Olohuoneen takaseinää peittää vanha Lundian kirjahylly, jonka Anna maalasi valkoiseksi. Asunnon valaisimissa, kuten Yki Nummen suunnittelemassa Innoluxin Kupoli-jalkavalaisimessa, on Philipsin Hue-älypolttimot, joita voi ohjata kännykän tai kaukosäätimen avulla. Valon sävyllä on suuri merkitys. Liian keltainen valo tekee tilasta tunkkaisen ja elottoman. Lumikenkä-rottinkituoli on nettikirpputorilta. Pia Strangin suuri maalaus on mittatilaustyö edelliseen kotiin.

Elloksen pehmeä matto on pitkäaikaislainassa ystävältä, jolle se on tällä hetkellä tarpeeton.

Olet­ko to­sis­sa­si? Sinä! Näin huu­dah­ti put­ki­re­mont­tiy­ri­tyk­sen edus­ta­ja, kun sei­soim­me uu­den ko­ti­ni re­mon­tin aloi­tus­kat­sel­muk­ses­sa. Edel­li­sen ko­ti­ni put­ki­re­mont­ti oli päät­ty­nyt kym­me­nen kuu­kaut­ta ai­kai­sem­min. Ja te­ki­jöi­nä oli sama po­ruk­ka. Nai­nen nau­res­ke­li ja pyö­rit­te­li pää­tään.

Mi­nä­kin mie­tin, et­ten var­maan ole ihan jär­jis­sä­ni.

Rei­lun vuo­den si­sään tu­lin lä­pi­käy­neek­si kak­si put­ki­re­mont­tia vä­li­ai­kai­si­ne muut­toi­neen, kak­si täy­del­lis­tä keit­ti­ö­re­mont­tia ja vä­hän pin­ta­re­mont­tia sii­hen pääl­le. Bud­je­tit oli­vat pie­niä, jo­ten tein pal­jon it­se.

Mi­nul­la ei ol­lut ai­em­min juu­ri­kaan ko­ke­mus­ta re­mon­teis­ta, mut­ta olen kä­te­vä kä­sis­tä­ni ja kova heit­täy­ty­mään. Kai­ken op­pii ko­kei­le­mal­la. Nyt osaan jo muun mu­as­sa asen­taa par­ke­tin, pur­kaa ja ta­soit­taa sei­niä sekä koo­ta ja asen­taa keit­ti­ön.

Apu­na on ol­lut per­het­tä, ys­tä­viä ja tut­tu re­mont­ti­mies. Heil­le kai­kil­le olen ää­rim­mäi­sen kii­tol­li­nen avus­ta. Muu­ten tämä ei oli­si ol­lut mah­dol­lis­ta il­man täy­del­lis­tä her­mo­ro­mah­dus­ta.

Sohvaa vastapäätä seisoo vanha astiakaappi, jossa Anna säilyttää viinilaseja ja tarjoiluastioita. Kaapin yllä oleva peili on sijoitettu siten, että lempitaulun näkee sohvalla istuessaan.

Keraamikko Sisko Sutisen karhulyhty tarttui mukaan Halosenniemen museomyymälästä. Anna ihastui taitavasti tehtyihin yksityiskohtiin.

Re­mon­tis­ta toi­seen

Myin edel­li­sen asun­to­ni pian re­mon­tin pää­tyt­tyä. Olin päät­tä­nyt, et­tä myyn, jos saan hy­vän hin­nan. Niin­hän sii­nä kävi, et­tä uu­si koti oli löy­det­tä­vä.

Et­sin sa­man­lais­ta koh­det­ta kuin edel­li­nen: hy­vät kul­ku­yh­tey­det Hel­sin­gin kes­kus­taan, en­nen vuot­ta 1960 ra­ken­net­tu talo, put­ki­re­mont­ti te­ke­mät­tä ja keit­tiö huo­nos­sa kun­nos­sa. Tie­sin, et­tä tä­män­kal­tai­set asun­not ovat usein hy­vin ra­ken­net­tu­ja, nii­den hin­nas­sa on tin­ki­mis­va­raa ja re­mon­tin jäl­keen nii­den ar­vo nou­see mu­ka­vas­ti. Pi­tää vain kes­tää ne re­mon­tit.

Uu­si koti löy­tyi muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­tä van­has­ta, tu­tul­ta 1950-lu­vul­la ra­ken­ne­tul­ta alu­eel­ta. Ne­li­öi­tä on vä­hem­män, mut­ta poh­ja eri­no­mai­nen. Pa­ras­ta asun­nos­sa ovat suu­ret, nau­ha­na kul­ke­vat ik­ku­nat, jot­ka tuo­vat pal­jon va­loa. En kos­kaan et­si tie­tyn­lais­ta tai tie­tyn­ko­kois­ta asun­toa. Pi­tää ol­la jär­ke­vä poh­ja, ei huk­ka­ne­li­öi­tä sekä hyvä ja mie­lel­lään suu­ri ta­lo­yh­tiö. Suu­ris­sa ta­lo­yh­ti­öis­sä ku­kaan ei pää­se soo­loi­le­maan, ja yleen­sä pää­tök­siä pun­ni­taan kun­nol­la.

