Lau­ta­sel­le on koot­tu sa­laat­ti oman puu­tar­han sa­dos­ta. Ai­nek­set kyl­ve­tään ke­vääl­lä, ja ne voi­daan kor­ja­ta sa­maan ai­kaan hei­nä-elo­kuus­sa.

PORK­KA­NA

Pork­ka­nat kas­va­vat lä­hes mil­lai­ses­sa maa­pe­räs­sä ta­han­sa, kun­han maa on kuoh­ke­aa ja lä­päi­se­vää, jot­ta juu­ret pää­se­vät tun­keu­tu­maan maa­han vai­vat­ta. Pork­ka­noi­ta ale­taan kyl­vää ai­kai­sin, heti kun maa on muo­kat­tu kyl­vö­kun­toon.

Kas­te­le vaot hy­vin, en­nen kuin kyl­vät sie­me­net nii­hin har­vak­sel­taan. Pei­tä sie­me­net ke­vy­es­ti sen­tin sy­vyy­teen ja pai­ne­le vaot um­peen. Har­ven­na lii­an ti­he­äs­sä kas­va­vat tai­met mah­dol­li­sim­man ai­kai­sin. Toi­sen har­ven­nuk­sen tu­lok­set kel­paa­vat jo sa­laat­tiin. Huo­leh­di kas­te­lus­ta kui­vi­na ai­koi­na, sil­lä muu­ten pork­ka­nat hal­kei­le­vat. Voit käyt­tää sekä juu­ret et­tä naa­tit. Voit kyl­vää sekä ai­kai­sia et­tä myö­häi­sem­piä la­jik­kei­ta, jol­loin saat jat­ku­vaa sa­toa.

Sa­laat­ti­an­nok­sen pi­ris­teek­si voit kyl­vää orans­sien pork­ka­noi­den li­säk­si myös kel­tai­sia, pu­nai­sia ja vi­o­let­te­ja (ovat orans­sin­vä­ri­siä si­säl­tä) pork­ka­noi­ta. Eri­vä­ri­set pork­ka­nat ovat hy­vin kau­nii­ta ja vä­rik­käi­tä ja mais­tu­vat vä­hin­tään­kin yh­tä hy­vil­tä kuin orans­sit.

Hy­viä la­jik­kei­ta: ’Yel­lows­to­ne’ (kel­tai­nen), ’Red Sa­mu­rai’ (pu­nai­nen) ja ’Purp­le Dra­gon’ (vi­o­let­ti), ’Nan­tai­se 2’ (ai­kai­nen), ’Ju­wa­rot’ (so­pii va­ras­toi­ta­vak­si).

BA­SI­LI­KA

Kyl­mä­na­ran ba­si­li­kan voi is­tut­taa ulos vas­ta ke­sä­kuus­sa. Va­lit­se kas­vu­pai­kak­si hy­vin suo­jai­nen, läm­min ja au­rin­koi­nen nurk­kaus tai is­tu­ta ba­si­li­ka kas­vi­huo­nee­seen.

Voit kas­vat­taa ba­si­li­kaa ruu­kus­sa, el­lei si­nul­la ole kas­vi­huo­net­ta. Ba­si­li­kaa voi kyl­vää ja kas­vat­taa si­säl­lä tai sen voi os­taa val­mii­na tai­mi­na, jot­ka voi is­tut­taa uu­del­leen.

Kyl­vä sie­me­net har­vak­sel­taan kos­te­aan idä­tys­mul­taan. Pai­ne­le sie­me­net va­ro­vas­ti mul­taan ja an­na itää läm­pi­mäs­sä, suo­jai­ses­sa pai­kas­sa. Pei­tä sie­me­net ke­vy­es­ti mul­lal­la. Ne ei­vät saa pääs­tä kui­vah­ta­maan idä­tyk­sen ai­ka­na. Kou­li tai­met ruuk­kui­hin, kun niis­sä on 2–4 py­sy­vää leh­ti­pa­ria. Voit is­tut­taa uu­sia tai­mia pa­ri­kin ker­taa ke­sän ai­ka­na, sil­lä ba­si­li­ka lo­pet­taa kas­vun, kun se al­kaa kuk­kia. Nap­si sato kas­vin ylim­mis­tä ver­sois­ta, jot­ta se al­kaa ver­soa li­sää. Ba­si­li­kas­ta on usei­ta hy­vän­ma­kui­sia la­jik­kei­ta. Ba­si­li­kan kuk­kia voi käyt­tää ruo­an­lai­tos­sa.

