MIKÄ: Kol­mio, 75 m². MIS­SÄ: Ete­lä-Si­poos­sa. TÄÄL­LÄ ASUU: Va­lo­ku­vaa­ja Kir­si-Mar­ja Sa­vo­la, Ot­so, 6, ja Lil­ja, 4.

Karlstad-vuodesohva hankittiin Ikean löytö-pisteestä, josta se kannettiin kotiin yhden miehen voimin. Sohvalla vasemmalla on Ikean tyyny, kukkatyyny on Mokosta ja Kiss-tyyny on Emily Peacockin. Kiss-tyynyn materiaalit on tilattu netistä, lasten mummi kirjoi sen ristipistoilla.

Si­poon­jo­ki on jääs­sä ja erot­tuu huur­tei­ses­sa mai­se­mas­sa. Olem­me saa­pu­neet maal­le, sil­ti olem­me vain puo­len tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä Hel­sin­gis­tä. Va­lo­ku­vaa­ja Kir­si-Mar­ja Sa­vo­la asuu las­ten­sa Ot­son, 6, ja Lil­jan, 4, kans­sa van­has­sa na­ve­tas­sa, joka on re­mon­toi­tu asun­noik­si.

Keittiön avohylly on edelliseen kotiin mittojen mukaan teetetty cd-hylly. Vanha senkki toimii keittiösaarekkeena. Se muutti uuteen kotiin keravalaiselta kirpputorilta. Roskis on Ikeasta. Pariovet aukeavat pihalle ja terassille.

Jou­lu­tun­nel­maan he vi­rit­täy­ty­vät jo hy­vis­sä ajoin. Per­heen jou­lus­sa pa­ras­ta on­kin odo­tus. Koko pop­poo hip­sut­te­lee vil­la­su­kis­sa ja jou­lu­ma­kei­sia saat­taa saa­da muul­loin­kin kuin kark­ki­päi­vä­nä. Lil­ja ja Ot­so ovat ky­sel­leet pu­nai­sen juo­man pe­rään jo jon­kin ai­kaa ja ovat mie­lis­sään, kun he saa­vat taas glö­giä il­tai­sin. Kir­si-Mar­ja ja lap­set ko­ris­te­le­vat ko­tin­sa juh­la­kun­toon jo jou­lu­kuun alus­sa.

Kirjat säilytetään Pentikin kaapissa. Kaapin päällä olevassa taulussa on pariisilainen katunäkymä. Tikkaat löytyivät Paimiosta Adalmiinan Helmestä, josta ne lähtivät kohti Sipoota Matkahuollon kyydillä. Lilja ja Otso ovat koristelleet kuusen.

Jou­lu­aat­to yl­lät­tää ai­na, mut­ta Kir­si-Mar­ja osaa ot­taa ren­nos­ti. Kaap­pe­ja ei sii­vo­ta, ei­kä jou­lu saa ai­heut­taa jär­je­tön­tä hös­sö­tys­tä. Ar­ki­puu­hat jat­ku­vat, mut­ta ne saa­vat pi­pa­ri­sen jäl­ki­maun.

Kirsi-Marjan ja lasten leipoma piparkakku-muumitalo on kunniapaikalla. Ystävältä saadun senkin yllä on Mika Helinin grafiikkaa.

MIE­LI­SAI­RAA­LAS­TA NA­VET­TAAN

Per­heen en­ti­nen koti si­jait­si Nik­ki­län van­han mie­li­sai­raa­lan alu­eel­la, jon­ka ra­ken­nuk­sia on sa­nee­rat­tu asun­noik­si. Ny­kyi­nen koti löy­tyi ne­tis­tä mel­kein vuo­den et­sin­nän jäl­keen. Van­ha, pu­nai­nen na­vet­ta­ra­ken­nus, joka juu­ri re­mon­toi­tiin asun­noik­si, oli täy­del­li­nen pie­nel­le per­heel­le.

– Var­si­nai­nen löy­tö. Ihas­tuin heti van­haan ra­ken­nuk­seen ja upe­aan maa­lais­mai­se­maan, ker­too Kir­si-Mar­ja.

