Kak­si he­vos­ta lai­dun­taa kai­kes­sa rau­has­sa vih­re­äl­lä rin­teel­lä, kun pai­kal­le pel­mah­ta­nut tu­ris­ti­ry­päs tark­kai­lee in­nok­kaa­na ym­pä­ril­lään avau­tu­vaa mai­se­maa. Vie­rai­den ka­me­rat räp­sy­vät vim­ma­tus­ti, mut­ta he­vo­set jat­ka­vat päät­tä­väi­si­nä eteen­päin täy­sin tie­tä­mät­tö­mi­nä sii­tä, et­tä nyt ol­laan pai­kas­sa, jota moni pi­tää Fär­saar­ten kau­neim­pa­na.

Olem­me Fär­saar­ten suu­rim­man saa­ren, Strey­mo­yn, poh­joi­so­sas­sa, hie­man Sak­su­nin ky­län ul­ko­puo­lel­la. Tie tän­ne on ka­pea ja vaa­ti­ma­ton, mut­ta nä­ky­mät ovat hui­ke­at. Van­haa kirk­koa ke­hys­tä­vät kor­ke­at vuo­ret, pau­haa­va ve­si­pu­tous ja pei­li­tyy­ni jär­vi. Vih­re­än sä­vy­jä nä­kee use­am­pia kuin oli­si us­ko­nut ole­van ole­mas­sa.

Ei­kä Sak­sun suin­kaan ole ai­noa sil­miä hi­ve­le­vä nau­tin­to näil­lä seu­duil­la. Ajo­mat­kal­la Strey­mo­yn poh­joi­sim­paan kär­keen ohi­tam­me vie­hät­tä­viä ky­liä, ku­ten Hal­dars­vi­kin ja Hósvi­kin, joi­den vä­rik­käät ta­lot ilah­dut­ta­vat kul­ki­jaa.

Lammas ja kala kuuluvat erottamattomomasti färsaarelaiseen keittiöön. Färsaarelainen herkku on ræstur fiskur, kuivattu kala.

Mitä pi­dem­mäl­le ajam­me, sitä enem­män tie ka­pe­nee, kun­nes ti­laa on vain yh­del­le au­tol­le ker­ral­laan. On­nek­si siel­lä tääl­lä on ohi­tus­paik­ko­ja, jois­sa voi väis­tää mah­dol­lis­ta vas­taan­tu­li­jaa.   Tien pääs­sä odot­taa Tjørnu­vi­kin kylä, joka le­pää me­ren ja vuor­ten sy­lei­lys­sä.

Vuo­ril­la on pol­ku­ja, jot­ka te­ke­vät Fär­saa­ris­ta va­el­ta­jien pa­ra­tii­sin, mut­ta me py­säy­täm­me au­ton ky­läs­sä ja käys­ken­te­lem­me kai­kes­sa rau­has­sa sen hil­jai­sil­la ka­duil­la. Ta­lon­pää­dyis­tä roik­kuu ka­lo­ja kui­vu­mas­sa, kis­sat loi­koi­le­vat sin­ne tän­ne osu­vis­sa au­rin­gon­sä­teis­sä. Ai­ka tun­tuu py­säh­ty­neen.

VOIN­KEL­TAI­SET REN­TU­KAT JA LU­MO­A­VAT LUN­NIT

Poh­joi­nen Strey­moy on vain yk­si Fär­saar­ten luon­non­kau­niis­ta alu­eis­ta, mut­ta se an­taa eri­no­mai­sen ku­van sii­tä, mik­si saa­ri­ryh­mä on nä­ke­mi­sen ja ko­ke­mi­sen ar­voi­nen. Sy­käh­dyt­tä­viä näh­tä­vyyk­siä ei tääl­lä tar­vit­se erik­seen met­säs­tää – saar­ten luon­to on näh­tä­vyys it­ses­sään.

Pui­ta kas­vaa vain vä­hän, mut­ta kuk­kia saa­ril­la on yl­lät­tä­vän pal­jon – pai­kois­sa, jois­ta ku­kil­le per­sot lam­paat ei­vät ole pääs­seet nii­tä pop­si­maan. Eri­tyi­sen run­saas­ti nä­kyy voin­kel­tais­ta ren­tuk­kaa, joka on­kin saar­ten kan­sal­lis­kuk­ka. Mai­se­maa ko­ris­ta­vat myös ruu­su­juu­ret, ri­kot, kä­en­ku­kat, täp­lik­käät käm­me­kät ja mo­nen­lai­set ka­ner­va­kas­vit.

