Man­te­rees­ta 90 ki­lo­met­rin pääs­sä si­jait­se­va Got­lan­ti on Ruot­sin suu­rin saa­ri. Se on Ruot­sin Ibi­za, jos­sa kau­niit ja rik­kaat juh­li­vat kes­ki­ke­säl­lä. Ran­ta­vii­vaa on 800 ki­lo­met­riä. Saa­ren maas­to on ta­sais­ta ja avoin­ta, jo­ten se so­pii täy­del­li­ses­ti pyö­räi­lyyn.

Roi­kun malt­ta­mat­to­mas­ti kai­teel­la mat­kus­ta­ja­lai­van kan­nel­la, kun lä­hes­tym­me Got­lan­tia ja sen pää­kau­pun­kia Vis­by­tä. Ta­sai­ses­ta ran­ta­vii­vas­ta nou­se­vat tuo­mi­o­kir­kon tor­nit. Vä­hi­tel­len erot­tu­vat pu­nai­set tii­li­ka­tot ja kes­ki­ai­kais­ten ta­lo­jen por­ras­pää­dyt sekä har­maa­ki­vi­set kau­pun­gin muu­rin tor­nit.

En­sik­si Got­lan­nis­ta tu­lee mie­leen Pep­pi Pit­kä­tos­sun Hu­vi­kum­pu Kneip­p­byn elä­mys­puis­tos­sa. Mut­ta saa­rel­la on pal­jon muu­ta­kin tu­tus­tu­mi­sen ar­vois­ta. Esi­mer­kik­si pit­kä ja vä­ri­käs his­to­ria, jon­ka us­ko­taan al­ka­neen jo ki­vi­kau­del­la.

Sant Drottensin kirkon rauniot ovat 1200-luvulta. Avaimen saa lainaksi Gotlands Museumista panttia vastaan.

Vii­kin­git te­ki­vät Vis­bys­tä mer­kit­tä­vän kaup­pa­pai­kan, jos­ta kaup­paa käy­tiin ai­na By­sant­tiin ja Aa­si­aan as­ti. Vis­by on van­ha han­sa­kau­pun­ki ja ol­lut Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­la vuo­des­ta 1995.

Vis­byn ym­pä­ril­le ra­ken­net­tiin 1300-lu­vul­la 3,4 ki­lo­met­riä pit­kä muu­ri suo­jaa­maan kau­pun­ki­lai­sia. Muu­rin 29:stä tor­nis­ta on 27 jäl­jel­lä. Se suo­je­li vis­by­läi­siä enem­män saa­ren omal­ta vä­el­tä kuin ul­ko­puo­li­sil­ta tun­kei­li­joil­ta. Ta­lon­poi­kien piti mak­saa, et­tä he pää­si­vät kau­pun­kiin myy­mään tuot­tei­taan.

Got­lan­nis­sa on myös 92 kes­ki­ai­kais­ta ki­vi­kirk­koa. Saa­ren vä­rik­kää­seen his­to­ri­aan pää­see tu­tus­tu­maan Got­lands Mu­seu­mis­sa. Siel­lä on esil­lä muun mu­as­sa rii­mu­ki­viä ja kes­ki­ai­kai­sia so­ta­va­rus­tei­ta.

Vis­by on ke­säi­sin hel­tees­sä ui­nu­va kes­ki­ai­kai­nen kau­pun­ki, jon­ka edus­tal­la kel­lu­vat upe­at pur­je­ve­neet. Jos tämä kuu­los­taa tyl­säl­tä, jän­ni­tys­tä ja ute­li­ai­suut­ta saa­ren his­to­ri­aan voi he­rä­tel­lä lu­ke­mal­la pai­kal­lis­ten kir­jai­li­joi­den An­na Jans­so­nin tai Mari Jungs­ted­tin dek­ka­rei­ta. Kir­jo­jen ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat usein Vis­by­hyn. Jopa Jans­so­nin kir­jo­jen san­ka­rit­ta­ren ko­mi­sa­rio Ma­ria Wer­nin ko­ti­ta­lo on ole­mas­sa.

