Kotiin hankitaan aina lähes kattoon asti ulottuva kuusi. Nuori Berlioz-kissa istuu ikkunalaudalla ja nauttii kuusen tuoksusta. Seinällä oululaisen taitelijan Kari Tervon teos. Sohvaryhmä on hankittu parikymmentä vuotta sitten, jolloin se oli juuri valittu vuoden sohvakalustoksi Habitaressa. Punasävyiset sohvatyynyt on ommeltu japanilaisesta tekstiilikaupasta Barcelonasta ostetusta kankaasta. Katosta roikkuva kynttelikkö on ostettu Pentikistä, ja sohvapöydälle aseteltu joulupallo on saatu lahjaksi ystäviltä.
Jutta Ylä-Mononen kuvat Fabian Björk
Tervetuloa Haminaan!
Kirkkokadun puolella on sisäänkäynti kadulta ja toinen lasikuisti, joka on valaistu joulutähdellä. Raatihuoneentorin varrella sijaitsevat Johanneksen kirkko ja Haminan ortodoksinen Pietarin ja Paavalin kirkko.
Ruokasalin seinälle on ripustettu kotkalaisesta Svarte Art -galleriasta hankittua Kristian Krokforsin ja Inari Krohnin grafiikkaa sekä Haminasta ostettu Liisi Myllykankaan teos. Kullanvärinen konsolipöytä kuuluu samassa huoneessa olevan ison peilin alle. Se on siirretty joulujärjestelyjen takia eri paikkaan. Joka joulu kaivetaan esille kirjan lehdistä tehty joulukuusi sekä messinkiset kynttilänjalat, joita on ostettu vuosien varrella muun muassa Le Jas de Robertin -kirpputorilta Etelä-Ranskasta.
Oulussa asuneet Teiju Autio ja Seepo Serola muuttivat vuonna 2004 pienen tyttärensä Inan kanssa Seepon vanhaan kotikaupunkiin Haminaan. Arkkitehtipariskunta ihastui venäläisen laivanvarustajan ja kauppiaan Andrei Lebedeffin vuonna 1843 rakennuttamaan puiseen empiretaloon Haminan Kirkkokadulla. Lebedeffin perheeseen oli kuulunut vaimo, kuusi omaa lasta, tytärpuoli sekä palvelusväkeä.
Muutama vuosi myöhemmin pihapiiriin oli rakennettu vielä kauppahuone Raatihuoneentorin puolelle. Isossa pihapiirissä oli 1800-luvun puolivälissä myös väentupa, kaksikerroksinen makasiini, saunarakennus, vaunuvaja, tislaamo, palokalustovarasto, talli sekä jää- ja ruokakellari. Sitä kutsuttiin Lebedeffin kauppakartanoksi, jonka pihapiiri toimi pienenä torina ja kulkuvälineiden säilytyspaikkana. Osa pihasta oli hyötypuutarhana.
Iso kultakehyksinen peili ja kattokruunu ovat ruokasalin helmet. Teiju on perinyt isoisoisoäidiltään Arabian Fasaani-sarjan astioita ja hankkinut niitä myöhemmin lisää. Luupäiset aterimet ovat Teijun isoäidin vanhat.
Pitkään kypsynyt päätös
Kiinteistö oli ollut myynnissä jo pitkään. Seepo kertoo käyneensä katsomassa taloa pihapiireineen jo kolmisen vuotta aiemmin ihan pelkästä mielenkiinnosta, ilman minkäänlaisia ostoaikeita. Rakennusliikkeet olivat olleet kiinteistöstä kiinnostuneita, mutta yksityishenkilöt pitivät kokonaisuutta liian isona. Omistajat eivät halunneet myydä pihapiiriä rakennusliikkeelle, koska halusivat sen rakennuksineen säilyvän entisellään.
Ikkunaan oli teipattu vaatimaton, A4-kokoinen lappu, jossa luki Myydään – kokonaan tai osittain. Ajatus ekologisesta asumisesta vanhassa hirsirunkoisessa talossa viehätti kahta arkkitehtia niin paljon, että he päättivät parin kolmen kuukauden neuvottelujen jälkeen ostaa koko myynnissä olevan ison pihapiirin kaikkine rakennuksineen.