Tu­ris­tit ei­vät to­del­la­kaan ole kan­soit­ta­neet Fär­saa­ria. Suu­rin osa har­vois­ta kä­vi­jöis­tä on saar­ten en­ti­siä asuk­kai­ta. Mat­kai­li­joi­den vä­häi­nen mää­rä oli kes­kei­nen syy sii­hen, et­tä vuon­na 2007 Na­ti­o­nal Ge­og­rap­hic -leh­ti va­lit­si Fär­saa­ret maa­il­man kos­ke­mat­to­mim­mak­si saa­riyh­tei­sök­si.

Saa­ria, jyl­hiä vuo­ria ja jyrk­kiä ran­ta­tör­miä kan­nat­taa tut­kail­la myös me­rel­tä päin, ala­vink­ke­lis­tä. Ve­ne­ret­ki on muu­ten­kin hie­no ko­ke­mus. Myös useim­mil­le syr­jäi­sis­tä saa­ris­ta pää­see vain lau­tal­la, ku­ten län­ti­seen My­ki­ne­siin. My­ki­nes on tun­net­tu lin­tu­jen saa­re­na, jo­ten lin­tu­bon­ga­rin kan­nat­taa suun­na­ta juu­ri sin­ne. Siel­lä saat­taa näh­dä esi­mer­kik­si hur­maa­van lun­nin.

LAM­PAI­TA JA VIL­LA­MUO­TIA

Lam­pai­ta on Fär­saa­ril­la val­ta­vas­ti. Vil­la­o­tuk­set va­el­te­le­vat kaik­ki­al­la luon­nos­sa, ne pys­ty­vät hoip­pu­maan jopa kor­keil­la vuo­ril­la.

Vuorilla laiduntaa vapaana yli 75 000 lammasta. Pohjoinen Klaksvík on Färsaarten toiseksi suurin kaupunki.

Jos mat­kus­taa saa­ril­le ke­säl­lä, saat­taa pääs­tä nä­ke­mään lam­pai­den ke­sä­ke­rit­se­mi­sen. Tu­han­net lam­paat ote­taan vuo­ro­tel­len kiin­ni, ja jo­kai­nen va­pau­te­taan pak­sus­ta tal­vi­tur­kis­ta. Sa­mal­la lam­paan koko puo­lit­tuu pa­ris­sa mi­nuu­tis­sa.

Ke­rit­ty vil­la käy­te­tään vil­la­pai­toi­hin ja mui­hin vil­la­tuot­tei­siin. Saa­ril­la on mo­nia mie­len­kiin­toi­sia vil­la­ta­va­ra­kaup­po­ja, ku­ten suo­sit­tu Gud­run & Gud­run -vaa­te­lii­ke pää­kau­pun­gis­sa Tórshav­nis­sa. Mer­kin suun­nit­te­li­jat sai­vat maa­il­man­laa­juis­ta nä­ky­vyyt­tä vil­la­pai­dal­la, jota näyt­te­li­jä So­fie Grabøl käyt­ti Suo­men­kin tv-ruu­duis­sa pyö­ri­nees­sä sar­jas­sa Ri­kos. Tof­ti­rin ky­läs­sä Eys­tu­ro­ys­sa taas kan­nat­taa poi­ke­ta Na­vi­an liik­kees­sä. Na­via myy sekä lan­ko­ja et­tä upei­ta vil­la­pai­to­ja ja -asus­tei­ta.

KUIN UL­KOIL­MA­MU­SE­OS­SA

Fär­saa­ril­le kan­nat­taa mat­kus­taa eri­tyi­ses­ti luon­non vuok­si, mut­ta myös pie­net kau­pun­git kark­ki­ta­loi­neen hur­maa­vat. Kes­ki­a­jal­la pe­rus­tet­tuun Tórshav­niin kan­nat­taa käyt­tää hie­man enem­män­kin ai­kaa. Kau­pun­gin ra­vin­to­lat tar­jo­a­vat hy­viä kala- ja lam­mas­ruo­kia, ja van­hat kau­pun­gi­no­sat Reyn ja Tin­ga­nes ovat eh­dot­to­mas­ti tu­tus­tu­mi­sen ar­voi­set: tun­tuu kuin va­el­te­li­si pik­ku­ta­lo­jen ja sok­ke­lois­ten ku­jien muo­dos­ta­mas­sa elä­väs­sä ul­koil­ma­mu­se­os­sa.

