei­nän kas­vi­huo­neel­le. Poh­joi­sen puo­len si­vu­sei­nä on muu­rat­tu ke­vyt­har­kois­ta ja ra­pat­tu val­koi­sek­si.

– Kun kaik­ki sei­nät ei­vät ole la­sia, on tun­nel­ma enem­män huo­nee­no­mai­nen. Val­koi­nen väri hei­jas­taa va­loa, ja ka­ton kaut­ta tu­lee kas­veil­le riit­tä­väs­ti va­loa. Ra­pat­tu sei­nä tuo rou­he­an vai­ku­tel­man, Ee­va sa­noo.

Ba­si­li­kat naut­ti­vat kas­vi­huo­neen suo­jis­sa. Ee­va kyl­vää ba­si­li­kaa pari kol­me ker­taa se­son­gin mit­taan.

Chili ‘Hot Le­mon’ tuot­ti rei­lus­ti sa­toa.

Har­so­ty­räk­ki eli tut­ta­val­li­ses­ti pou­ta­pil­vi Ee­van te­ke­mäs­sä rau­tai­ses­sa kas­vi­pa­vil­jon­gis­sa.

Kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lia tal­teen

Tar­ki­oi­den pi­ha­pii­rin tun­nel­maan is­tui hy­vin kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lis­ta ra­ken­net­tu kas­vi­huo­ne. He et­si­vät so­pi­via ik­ku­noi­ta ja van­ho­ja tii­liä ne­tis­tä. Ta­voit­tee­na oli löy­tää riit­tä­väs­ti sa­man­lai­sia, hy­vä­kun­toi­sia ja kas­vi­huo­neen ra­ken­ta­mi­seen so­pi­via ik­ku­noi­ta.

Val­koi­set ik­ku­nan­po­kat la­sei­neen ovat pe­räi­sin 1970-lu­vun ta­los­ta. Oven ik­ku­nat ovat toi­ses­ta pur­ku­ta­los­ta. Ee­va suun­nit­te­li en­sin lait­ta­van­sa pie­net ris­ti­kot ik­ku­noi­hin, mut­ta nyt isot ik­ku­nat tun­tu­vat rau­hal­li­sil­ta.

Ee­va haa­vei­li van­hois­ta pu­na­tii­lis­tä teh­dys­tä lat­ti­as­ta, mut­ta nii­tä on vai­kea löy­tää. Pa­ris­kun­nal­le tar­jot­tiin van­han ta­lon sa­vu­pii­pus­ta pu­ret­tu­ja val­koi­sia tii­liä. Niis­sä oli pa­ti­naa, ja tii­let so­pi­vat hy­vin kas­vi­huo­neen val­ke­aan vä­ri­maa­il­maan.

– Mie­tim­me kat­to­ma­te­ri­aa­lik­si la­sia, mut­ta löy­sim­me sat­tu­mal­ta il­moi­tuk­sen pu­ret­ta­vas­ta kas­vi­huo­nees­ta, jos­ta haim­me ken­no­le­vyä ka­tok­si, Ee­va ker­too.

Ra­par­pe­rin­leh­dis­tä va­le­tut be­to­ni­laa­tat joh­ta­vat kas­vi-huo­neel­le.

Ee­van kä­sis­sä rau­ta­lan­ka tai­puu kau­nii­siin muo­toi­hin.

Kai­kil­le to­maa­tin­tai­mil­le löy­tyi kas­vi­huo­nees­ta paik­ka, vaik­ka­pa van­hois­ta ku­mi­saap­pais­ta.

Pe­lar­go­nit tuo­vat kas­vi­huo­nee­seen kuk­ka­lois­toa vi­han­nes­ten rin­nal­le.

Si­ni­set ruu­kut ovat Ee­van te­ke­miä. Suu­rem­mas­sa ruu­kus­sa kas­vaa tar­ha­daa­lia ja pie­nem­mäs­sä graa­fi­nen ve­ri­lil­ja­puu.

Syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si saa­dun sit­ruu­nan pö­ly­tys on on­nis­tu­nut ja en­sim­mäi­set he­del­mät kas­va­vat jo. Sit­ruu­na tuot­taa sa­toa ja kuk­kii iha­nas­ti.

Unii­kin tur­koo­sin pöy­dän seu­ra­na ovat Mus­tik­ka­maan kah­vi­las­ta pe­räi­sin ole­vat tuo­lit, jot­ka Ee­van si­sar on ai­koi­naan hank­ki­nut. Ke­ra­miik­ka­he­del­mät ovat Ee­van te­ke­miä.

Omaa to­maat­ti­kas­ti­ket­ta

Kas­vi­huo­neen val­mis­tut­tua Ee­va oli täyn­nä in­toa. Hän kas­vat­ti osan tai­mis­ta it­se, sai osan ys­tä­vil­tään ja os­ti mo­nia eri la­jik­kei­ta ko­keil­ta­vak­si.

– Kun sain mie­hel­tä­ni syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si sit­ruu­na­puun, oli sen paik­ka il­man muu­ta kas­vi­huo­nees­sa

Ke­sän mit­taan Ee­va op­pi ko­ke­muk­sis­ta ja löy­si suo­sik­kin­sa.

– Näin mie­les­sä­ni, kuin­ka kei­tän lop­pu­ke­säs­tä omis­ta to­maa­teis­ta keit­toa, pas­ta­kas­ti­ket­ta ja ket­sup­pia. Huo­ma­sin is­tut­ta­nee­ni to­maat­te­ja lii­kaa ja lii­an lä­hel­le toi­si­aan. Leh­det var­jos­ti­vat, ei­vät­kä kaik­ki to­maa­tit mei­nan­neet kyp­syä, vaik­ka kesä oli au­rin­koi­nen. Lo­pul­ta pää­sin kuin pää­sin­kin val­mis­ta­maan omia to­maat­ti­kas­tik­kei­ta.

Sato kyp­syi, kun hän har­ven­si run­sas­ta leh­ti­kas­vus­toa, ja to­maa­tit sai­vat pa­rem­min va­loa.

To­maa­tit kas­voi­vat hy­väs­sä, tuo­rees­sa mul­las­sa no­pe­as­ti koh­ti kor­keuk­sia. Hy­vät tu­ki­ke­pit tai -na­rut oli­vat tar­peen. Ee­va lait­toi to­maa­teil­le tu­ek­si jo is­tu­tuk­sen yh­tey­des­sä luon­non­kui­dus­ta val­mis­tet­tua hamp­pu­na­rua. Is­tu­tus­kuop­paan lai­tet­tu ja ylös kat­to­palk­kiin si­dot­tu hamp­pu­na­ru maa­tui ja kat­ke­si no­pe­as­ti. Muo­vi­na­ru on kes­tä­vää, mut­ta Ee­va ha­lu­ai­si jo­tain kau­nis­ta to­maat­tien tu­ke­mi­seen.

Sak­san­pai­men­koi­ra­pen­tu Per­so­nal Trai­ner, tut­ta­val­li­ses­ti Pete, on seu­ra­na pi­ha­puu­his­sa.

Kan­nut ja ve­si­as­ti­at ovat kau­nii­ta ko­ris­tei­ta ja ah­ke­ras­sa käy­tös­sä. Kyl­mä kai­vo­ve­si ha­pet­tuu ja läm­pe­nee kas­veil­le so­pi­vam­mak­si.

Luu­mu­puun al­le on mu­ka­va is­tah­taa keit­ti­ö­puu­tar­han puu­hien lo­mas­sa. Eco­furn-tuo­li on löy­tö puu­tar­ha­mes­suil­ta.

Si­ro­kuk­kais­ten tuok­su­pe­lar­go­nien leh­tiä kos­ket­ta­es­sa le­vi­ää iha­na tuok­su.