KUK­KIEN TE­RÄ­LEH­TIÄ KO­RIS­TEIK­SI

Il­met­tä sa­laat­ti­lau­ta­sel­le saat, kun is­tu­tat esi­mer­kik­si muu­ta­mia gla­di­o­luk­sen eli miek­ka­lil­jan mu­ku­loi­ta tou­ko­kuun alus­sa ja ko­ris­te­let sa­laa­tin sen te­rä­leh­dil­lä.

Kuk­kien maku vaih­te­lee pal­jon maa­pe­rän mu­kaan. Köy­häs­sä, kui­vas­sa hiek­ka­maas­sa kas­va­neet ku­kat mais­tu­vat mauk­kaim­mil­ta.

Gla­di­o­lus ei ole vaa­ti­va maan suh­teen, vaan mikä ta­han­sa käy, kun­han maa on lä­päi­se­vää. Li­säk­si tar­vi­taan vain au­rin­koa ja eh­kä tu­kea, jos var­ret vai­kut­ta­vat lii­an hen­noil­ta pi­tä­mään pai­na­vaa kuk­kaa pys­tys­sä. Gla­di­o­luk­sia on saa­ta­vil­la lä­hes kai­kis­sa vä­reis­sä, ja eri vä­rien käyt­tö elä­vöit­tää sa­laat­ti­an­nos­ta.

PA­VUT

Pa­vut al­ka­vat itää ja kas­vaa, kun maa on vä­hin­tään 14-as­tei­nen. Avo­maal­le pa­pua voi kyl­vää tou­ko­kuun lo­pus­ta läh­tien, jos maa on läm­min. Voit kas­vuun­läh­dön var­mis­ta­mi­sek­si myös esi­kas­vat­taa pa­vut jo tou­ko­kuun alus­ta si­säl­lä ja is­tut­taa ulos, kun yö­pak­ka­set ovat ohi.

Lai­ta pa­vun sie­me­net li­ko­a­maan kyl­vöä edel­tä­vä­nä il­ta­na. Is­tu­ta tai­met tyy­nel­lä, pil­vi­sel­lä sääl­lä, jot­ta ne ei­vät va­hin­goi­tu tuu­les­sa ja paah­ta­vas­sa au­rin­gos­sa. Is­tu­ta pa­vut au­rin­koi­sel­le pai­kal­le hy­vin lä­päi­se­vään puu­tar­ha­mul­taan. Pei­tä tai­met har­sol­la, kun­nes ne ovat hiu­kan vah­vis­tu­neet ja pääs­seet kas­vun al­kuun. Kur­kis­ta har­son al­le joka päi­vä, kos­ka eta­nat ra­kas­ta­vat hen­to­ja pa­vun­tai­mia.

Vaa­ti­ma­ton, mut­ta her­kul­li­nen ja sa­toi­sa här­kä­pa­pu on kas­vat­ta­jan unel­ma. Nuo­ret pa­vut ovat her­kul­li­sia rii­vit­tyi­nä ja pal­koi­neen kei­tet­tyi­nä. Yh­des­sä pe­ru­nan kans­sa kas­va­tet­tu­na här­kä­pa­pu pa­ran­taa pe­ru­nan sa­toa ja ma­kua. Nuo­ret här­kä­pa­vut voi ryö­pä­tä nop­sas­ti pan­nul­la tai keit­tää. Täy­si­ko­koi­set pa­vut kui­va­taan. Voit käyt­tää nii­tä li­o­tuk­sen ja tun­nin keit­to­a­jan jäl­keen vaik­ka­pa pa­dois­sa.