Pöytä on ystävän vanha ja penkki ostettu Helsingistä Pietarinkadulla sijaitsevasta vanhojen tavaroiden liikkeestä. Keltainen tuoli on mummin ja vaarin aarteita ja toinen tuoli keravalaisesta liikkeestä.

Na­vet­taan teh­tiin nel­jä vuok­ra-asun­toa: ala­ker­taan kol­me ja ylös yk­si isom­pi. Kir­si-Mar­ja pää­si en­sim­mäi­se­nä va­lit­se­maan mie­lei­sen­sä. Ma­te­ri­aa­lei­hin hän ei enää voi­nut vai­kut­taa, sil­lä re­mont­ti oli pit­käl­lä, mut­ta hän on ol­lut tyy­ty­väi­nen ko­ko­nai­suu­teen.

Peili on mummin ja vaarin vanha. Kun Kirsi-Marja oli lapsi, suojelusenkeli oli asetettu hänen sänkynsä päälle. Seinällä on juliste The Indie Rock Poster Book -kirjasta. Pyöreän rasian on vaari tehnyt mummille vuonna 1943.

Kir­si-Mar­jan mu­kaan asun­to on par­haim­mil­laan tal­vel­la, kun il­lat pi­me­ne­vät. Koti on kuin pie­ni tun­nel­mal­li­nen pesä.

Makuuhuonetta valaisee Yki Nummen Lokki, jonka Kirsi-Marjan äiti on ostanut nuorena. Mummilta ja vaarilta peritty vanha taulu on löytänyt paikkansa nurkasta Ikean Bestå-kaapiston päältä. Myös vanha tuoli on mummilta ja vaarilta, Kirsi-Marja on päällystänyt sen.

Van­ha lan­ta­luuk­ku ja pak­sut sei­nät ovat yk­si­tyis­koh­tia, jot­ka te­ke­vät asun­nos­ta per­soo­nal­li­sen ja muis­tut­ta­vat ra­ken­nuk­sen his­to­ri­as­ta. Li­sä­o­saan ra­ken­net­tu­jen ma­kuu­huo­nei­den ik­ku­nois­ta nä­kyy lu­men peit­tä­mäl­le pel­lol­le.

Yöpöytänä Kirsi-Marjalla on vanha tuoli. Arabian tuikkukupit ovat mummin ja vaarin perintöä.

Ko­din ka­lus­teet ovat Kir­si-Mar­jal­le rak­kai­ta. Osa on iso­van­hem­mil­ta pe­rit­ty­jä ja sik­si tär­kei­tä. Hän on myös teh­nyt hy­viä löy­tö­jä kirp­pu­to­reil­ta, ku­ten keit­ti­ö­saa­rek­kee­na toi­mi­van sen­kin. Van­hat ka­lus­teet so­pi­vat mai­ni­os­ti na­ve­tan tun­nel­maan.

Kirsi-Marjan tapetoimista Bauhausin laatikoista syntyi lapsille oiva nukkekoti. Sen asukkeja ovat Sylvanian Families -lelueläimet. Osa niistä on Kirsi-Marjan vanhoja, osa uusia. Paperipussi on Pinosta. Otso on tehnyt hienot koristeet sypressiin.

HEIK­KO­NA KO­RIS­TEI­SIIN

Jou­lu hii­pii tä­hän ko­tiin jo it­se­näi­syys­päi­vän tie­noil­la. Sil­loin va­li­taan suo­si­kit mo­nis­ta jou­lu­ko­ris­teis­ta. Kir­si-Mar­ja on heik­ko­na ko­ris­tei­siin. Ot­son ja Lil­jan jou­lun yk­si ko­ho­koh­ta on­kin si­poo­lai­sen kuu­sen ko­ris­te­lu.

Kuu­seen pää­ty­vät ai­na kak­si tont­tua, joi­den jä­se­niä voi vään­nel­lä. Iso­van­hem­mat toi­vat ne yl­lä­tyk­se­nä Ot­sol­le ja Lil­jal­le. Kol­me tont­tua iso­van­hem­mat jät­ti­vät it­sel­leen omaa jou­lu­kuus­taan var­ten. Nii­tä on Kir­si-Mar­ja­kin lap­se­na vään­nel­lyt has­sui­hin asen­toi­hin. Mui­ta hä­nen suo­sik­ke­jaan ovat Ike­an kär­päs­sie­ni­ko­ris­teet.