Saa­rel­la on noin 50 000 ym­pä­ri­vuo­tis­ta asu­kas­ta, jois­ta hie­man al­le puo­let asuu saa­ren ai­no­as­sa kau­pun­gis­sa Vis­bys­sä. Ke­säl­lä saa­ren asu­kas­mää­rä kol­min­ker­tais­tuu lo­mai­li­joi­den saa­pu­es­sa. Got­lan­nis­sa on enem­män lam­pai­ta, si­ko­ja ja nau­to­ja kuin ih­mi­siä. He­vos- ja lam­mas­ti­heys on Ruot­sin suu­rin.

Pohjoismaiden suosituimmassa vierasvenesatamassa Visbyssä on 250 venepaikkaa.

HAR­VI­NAI­SIA HERK­KU­JA GOT­LAN­NIS­TA

Au­rin­koi­nen il­mas­to ja kalk­ki­pe­räi­nen maa­pe­rä on otol­lis­ta vil­je­lyyn. Par­sas­ta saa­daan sa­toa ke­vääl­lä ja syk­syl­lä löy­tyy tryf­fe­lei­tä. Ne viih­ty­vät kalk­ki­pi­toi­ses­sa maa­pe­räs­sä ja tam­mien seu­ras­sa. Got­lan­nis­sa on myös Ruot­sin ai­noa sah­ra­mi­far­mi.

Kun näl­kä yl­lät­tää, saa­rel­ta löy­tyy ruo­ka­paik­ka vaa­ti­vam­mal­le­kin herk­ku­suul­le. Got­lan­nin saa­ri va­lit­tiin Ruot­sin ruo­ka­pää­kau­pun­gik­si vuon­na 2013. Kala on to­sin har­vi­nais­ta herk­kua. Se on vä­hen­ty­nyt me­res­tä lii­ka­ka­las­tuk­sen myö­tä.

Familjen Jessens Saluhall & Bar on keskittynyt gotlantilaisiin ja etelä-eurooppalaisiin laatutuotteisiin.

Pär Wikst­röm joh­taa pal­kit­tua li­han­ja­los­ta­moa Brö­der­na Wikst­röm­siä. Hei­dän lam­mas­mak­ka­ran­sa teh­dään ha­pat­ta­mal­la, ku­ten en­nen tois­ta maa­il­man­so­taa. Mak­ka­ran ki­lo­hin­ta on noin 70–80 eu­roa, mut­ta sen on­kin tar­koi­tus ol­la juh­la­ruo­kaa. Brö­der­na Wikst­rö­min tuot­tei­ta myy­dään vii­des­sä ra­vin­to­las­sa Vis­bys­sä, maa­ti­la­kau­pas­sa Staf­vas­sa ja muun mu­as­sa Häst­bac­ken Sa­lu­hall & Ba­ris­sa.  

Sa­mal­la ka­dul­la Häst­ga­ta­nil­la on ra­vin­to­la H10 Bar & Cafe, kak­si si­sus­tus­lii­ket­tä ja vaa­te­kaup­pa sekä kuk­ka­kaup­pa. Bert­holds­son & Holm myy pai­kal­li­sia ja kan­sain­vä­li­siä merk­ki­tuot­tei­ta. muun mu­as­sa si­sus­tu­se­si­nei­tä kyl­py­huo­nee­seen ja keit­ti­öön sekä ruo­ka­lah­jo­ja. Sa­mas­sa ti­las­sa toi­mi­va G.A.D. val­mis­taa puu­se­pän­työ­nä ajat­to­mia got­lan­ti­lai­sia puu­huo­ne­ka­lu­ja.

IDYL­LI­SIÄ KU­JIA

Vis­byn van­ha kau­pun­ki on niin pie­ni ja muu­reil­la ra­jat­tu, et­tä sin­ne ei voi ek­syä tai ai­na­kin löy­tää ai­na ulos­pää­syn. Kä­ve­le yh­tä ku­jaa ylös ja tois­ta alas. Kaik­ki­al­ta löy­tyy jo­tain ihas­tel­ta­vaa. Ke­sä­kuus­sa ruu­su­köyn­nök­set röy­hy­ä­vät ta­lo­jen sei­nus­toil­la ja si­ree­nit ku­rot­te­le­vat ok­si­aan.

Storatorgetin takana näkyy tuomiokirkko.