LUU­MU­TO­MAAT­TI

Luu­mu­to­maat­te­ja voi os­taa tai­mi­na tai kyl­vää maa­lis­kuus­ta al­ka­en ja is­tut­taa kas­vi­huo­nee­seen tou­ko­kuus­ta läh­tien. Suo­mes­sa on kui­ten­kin va­rau­dut­ta­va läm­mit­tä­mään kas­vi­huo­net­ta öi­sin ja kyl­mi­nä päi­vi­nä. Jos si­nul­la ei ole kas­vi­maa­ta, to­maa­tit kan­nat­taa is­tut­taa avo­maal­le vas­ta ke­sä­kuus­sa tai vas­ta kun maa on vä­hin­tään +14-as­tei­nen. Is­tu­ta tai­met suo­jai­seen ja läm­pi­mään paik­kaan – mie­lui­ten ete­lä­sei­nus­tal­le. Sido tai­met ja leik­kaa lii­at si­vu­ver­sot pois var­res­ta as­ti.

Hy­viä la­jik­kei­ta: ’In­cas´ (var­hai­nen ja sa­toi­sa pen­sas­to­maat­ti), ’Oli­va­de’ (mau­kas, tar­vit­see tuen) ja kir­sik­ka­to­maat­ti ´Mas­kot­ka´ (ruuk­ku­kas­va­tuk­seen, var­kai­ta ei tar­vit­se lei­ka­ta.

PU­NAI­NEN, RUU­SUK­KEI­NEN BA­TA­VI­AN­SA­LAAT­TI ’LOL­LO ROS­SA’

La­ji­ket­ta voi kyl­vää huh­ti­kuus­ta elo­kuu­hun joko suo­raan avo­maal­le tai esi­kas­vat­taa si­säl­lä ja is­tut­taa myö­hem­min ulos. Esi­kas­vat­ta­mal­la saat iso­ja yk­sit­täi­siä ke­riä il­man, et­tä ri­ve­jä tar­vit­see har­ven­taa. Voit is­tut­taa tai­met ulos muu­ta­man päi­vän vä­lein, jot­ta voit vas­taa­vas­ti kor­ja­ta sa­toa pi­dem­män ai­kaa. Suo­raan kyl­vä­mäl­lä saat pal­jon tai­mia, joi­ta voit käyt­tää myös ba­by­sa­laat­ti­na. Har­ven­na tai­met 20 cm:n vä­lein, jot­ta ke­ril­le jää ti­laa kas­vaa. Kyl­vä sa­laat­ti 2–3 ker­taa ke­säs­sä, jot­ta saat kor­ja­ta koko ajan tuo­ret­ta sa­toa.

Sa­laat­ti viih­tyy kuoh­ke­as­sa, lä­päi­se­väs­sä maas­sa au­rin­koi­sel­la pai­kal­la. Pu­ner­ta­vien sa­laat­ti­la­jik­kei­den vä­rit vaih­te­le­vat kul­loi­sen­kin maa­pe­rän mu­kaan. Jos kas­va­tat sa­laat­tia ul­ko­na au­rin­koi­sel­la pai­kal­la, ke­rät saa­vat kau­niin tum­man­pu­nai­sen vä­rin.

Sa­laat­ti­ai­nek­set kas­vi­maal­ta

pork­ka­na pen­sas­to­maat­ti sit­ruu­na­ba­si­li­ka vih­reä pen­sas­pa­pu Lol­lo Ros­sa -sa­laat­ti Li­säk­si: esim. maa­päh­ki­nöi­tä, fe­ta­juus­toa.

Se­koi­ta kas­ti­ke öl­jys­tä, eti­kas­ta, hu­na­jas­ta ja si­na­pis­ta.

SU­SIE HEL­SING NIEL­SEN • TYY­LI PIA BUUS­MANN • KU­VAT JES BUUS­MANN, JET­TE VES­TE­RA­GER JA JYT­TE BRIK­NER