Jos olet epä­var­ma jos­ta­kin tai ek­syt, kysy roh­ke­as­ti apua pai­kal­li­sil­ta. He ovat ys­tä­väl­lis­tä kan­saa, joka syys­tä­kin on yl­peä omas­ta asuin­seu­dus­taan, kult­tuu­ris­taan ja iden­ti­tee­tis­tään.   Fär­saar­ten mie­let­tö­män kau­nii­ta mai­se­mia ei unoh­da kos­kaan. Hil­jai­suus, kos­ke­ma­ton luon­to, vuo­ret ja meri luo­vat mys­ti­sen tun­nel­man – kuin oli­si maa­il­man lai­dal­la.

Perinteisiä turve- ja ruoho-kattoisia taloja pääkaupunki Tórshavnin historiallisella Tinganesin alueella. Sen vanhimmat talot ovat jopa 500-vuotiaita. Viikinkien noin vuonna 825 perustaman Tórshavnin kaunis satama.

FÄR­SAA­RET LY­HY­ES­TI:

● Tans­kal­le kuu­lu­va it­se­hal­lin­nol­li­nen saa­ri­ryh­mä si­jait­see Poh­jois-At­lan­til­la 430 km Is­lan­nis­ta kaak­koon, 600 km Nor­jas­ta län­teen ja 300 km Skot­lan­nis­ta luo­tee­seen.

● Koos­tuu 18 saa­res­ta.

● Ete­lä–poh­jois­suun­nas­sa saa­ris­ton pi­tuus on 113 km, mak­si­mi­le­veys on 75 km.

● Kor­kein koh­ta Slætta­ra­tin­dur yl­tää 882 met­riin.

● Vä­ki­lu­ku on hie­man yli 48 000 ih­mis­tä. Heis­tä pää­kau­pun­ki Tórshav­nin alu­eel­la asuu noin 19 900.

● Pai­kal­li­set pu­hu­vat fää­riä, joka on su­kua is­lan­nil­le ja mui­nais­nor­jal­le. Tans­kaa ope­te­taan toi­se­na vi­ral­li­se­na kie­le­nä, eng­lan­tia pu­hu­taan mel­ko ylei­ses­ti.

● Pai­kal­li­nen va­luut­ta on Fär­saar­ten kruu­nu, myös Tans­kan kruu­nu käy mak­su­vä­li­nee­nä.

● Saa­ril­la kan­nat­taa teh­dä tax free -os­tok­sia.

NÄIN PÄÄ­SET PE­RIL­LE:

● Hel­poi­ten mat­kaat len­tä­mäl­lä en­sik­si Köö­pen­ha­mi­naan ja siel­tä Tórshav­nin lä­his­töl­lä ole­val­le Vága­rin ken­täl­le. Fär­saar­ten omal­la len­to­yh­ti­öl­lä, At­lan­tic Air­wa­y­sil­lä, on Köö­pen­ha­mi­nas­ta usei­ta len­to­ja päi­väs­sä.

● Len­to­ken­täl­tä voit vuok­ra­ta au­ton, jol­la pää­see kä­te­vim­min tu­tus­tu­maan Fär­saa­riin. At­lan­tic Air­wa­ys py­räh­tää Fär­saa­ril­ta myös Reyk­ja­vi­kiin muu­ta­man ker­ran vii­kos­sa, jos ha­lu­at yh­dis­tää mat­kaa­si Is­lan­nin.

Li­sä­tie­to­ja len­tä­mi­ses­tä Fär­saa­ril­le

● Jos ha­lu­at reis­sa­ta pi­tem­män kaa­van mu­kaan, Fär­saa­ril­le pää­see myös Smy­ril Line -va­rus­ta­mon Nor­rö­na-lau­tal­la Tans­kan Hirts­hal­sis­ta. Mat­ka kes­tää noin 66 tun­tia. Lau­tal­la mu­ka­na kul­kee myös oma au­to, moot­to­ri­pyö­rä tai asun­to­vau­nu. Yh­teyk­siä on tal­vel­la ker­ran vii­kos­sa, ke­säl­lä kah­des­ti.