Haminan hieno ja ainutlaatuinen historia, Reserviupseerikoulu, linnoituskaupunki ja ympyräasemakaava kiinnostivat myös Helsingissä kasvanutta Teijua.
Ruokasalin alkuperäinen kakluuni on hyvässä kunnossa. Antiikkiliikkeestä hankittuun empiretyyliseen kristallikruunuun saa aidot kynttilät valaisemaan jouluateriaa. Ruokasalin pitkä pöytä on toiminut aiemmin teatterin lavasteena sekä museon työskentelypöytänä. Joulukuusi on olohuoneen nurkassa, ruokasalin ovensuussa. Takana näkyy Inan huone.
Kullanhohtoisiin koristepalloihin kirjoitetaan kunkin jouluvieraan nimi. Istumajärjestys on aina tarkkaan mietitty. Kummitädit ja -sedät pääsevät kummilastensa viereen istumaan ja vaihtamaan joulu-aterian tiimellyksessä tuoreimmat kuulumiset.
Talo tuntui kodilta
Kahdesta makasiinista oli 1950-luvun lopussa tehty asunto. Väentuvasta Teiju ja Seepo ovat remontoineet viihtyisän vierastalon. Piharakennuksista kellarit, vaunuvaja ja palokalustovarasto ovat edelleen tallella, mutta muut rakennukset on purettu ajan saatossa. Viehkeät kansallisromantiikkaa henkivät kuistit on rakennettu 1900-luvun alussa.
Kun remontti aloitettiin, ensimmäiseksi värikkäät kukkatapetit revittiin seiniltä ja huoneet maalattiin vaaleanharmaiksi. Sen jälkeen talo tuntuikin jo kodilta. Myös ulkoseiniin on palautettu lähes alkuperäistä vastaava harmaa sävy.
– Talon huonejärjestys ei ole juurikaan muuttunut vuosisatojen aikana, mutta käyttötarkoitukseen on tullut muutoksia. Alun perin koko rakennus oli Lebedeffin perheen asuinkäytössä, mutta jo 1930-luvulta lähtien on talon Raatihuoneentorin puoleisessa päädyssä ollut liikehuoneistoja. Vuosien varrella olemme laajentaneet omaa asuntoamme liittämällä siihen naapurista lisää tilaa ja samalla olemme selkeyttäneet liiketilan pohjaa, Seepo kertoo.
Taloon 1900-luvun alussa lisätty lasikuisti henkii kansallisromanttista tyyliä. Kuisti on pidetty alkuperäisessä kunnossa. Avajaisia vietetään vappuna, ja kesällä kuistilla ruokaillaan yhdessä. Syyskuussa kuistikausi päättyy, mutta viileytensä ansiosta kuisti on loistava paikka säilyttää jouluruokia. Kuistin pöytä ja tuolit ovat Teijun äidinäidin vanhat keittiökalusteet 1930-luvulta. Kuvassa oikealla pilkistävä ootrattu puusohva on kotoisin Teijun isän sukulaisilta Nurmosta.
Höyryävän kuumat jouluglögit ja Hamina-piparit on katettu kuistille. Teiju on suunnitellut Linnoitus-piparkakkumuotin, johon koristellaan sokerikuorrutteella kaupungin ympyrä-asemakaava. Pöydällä Annika Rimalan Marimekolle suunnittelema Puketti-kuosinen vahakangasliina.
Kullanvärisin koristen
Näissä tunnelmallisissa puitteissa perhe viettää joulua suvun kanssa. Ennen vieraiden saapumista koristellaan olohuoneen nurkassa seisova korkea joulukuusi. Teiju ja Ina ovat keränneet vuosikausia erilaisia kullanvärisiä kuusenkoristeita, muistoja Suomesta ja ulkomaanmatkoilta.