Vis­byn van­han­kau­pun­gin Don­ne­rin au­ki­ol­le ni­men­sä an­ta­neet Don­ne­rit ovat su­kua suo­ma­lai­sel­le kult­tuu­ri­vai­kut­ta­ja ja kan­sa­ne­dus­ta­ja Jörn Don­ne­ril­le. Hei­dän su­ku­ta­los­saan si­jait­see ny­ky­ään tu­ris­ti­toi­mis­to.

To­rin lai­dal­la on myös Kvin­n­fol­kin kä­si­työ­myy­mä­lä, joka myy vii­den­tois­ta got­lan­ti­lai­sen nai­sen kä­si­töi­tä.

Suur­to­ril­la on San­ta Ka­ri­nin kir­kon rau­ni­ot, jon­ka vii­mei­set osat ovat 1400-lu­vul­ta. Rau­ni­o­kir­kon por­tit sul­je­taan il­lal­la. Stor­tor­ge­til­la on myös pie­ni tori, jos­sa myy­dään muun mu­as­sa lam­paan­tal­jo­ja ja ko­ru­ja. To­rin lai­dal­la si­jait­see van­han kau­pun­gin ai­noa elin­tar­vi­ke­lii­ke Torg­kas­sen.

VIS­BYN UL­KO­PUO­LEL­LA

Si­sus­ta­jan kan­nat­taa suun­na­ta Poh­jois-Got­lan­tiin, Sli­tes­sä si­jait­se­vaan Skulp­tur­fab­ri­ke­nin si­sus­tus­liik­kee­seen ja kah­vi­laan. Myyn­nis­sä on pal­kit­tua muo­toi­lua got­lan­ti­lai­sis­ta ma­te­ri­aa­leis­ta. Tuot­tei­ta löy­tyy ruo­ka­pöy­dis­tä tuik­ku­kup­pei­hin. Jos ta­va­raa ei jak­sa kan­taa mu­kaan­sa, uu­tuu­te­na on myös net­ti­kaup­pa.

Got­lan­nin poh­jois­puo­lel­la si­jait­se­va Gots­ka San­dö on yk­si Ruot­sin 29 kan­sal­lis­puis­tos­ta. Jos haa­vei­lee au­ti­os­ta hiek­ka­ran­nas­ta, tämä on oi­kea paik­ka. Ki­lo­met­rien pi­tui­sel­la ran­nal­la riit­tää ti­laa.

MA­KU­JA MAA­TI­LAL­TA

Lil­la Bjer­sin luo­mu­ti­lal­la on maa­ti­la­kaup­pa, jos­sa myy­dään ti­lan omia kau­den luo­mu­kas­vik­sia ja kä­si­töi­tä. Ti­lal­la vil­jel­lään noin pa­ri­a­sa­taa eri luo­mu­la­ji­ket­ta par­sas­ta chi­liin ja jou­lu­kuu­siin. Ti­lan kah­vi­la­ra­vin­to­las­ta saa kor­ke­a­luok­kais­ta luo­mu­ruo­kaa.

Lillabjersin ravintolassa söin elämäni parhaan salaatin.

Luo­mu­nau­ta ja -lam­mas tu­le­vat lä­hi­ti­loil­ta. Lou­naan voi naut­tia joko kas­vi­huo­nees­sa tai pi­hal­la pui­den kat­vees­sa. Lil­la Bjers si­jait­see kah­dek­san ki­lo­met­rin pääs­sä Vis­bys­tä. Pe­ril­le pää­see myös bus­sil­la nu­me­ro 10. Jos ha­lu­aa jää­dä pi­dem­mäk­si ai­kaa naut­ti­maan ti­lan an­ti­mis­ta ja tun­nel­mas­ta, sii­pi­ra­ken­nuk­ses­sa on huo­nei­ta vuok­rat­ta­va­na.

Fridhemin entistä uimahuonetta vuokrataan majoituskäyttöön.

RAU­HAN TYYS­SI­JA

Nai­sa­si­a­nai­nen Ruot­sin ja Nor­jan prin­ses­sa Eu­ge­nie (1830–1889) ra­ken­nut­ti ko­me­an kel­tai­sen puu­hu­vi­lan kor­ke­al­le ran­ta­töy­rääl­le, jos­ta avau­tu­vat upe­at nä­ky­mät avo­me­rel­le. Tääl­lä hän viet­ti ke­si­ään 1860-lu­vul­ta läh­tien. Ny­ky­ään hu­vi­la toi­mii pen­si­o­naat­ti­na.