Ee­va ke­räi­lee van­ho­ja työ­ka­lu­ja. Osa niis­tä on käy­tös­sä, osa ko­ris­teel­li­se­na yk­si­tyis­koh­ta­na.

Ee­va kas­vat­taa daa­li­oi­ta suu­ris­sa ruu­kuis­sa. Syk­syl­lä hän siir­tää juu­ra­kot pah­vi­laa­tik­koon ja vie ne vii­le­ään va­ras­toon odot­ta­maan ke­vät­tä.

Li­sää kas­vu­ti­laa ruu­kuis­ta

– En­sim­mäi­nen kas­vi­huo­ne­ke­sä yl­lät­ti iloi­ses­ti. Kun lau­das­ta ra­ken­net­tui­hin vil­je­ly­laa­ti­koi­hin ei enää mah­tu­nut is­tut­ta­maan, sain ruu­kuis­ta pal­jon li­sää ti­laa. Saim­me suu­ris­ta ruu­kuis­ta yl­lät­tä­vän hy­vin sa­toa. Esi­mer­kik­si mi­ni­mu­na­koi­so ’Op­he­lia’ osoit­tau­tui sa­toi­sak­si.

Kas­vi­huo­nees­sa on pal­jon kau­nii­ta ke­ra­miik­ka­ruuk­ku­ja. Pap­ri­kat, chi­lit, mu­na­koi­sot ja yr­tit kas­va­vat niis­sä su­las­sa so­vus­sa. Osan ruu­kuis­ta Ee­va on teh­nyt it­se ke­ra­miik­ka­kurs­sil­la.

Ba­si­li­ka on saa­nut pe­dik­seen kau­pan pui­sen he­del­mä­laa­ti­kon, joka on vuo­rat­tu muo­vil­la ja täy­tet­ty mul­lal­la. Ba­si­li­ka on to­maa­tin kump­pa­nuus­kas­vi ja hyvä seu­ra­lai­nen to­maa­til­le niin vil­je­lyn kuin maun­kin puo­les­ta. Ee­va kyl­vää ba­si­li­kaa ke­vään ja ke­sän mit­taan muu­ta­man ker­ran, jot­ta tuo­rei­ta leh­tiä on jat­ku­vas­ti saa­ta­vil­la.

Ee­van te­ke­mät rau­ta­lan­ka­si­pu­lit so­pi­vat si­pu­lien säi­ly­tyk­seen tai lyh­dyk­si.

Pie­net yk­si­tyis­koh­dat luo­vat kas­vi-huo­nee­seen vii­meis­tel­tyä tun­nel­maa.

Tert­tu­to­maa­tit al­ka­vat pian pu­nas­tel­la. Sa­dos­ta riit­tää hy­vin omaan pas­ta-kas­tik­kee­seen ja ket­sup­piin.

Mal­ja­köyn­nös kier­tyy vai­vat­ta tu­keen.

Ko­ris­teel­li­nen man­gol­di so­pii kas­va­tet­ta­vak­si keit­ti­ö­tar­han vil­je­ly-laa­ti­kois­sa, mut­ta myös ruu­kuis­sa.

Vä­ri­käs­tä ja her­kul­lis­ta sa­toa saa ke­räil­lä pit­kin ke­sää.

Mi­ni­mu­na­koi­so ‘Op­he­lia’ te­kee ka­nan­mu­naa hie­man suu­rem­pia mu­na­koi­so­ja. Ku­kat ovat kau­niit, vaa­le­an­lii­lat.

Sor­men pak­sui­ses­ta pa­ju­nok­sas­ta syn­tyy no­pe­as­ti kau­nii­ta tai­mi­kylt­te­jä. Vuo­le pää viis­toon ja kir­joi­ta tai­men nimi ta­sai­sel­le puu­pin­nal­le. Vuo­le mul­taan työn­net­tä­vään pää­hän myös ke­vy­es­ti kär­keä.