Lastenhuoneessa saa temmeltää. Kattovalaisin, sängyt, pöytä ja tuolit ovat Ikeasta. Seinälle Kirsi-Marja ja lapset tekivät teipillä kuusen ja koristelivat sen tarroilla. Värilliset valopallot hankittiin Stockmannilta. Räsymatot ovat Etolan metritavaraa.

Kont­ras­ti­na pe­rin­tei­sil­le ko­ris­teil­le ja kär­päs­sie­nil­le Kir­si-Mar­ja ha­lu­aa käyt­tää pie­niä dis­ko­pal­lo­ja. Lop­pu­tu­los on haus­ka.

Lah­ja­pa­ke­tit Kir­si-Mar­ja ha­lu­aa ko­ris­tel­la per­soo­nal­li­ses­ti. Tar­vik­kei­ta on ke­rään­ty­nyt ai­ka­moi­ses­ti vuo­sien var­rel­la. On mon­ta rul­laa eri­lai­sia pa­pe­rei­ta ja kau­nii­ta nau­ho­ja sekä tar­ro­ja.

Boknäsistä ostetut virkatut tähdet pääsivät somistamaan vessan ikkunaa. Kartellin kalusteessa säilytetään wcpaperit.

KU­LI­NA­RIS­TIEN MET­KU­JA

Ot­so ja Lil­ja lei­poi­vat äi­din kans­sa pi­par­kak­ku­ta­lon jo jou­lun al­la. He käyt­ti­vät muot­te­ja, joil­la ta­los­ta saa­daan muu­mi­ta­lon muo­toi­nen.

– Kun pi­par­kak­ku­ta­lo oli val­mis, lap­set ky­se­li­vät koko ajan, kos­ka sen saa syö­dä. Vas­ta­sin, et­tä aat­to­na sit­ten, sa­noo Kir­si-Mar­ja.

Jou­lu­na ruo­ka­pöy­däs­tä löy­tyy yleen­sä pal­jon ka­laa, esi­mer­kik­si si­nap­pi­sil­liä. Pe­rin­tei­set laa­ti­kot ja kink­ku mais­tu­vat myös. Ot­so on oi­kea ku­li­na­ris­ti­nal­ku, sil­lä hän ra­kas­taa mä­tiä.

Eteisessä on hauska Garland-valaisin Design Bulevardista. Matto löytyi Keravan kirpputorilta. Naulakko lähti mukaan ohikulkumatkalla Paimion Adalmiinan Helmestä. Taulun kehykset on maalattu liitutaulumaalilla, siihen saavat vieraat kirjoittaa terveisensä. Vanerisalkku on vaarin tädin vanha.

JOU­LU­RAU­HAA JA RAK­KAUT­TA

Aat­to­aa­mu­na Ot­so ja Lil­ja kat­so­vat Lu­miuk­ko­las­te­noh­jel­man. Sii­tä on syn­ty­mäs­sä uu­si pe­rin­ne.

Toi­nen tär­keä pe­rin­ne on jou­lu­rau­han ju­lis­tuk­sen kuun­te­lu. Kun Kir­si-Mar­ja vie­lä asui Tu­rus­sa, suun­ta­si hän joka vuo­si Tu­run Van­hal­le Suur­to­ril­le kuun­te­le­maan sitä. Ny­kyi­sin hän kat­soo sen te­le­vi­si­os­ta.

Naa­pu­rien kau­niis­ti va­lais­tut ik­ku­nat ja pi­ha­kuu­set ilah­dut­ta­vat Kir­si-Mar­jaa. Hä­nen mie­les­tään ei ole ole­mas­sa jou­lu­va­lo­ja, vaan tal­vi­va­lo­ja. Nii­den on­kin tar­koi­tus tuo­da va­loa pi­me­ään vuo­de­nai­kaan. Ne saa­daan lait­taa hy­vis­sä ajoin pai­koil­leen ja ot­taa lop­pu­tal­vel­la pois. Oman oven suus­sa on lyh­ty ja kynt­ti­löi­tä pol­te­taan koko tal­vi. Maal­la kun on niin pi­me­ää­kin.