Suo­ma­lais-rans­ka­lai­sen pa­ris­kun­nan mat­ka maa­il­mal­ta Hel­sin­gin Kruu­nun­ha­kaan on ol­lut pit­kä ja kul­ke­nut mo­nien suur­kau­pun­kien kaut­ta.

San­na aloit­ti vaa­te­suun­nit­te­lun opin­not Tai­de­te­ol­li­ses­sa kor­ke­a­kou­lus­sa vuon­na 1993. Seu­raa­va­na vuon­na hän läh­ti opis­ke­li­ja­vaih­toon Pa­rii­siin. Siel­lä hän ta­pa­si sa­mas­sa kou­lus­sa te­ol­lis­ta muo­toi­lua opis­ke­le­van rans­ka­lai­sen Bru­non. Pa­ris­kun­ta ra­kas­tui ja muut­ti vuon­na 1998 New Yor­kiin.

Bruno sai työ­pai­kan muo­toi­lu­toi­mis­tos­sa, San­na aloit­ti asus­te­suun­nit­te­li­ja­na Ralph Lau­re­nil­la. San­nan tyy­li oli niin vah­va, et­tä hän loi oman mal­lis­ton. Vuon­na 2002 San­na ir­ti­sa­nou­tui päi­vä­työs­tään Ralph Lau­re­nil­la. Pari muut­ti Bru­non ko­ti­maa­han Pa­rii­siin ko­ko­päi­väi­sik­si Lumi-yrit­tä­jik­si.

Olohuoneen seinä sai sireeninsävyisen maalipinnan. Brunon suunnittelemat sohvat on verhoiltu valkoisella nahalla.

Krista Keltanen

Maa­il­man vai­kut­tei­ta ja re­mont­tia

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten pa­ris­kun­ta muut­ti Suo­meen. En­sim­mäi­nen koti löy­tyi Kruu­nun­haas­ta. Kun lap­set Jas­per ja Ki­a­ra syn­tyi­vät muu­ta­man vuo­den pääs­tä, tun­tui luon­nol­li­sel­ta jää­dä kas­vat­ta­maan hei­tä Suo­meen.

– Maa­il­mal­la asu­mi­nen oli mah­ta­va ko­ke­mus, en vaih­tai­si mi­tään pois. Pa­lat kus­ta­kin ko­dis­tam­me maa­il­mal­la ovat kul­keu­tu­neet ta­va­roi­na ny­kyi­seen ko­tiim­me ja luo­vat omaa tun­nel­maan­sa, San­na ker­too.

Kaupunkikodin kaunis rappukäytävä kunnostettiin entiseen loistoonsa talon saneerauksen aikaan muutama vuosi sitten. Sannan ja Brunon perhe asuu punaisen oven takana.

Krista Keltanen

Per­he on ko­tiu­tu­nut Kruu­nun­ha­kaan niin hy­vin, et­tä ny­kyi­nen koti on jo kol­mas alu­eel­la. Kau­nis kau­pun­ki­ko­ti si­jait­see vuon­na 1913 ra­ken­ne­tun ta­lon suo­jai­sal­la si­sä­pi­hal­la. San­na ja Bruno löy­si­vät ko­din kuu­si vuot­ta sit­ten, kun per­hee­seen syn­tyi toi­nen lap­si ja he kai­pa­si­vat li­sää ti­laa.

Re­mont­ti oli tar­peen. Sen ar­vi­oi­tiin kes­tä­vän kuu­si viik­koa. Re­mont­ti kui­ten­kin ve­nyi, ja lo­pul­ta per­he pää­si muut­ta­maan ko­tiin­sa vii­den kuu­kau­den jäl­keen. Re­mon­tis­sa uu­sit­tiin keit­tiö, kyl­py­huo­ne ja ko­din pin­nat. Al­ku­pe­räi­nen par­ket­ti­lat­tia hi­ot­tiin, keit­ti­ön lat­tia uu­sit­tiin suu­ril­la laa­toil­la.

Artekin tarjoiluvaunu on hankittu huutokaupasta. Sanna on ihastunut erilaisiin viherkasveihin. Vanhan talon ikkunalaudoilla onkin hyvää tilaa kasveille. Pinkit verhot on teetetty ompelimossa.

Krista Keltanen

Lan­kut Rans­kas­ta

Keit­ti­ön re­mont­ti oli työ­läin, mut­ta työ oli kai­ken vai­van ar­voi­nen. Lop­pu­tu­los on on­nis­tu­nut: Kaik­ki keit­ti­ön­kaa­pit uu­sit­tiin. Bruno suun­nit­te­li kaap­pien vas­tai­sel­le sei­näl­le koko sei­nän ko­koi­sen säi­ly­tys­kaa­pis­ton me­tal­lis­ta.

Osa kaa­pis­tos­ta val­mis­tet­tiin Rans­kas­ta tuo­duis­ta lan­kuis­ta. Ne oli­vat maan­neet pit­kään Bru­non äi­din puu­tar­has­sa pen­sai­den al­la. Ne lä­he­tet­tiin Suo­meen ja muo­kat­tiin kaa­pi­no­vik­si ja laa­ti­kos­toik­si.