Ee­va teki tur­koo­sin rau­ta­pöy­dän opis­kel­les­saan me­tal­li­ar­te­saa­nik­si. Pöy­tä on teh­ty pu­no­tuis­ta me­tal­li-sui­ka­leis­ta. Sit­ruu­na ja ko­ris­te­man­da­rii­ni luo­vat vä­li­me­rel­lis­tä tun­nel­maa.

Van­hat kas­te­lu­kan­nut ja ku­mi­saap­paat toi­mi­vat yh­tä lail­la is­tu­tu­sas­ti­oi­na.

Kir­voil­le kyy­tiä

Osa Ee­van ja Mi­ka­e­lin kas­vi­huo­neen ik­ku­nois­ta on avat­ta­via ja sin­ne saa kun­nol­li­sen ris­ti­ve­don. Kas­vi­huo­ne kai­paa ai­na il­man­vaih­toa. Lii­ka läm­pö nään­nyt­tää kas­vit, ja lii­al­li­nen kos­teus taas al­tis­taa esi­mer­kik­si ho­me­tau­deil­le.

– Käyn en­nen töi­hin läh­töä au­kai­se­mas­sa kas­vi­huo­neen ik­ku­nan ja il­lal­la sul­ke­mas­sa sen. On mu­ka­va viet­tää sa­mal­la rau­hal­li­nen het­ki kas­vi­huo­nees­sa.

Ai­na vil­je­lys­sä ei vie­te­tä on­nen­päi­viä. Jos­kus kut­su­mat­to­mat vie­raat voi­vat yl­lät­tää. Ee­va ei huo­man­nut aluk­si kir­vo­ja, jot­ka val­loit­ti­vat var­sin­kin pap­ri­kat. Vas­ta kun nii­tä oli pal­jon, kir­va­jou­kot oli hel­pom­pi erot­taa. Ee­va suih­kut­te­li kas­ve­ja ja kir­vo­ja lai­me­al­la män­ty­suo­pa­liu­ok­sel­la ja to­maa­tin­leh­dis­tä teh­dyl­lä uut­teel­la.

– Kas­vi­huo­nee­seen il­mes­tyi myös per­ho­sen touk­kia rie­sak­si. Vaik­ka ai­kui­nen per­ho­nen on kau­nis ja hyö­dyl­li­nen pö­lyt­tä­jä, saa touk­ka pal­jon tu­hoa ai­kai­sek­si. Ke­rä­sin tou­kat kä­sin ja vein ne kau­as kas­vi­huo­nees­ta.

Ee­va ra­kas­taa myös tal­vi­sia het­kiä kas­vi­huo­nees­sa, jol­loin voi is­tah­taa tuo­lil­le ase­tel­lul­le lam­paan­tal­jal­le ja kat­sel­la kir­kas­ta täh­ti­tai­vas­ta. Pa­ras het­ki vuo­des­sa on kui­ten­kin, kun syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si saa­tu sit­ruu­nan kuk­kien tuok­su he­rät­tää ke­sään.

Ra­pat­tu sei­nä li­sää huo­nee­no­mais­ta tun­nel­maa. Kau­niis­ti pa­ti­noi­tu­neet ruu­kut ja pe­rin­tei­set la­si­ku­vut säi­ly­vät jär­jes­tyk­ses­sä hyl­lyl­lä.

Lop­pu­ke­sän hä­mär­ty­vi­nä il­toi­na kas­vi-huo­nees­sa is­tus­kel­laan kynt­ti­län va­los­sa. Kynt­te­lik­kö on Ee­van omaa tuo­tan­toa.

Ee­van te­ke­miin Rau­ta­ha­ra­kat-rau­ta­lan­ka­töi­hin voi tu­tus­tua osoit­tees­sa rau­ta­ha­ra­kat.fi