Li­sä­tie­to­ja mat­kus­ta­mi­ses­ta lau­tal­la Fär­saa­ril­le

SAA­RI­HYP­PE­LYÄ SAA­REL­TA TOI­SEL­LE

Fär­saa­ril­la on niin pal­jon tar­jot­ta­vaa, et­tä oli­si sää­li ko­kea vain suu­rin saa­ri Strey­moy. Vie­rai­le esi­mer­kik­si saa­ri­ryh­män ete­läi­sim­mäl­lä saa­rel­la, Su­derøl­la, joka ero­aa muis­ta poik­keuk­sel­li­sil­la mai­se­mil­laan. Saa­rel­ta toi­sel­le pää­see lau­tal­la. Se ei ole eri­tyi­sen kal­lis­ta – noin 13 eu­roa hen­ki­löl­tä ja tup­lat au­tol­ta.

Li­sä­tie­to­ja Fär­saa­ren vä­li­ses­tä laut­ta­lii­ken­tees­tä

YÖ­VY MU­KA­VAS­TI JA SYÖ HY­VIN FÄR­SAA­RIL­LA

Ma­joi­tus­vin­kit:

Ho­tel Føro­yar Tórshav­nin va­lit­tiin Den Dans­ke Spi­se­gui­de 2013 -jul­kai­sus­sa vuo­den par­haak­si ho­tel­lin ja ra­vin­to­lan yh­dis­tel­mäk­si. Se si­jait­see kor­ke­al­la rin­teel­lä kau­pun­gin lai­dal­la ja kai­kis­ta huo­neis­ta on upea nä­kö­a­la. Kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en 240 eu­roa yöl­tä.

Eys­tu­ro­yn saa­rel­la, Gjo´gvin luon­non­kau­niis­sa ky­läs­sä, voit ma­joit­tua mu­ka­vas­ti pie­neen Gja´ar­gar­dur-eko­ho­tel­liin. Kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en 100 eu­roa yöl­tä.

Ruo­ka­vin­kit:

Fär­saa­ril­la voi syö­dä eri­no­mai­sen hy­vin, var­sin­kin jos pi­tää ka­las­ta ja lam­paas­ta. Ta­sai­nen ja vii­leä meri-il­mas­to ta­kaa, et­tä ka­lat kas­va­vat hi­taas­ti ja nii­den li­has­ta tu­lee tii­vis­tä. Sik­si fär­saa­re­lais­ta ka­laa pi­de­tään yh­te­nä maa­il­man par­hais­ta. Myös va­pai­na kas­va­nei­den lam­pai­den li­haa voi syö­dä hy­väl­lä omal­la tun­nol­la.

Føro­yar-ho­tel­lin ra­vin­to­la Kok­sia sa­no­taan saar­ten par­haak­si. Ra­vin­to­las­sa saa gour­met­ruo­kaa, joka kes­kit­tyy eri­tyi­ses­ti pai­kal­li­siin raa­ka-ai­nei­siin, ku­ten ka­laan ja lam­paa­seen.

Klaksví­kis­sä si­jait­se­va ra­vin­to­la He­re­ford on myös lois­ta­va. Eni­ten tar­jol­la on nau­dan­li­ha­pih­ve­jä, mut­ta ko­kei­le tai­vaal­lis­ta lam­paan­sel­kää.

JOS ET OLE AU­TOL­LA

Strand­fa­ras­kip Land­sin­sil­la on suu­ri si­nis­ten bus­sien ver­kos­to. Bus­sit lii­ken­nöi­vät ky­lien ja kau­pun­kien vä­lil­lä. Niil­lä pää­see myös sa­ta­miin, jois­ta läh­te­vät lau­tat toi­sil­le saa­ril­le. Yri­tys tar­jo­aa mat­ka­kort­tia, joka on voi­mas­sa nel­jä tai vii­si päi­vää. Sil­lä voit va­paas­ti mat­kus­taa bus­sil­la tai lau­tal­la, pait­si My­ki­ne­sin saa­rel­le.

Ai­ka­tau­lut saa tu­ris­ti-in­fos­ta. Lap­set pää­se­vät il­mai­sek­si 7-vuo­ti­aik­si saak­ka, opis­ke­li­jat ja elä­ke­läi­set saa­vat alen­nus­ta.

Li­sä­tie­toa bus­si­lii­ken­tees­tä Fär­saa­ril­la