Kuusessa kimmeltää muun muassa avain, Chanelin hajuvesipullo, pieni käsilaukku, rokokootuoli, balettitossu, vanha korkokenkä ja kello. Seepo sen sijaan pitää huolen, että kuusenjalkana toimivassa 90-litraisessa muurauslaastisaavissa on noin 50 litraa vettä. Aiemmin kuusi kiilattiin tiiliskivillä isoon sinkkiämpäriin, joka ei ollut kovin tukeva.
Viipurin Kaakelitehtaan valmistama vaaleankeltainen jugenduuni työhuonessa on 1900-luvun alkupuolelta. Huopakorissa arkkitehtuuri-projekteihin käytettyjä Rakennusapteekin tapettinäytteitä. Seinällä kollaasi kortteja, kutsuja, muistilappuja ja karttoja.
Koko suku koolla
Joulun viettoon saapuu usein 14–16 henkeä: samassa pihapiirissä asuva Seepon äiti sekä pääkaupunkiseudulta matkaavat Teijun äiti ja sisaret perheineen. Jokaisella on oma vakiintunut roolinsa jouluruokien valmistamisessa. Joulua vietetään vuorotellen myös Teijun sisarusten kodeissa. Tärkeintä on olla yhdessä.
Jouluisin nukkumapaikat vierastalossa ja myös Seepon äidin yläkerrassa ovat käytössä. Inan huoneeseen majoittuu liuta serkkuja. Olohuoneessa ei nuku kukaan, jotta sinne voi aamulla halutessaan hiippailla kuusen juurelle nauttimaan joulurauhasta.
Keittiön kaapit tuunattiin vanhoista kalusteista, mutta hyllyt ja pöytätasot hankittiin Ikeasta. Valkoiseksi maalattu lautaseinä on itse rakennettu. Keittiöön valittiin avohyllyt astioille, jotta vierailulla olevat ystävätkin löytävät helposti tarvitsemansa.
Aattoyö yhdessä
Aattoiltana valvotaan myöhään: pelataan lautapelejä ja muita seurapelejä. Osa malttaa lähteä yöjumalanpalvelukseen läheiseen Marian tai Johanneksen kirkkoon. Jouluillan aikana käydään myös ihailemassa Haminan linnoituksen Wanhat talot ry:n järjestämän joulukalenterin ikkunoita.
Jokaisena joulukuun päivänä kello 18 aina aattoon asti aukeaa linnoituksen jonkun yli satavuotiaan talon jouluaiheinen ikkuna, jonka talon asukkaat ovat koristelleet toivottamaan hyvää joulua kaupunkilaisille. Kalenteriluukkujen numerot ilmestyvät ikkunoihin jo marraskuun aikana. Vielä myöhään yöllä kuuluu ulkoa hiljaista puheensorinaa ja kännyköiden salamavalot välähtelevät, kun haminalaiset käyvät jouluyön kävelyllä katsomassa joulukalenterin ikkunoita.
Teijun, Seepon ja Inan kodissa joulutunnelmasta nautitaan pitkään. Vasta aikaisintaan Nuutin päivänä joulukuusi hennotaan kantaa pihalle ja pakata koristeet sekä kynttilät odottamaan seuraavaa joulua.
Lasikuistilla palavat kynttilät ja lyhdyt valaisevat hämärtyvää jouluiltaa. Kellarin räystäs on saanut koristeekseen valaistun kuusikranssiköynnöksen. Tunnelmallisessa kellarissa nautitaan joulunpyhinä kuumasta glögistä ja kynttilöiden loisteesta.
Kirkkokadun puolella on sisäänkäynti kadulta ja toinen lasikuisti, joka on valaistu joulutähdellä. Raatihuoneentorin varrella sijaitsevat Johanneksen kirkko ja Haminan ortodoksinen Pietarin ja Paavalin kirkko.
Juttu on julkaistu Koti ja keittiössä 12/2020.
Koti
Haminassa
Vuonna 1843 rakennettu puutalo, 5 h + k, noin 165 m².
Asukkaat
Arkkitehtipariskunta Teiju Autio ja Seepo Serola sekä sisustusarkkkitehtuuria opiskeleva tytär Ina Serola.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2