Frid­hem on myös dek­ka­ris­ti An­na Jans­so­nin man­sik­ka­paik­ka, jos­ta hän vuok­raa rau­hai­san huo­neen tai ran­ta­ma­jan, kun kir­joit­taa hyy­tä­vän jän­nit­tä­viä kir­jo­jaan.

Frid­he­min vie­res­sä si­jait­see ka­run kau­nis Högk­lin­tin luon­non­suo­je­lu­a­lue, jos­ta jyr­käl­tä kalk­ki­ki­vi­kal­li­ol­ta lä­hes vii­den­kym­me­nen met­rin suo­ra pu­do­tus ve­teen.

Mikä täs­sä idyl­li­ses­sä saa­res­sa kieh­too ri­kos­ro­maa­nien kir­joit­ta­jia? Eh­kä se on täy­del­li­nen ke­sä­päi­vä, au­rin­gos­sa ki­mal­ta­va ho­ri­sont­tiin ka­to­a­va meri, vil­voit­ta­va me­ri­tuu­li, tai­vaan ve­ren­pu­nai­sek­si vär­jää­vät au­rin­gon­las­kut tai mys­ti­set iki­ai­kai­set ki­vi­muu­rit. Eh­kä tämä kaik­ki on ko­et­ta­va it­se, jot­ta pys­tyy rat­kai­se­maan ar­voi­tuk­sen.

Dekkaristi Håkan Nesser asuu ja kirjoittaa Gotlannissa.

KIR­JAI­LI­JA HÅ­KAN NES­SE­RIN NEL­JÄ SUO­SIK­KI­RA­VIN­TO­LAA

● Stora Tor­gets Back­fic­ka­nin klas­sik­ko on si­la­kat ja pe­ru­na­muu­si. Suo­si­tel­tu White Gui­des­sa 2014.

● Kra­kas on Nes­se­rin mie­les­tä saa­ren pa­ras fine di­ning -ra­vin­to­la. Se si­jait­see noin 45 mi­nuu­tin ajo­mat­kan pääs­sä Vis­bys­tä. Suo­si­tel­tu White Gui­des­sa 2014.

● Rute ste­nugns­bac­ke­riet val­mis­taa hy­vää ki­viu­u­ni­a­ri­na­lei­pää.

● Sten­kyr­kan vie­res­sä si­jait­see Café Bul­lar och ben, jos­sa tar­joil­laan koi­ril­le lui­ta ja omis­ta­jil­le pul­laa.

Gotlannissa on enemmän lampaita kuin ihmisiä. Paikallisia lammasrotuja on kaksi, joista gutefår on Gotlannin symboli.

NÄIN MAT­KUS­TAT GOT­LAN­TIIN

● Got­landsf­lyg len­tää eri puo­lil­ta Ruot­sia Got­lan­tiin.

● Fin­nair len­tää kol­me ker­taa vii­kos­sa Hel­sin­gis­tä Vis­by­hyn 31.8. as­ti.

● Tal­link Eu­ro­pa ris­tei­lee Hel­sin­gis­tä Vis­by­hyn hei­nä- ja elo­kuus­sa

● Omal­la au­tol­la pää­see Got­lan­tiin, mat­kus­ta­mal­la en­sin au­to­lau­tal­la Hel­sin­gis­tä tai Tu­rus­ta Tuk­hol­maan. jos­ta ajo Ny­näs­ham­niin. Mat­ka Ny­näs­ham­nis­ta Vis­by­hyn kes­tää Des­ti­na­ti­on Got­land -lau­tal­la kol­mi­sen tun­tia. Läh­tö­jä on päi­väs­sä 18. Pa­ket­ti­hin­ta 120 e / 5 hen­ki­löä + au­to.

VINK­KI!

Vis­bys­sä vie­te­tään kes­ki­ai­ka­viik­ko­ja elo­kuun alus­sa. Sil­loin voi teh­dä ai­ka­mat­kan pai­kal­li­seen his­to­ri­aan ja näh­dä tur­na­jai­sia sekä osal­lis­tua kes­ki­ai­ka­mark­ki­noil­le.