Artekin tarjoiluvaunu on hankittu huutokaupasta. Sanna on ihastunut erilaisiin viherkasveihin. Vanhan talon ikkunalaudoilla onkin hyvää tilaa kasveille. Pinkit verhot on teetetty ompelimossa.

Krista Keltanen

– Mie­les­tä­ni keit­ti­ön kaa­pis­to­jen puu­o­sat ovat mah­ta­va idea. Toim­me pa­lan Bru­non ko­ti­maa­ta Suo­meen, San­na ker­too.

An­tiik­ki­kaap­pe­ja enem­män kuin tar­peek­si

Maa­il­mal­la asu­mi­nen on tart­tu­nut pa­ris­kun­nan tyy­liin si­ten, et­tä si­sus­tus on yh­dis­tel­mä van­haa ja uut­ta, suur­ta ja pien­tä, skan­di­naa­vis­ta de­sig­nia ja kirp­pu­to­rien ro­soa.

Marmorinen ruokapöytä on Brunon suunnittelema. Pöydän ympärille koottiin eriparisia tuoleja. Arne Jacobsenin suunnittelemat Seiska-tuolit Bruno hankki aikoinaan opiskelijakämppäänsä Ranskassa.

Krista Keltanen

Suur­ta ovat an­tiik­ki­set kaa­pit, jot­ka ovat eri­tyi­ses­ti Bru­non in­to­hi­mo.

– Kaap­pe­ja on enem­män kuin ti­laa. Vuon­na 1753 val­mis­tet­tu kaap­pi odot­taa Rans­kas­sa sitä oi­ke­aa paik­kaa. Par­hai­ta an­tiik­ki­löy­tö­jä ei vain voi jät­tää os­ta­mat­ta, kos­ka tois­ta sa­man­lais­ta ei kos­kaan tule vas­taan, San­na sa­noo.

Keittiö uudistettiin remontissa kokonaan. Bruno suunnitteli kaapistot ja osin kalusteetkin. Puuosat on valmistettu Brunon äidin pihalta Ranskasta löytyneistä lankuista. Keittiön kattovalaisin on vintagea ja hankittu pariskunnan Belgian-kotiin.

Krista Keltanen

Kau­pun­ki­ko­dis­sa mo­der­nin ja an­tii­kin yh­dis­te­lyä

Etei­sen suu­ri kaap­pi säi­löö ta­kit ja ken­gät. Mah­tuu­pa sin­ne vie­lä mit­ta­va va­li­koi­ma lauk­ku­ja­kin. Etei­sen kaa­pin Bruno on huu­ta­nut Ha­gels­ta­min huu­to­kau­pas­ta. 

Keit­ti­ön val­koi­nen vin­ta­ge­va­lai­sin ja kaap­pi on tuo­tu Bel­gi­an-ko­dis­ta, van­ha mat­ka-ark­ku New Yor­kis­ta. Muut van­hat esi­neet on han­kit­tu joko Rans­kas­ta tai Suo­mes­ta. 

San­nan suo­sik­ke­ja on rans­ka­lais­ta vin­ta­gea myy­vä Koo­per­nu Kor­ke­a­vuo­ren­ka­dul­la. Siel­tä hän on hank­ki­nut kynt­ti­län­jal­ko­ja.

– Ko­tim­me tun­nel­ma on yh­dis­tel­mä skan­di­naa­vis­ta de­sig­nia ja van­ho­ja an­tiik­ki­löy­tö­jä.

Makuuhuoneen verhot ovat samaa herkullista pinkkiä kuin olohuoneenkin. Vaatteita säilytetään vanhoissa kaapeissa. Yhden ovet on täytetty lasten piirustuksin.

Krista Keltanen

Eri­tyi­siä yk­si­tyis­koh­tia

San­nan ja Bru­non mie­les­tä si­sus­tuk­ses­sa saa ol­la leik­ki­miel­tä.

– Sitä on meil­lä pin­keis­sä ver­hois­sa, kir­si­kan­muo­toi­ses­sa va­lai­si­mes­sa ja kont­ras­tis­sa, jon­ka van­hat tau­lut luo­vat mo­der­nien esi­nei­den kans­sa, San­na ker­too.

Lastenhuoneen tehosteväri on turkoosi. Se toistuu matossa ja verhoissa.

Krista Keltanen

Yh­tä lail­la tär­kei­tä ovat oma­lei­mai­set yk­si­tyis­koh­dat. Ma­kuu­huo­neen hui­kea Cher­ries-va­lai­sin on ti­lat­tu suo­raan sen suun­nit­te­li­jal­ta ne­tin kaut­ta. Pa­ris­kun­ta näki va­lai­si­men vuon­na 2012 suun­nit­te­li­ja Nika Zu­pan­cin näyt­te­lys­sä.

– Tie­sim­me heti, et­tä täs­sä se on, puut­tu­va de­tal­ji mei­dän ko­tiim­me.