Ison ikkunan edessä kokkailu on pienessä kerrostaloasunnossa harvinaista herkkua. Asunnossa ei ollut liesituuletinta aikaisemminkaan, joten se jätettiin pois myös uudesta suunnitelmasta. Ikkunan ja tason vieressä sijaitsevan parvekkeen oven avulla tuuletus onnistuu helposti. Kaikki keittiön kodinkoneet ovat Electroluxin. Pientä luksusta kokkailuun tuo opastava höyryuuni, jossa on myös kätevä puhdistustoiminto. Matto on Ikeasta.

Ikeasta hankittu keittiö on suunniteltu siten, että ovet vaihtamalla sen voi päivittää minkä väriseksi tahansa. Seinälle jatkettu 5 cm:n korkuinen tasolista viimeistelee ilmeen. Viisikymmentäluvun ikkunalautaan sopiva Cosentinon Silestone Blanco Maple -kvartsipuristetaso kestää kovaakin kulutusta. Millilleen keittiön mittojen mukaan leikatun tason mittasi ja toimitti Ylämaan Graniitti. Stalan Max MX-50 -teräsaltaaseen mahtuvat tiskit piiloon ja uunipellit pesuun.

Keittiön kulmaan sijoitettiin tason päälle kaappi, jonka sisällä on pistorasia pienkoneita varten. Vetolaatikoissa säilyvät kätevästi mausteet ja päivän vitamiinit. Aikoinaan äidiltä lahjaksi saatu String Pocket -hylly on juuri sopiva paikka purkeille. Suureen Le sac en papier -pussiin saa piilotettua kierrätyskartongin.

In­to­hi­mo­na keit­ti­ö­suun­nit­te­lu

Olen asu­nut uu­des­sa ko­dis­sa­ni puo­li vuot­ta, ja re­mont­ti on ohi. Al­le­kir­joi­tin kaup­pa­kir­jan per­jan­tai­na, muu­tin ta­va­ra­ni asun­non ma­kuu­huo­nee­seen lau­an­tai­na ja si­ne­töin oven muo­vil­la. Put­ki­re­mont­ti al­koi maa­nan­tai­na.

Asun­non sei­nä­pin­nat ja mo­sai­ik­ki­par­ket­ti­lat­tia oli­vat hy­väs­sä kun­nos­sa, mut­ta keit­tiö vaa­ti täy­del­li­sen re­mon­tin. Oli iha­naa pääs­tä taas piir­tä­mään uut­ta keit­ti­ö­tä. Ker­ran­kin sil­le oli kun­nol­la ai­kaa, sil­lä put­ki­re­mont­tie­vak­ko kes­ti nel­jä kuu­kaut­ta.

Täl­lä ker­taa lai­toin kaik­ki pau­kut keit­ti­ö­re­mont­tiin. Van­ha keit­tiö oli um­pi­nai­nen, ah­das ja epä­käy­tän­nöl­li­nen. Pa­ras­ta ti­las­sa on suu­ri ik­ku­na, joka ei kui­ten­kaan pääs­syt oi­keuk­siin­sa eli tuo­maan va­loa myös muu­al­le asun­toon. Pää­tin suu­ren­taa ovi­auk­koa ja teh­dä keit­ti­ös­tä avo-
nai­sen. Näin olo­huo­neen ik­ku­nan edes­sä ole­va ruo­ka­pöy­tä­kin aset­tui luon­nol­li­sek­si keit­ti­ön jat­keek­si.

Olohuone jää keittiön ja makuuhuoneen väliin. Tilaan tulee valoa kolmesta ikkunasta. Vitran penkki Nelson Bench, Annan pitkäaikainen haave, on yksi kodin uusista hankinnoista.

Mari Lahti

Kol­me tär­ke­ää keit­ti­ös­sä

Keit­ti­ön suh­teen mi­nul­la oli kol­me haa­vet­ta: kok­kaa­mis­ta kes­tä­vä ki­vi­ta­so, as­ti­an­pe­su­ko­ne ja aa­mi­ais­kaap­pi, jon­ne sai­si pien­ko­neet pii­loon.

Tila oli haas­ta­va ja pie­ni, jo­ten pai­kan löy­tä­mi­nen kai­kel­le oli var­si­nais­ta pa­la­pe­liä. La­vu­aa­ri ja hana jäi­vät en­ti­sel­le pai­kal­leen, sil­lä siir­tä­mi­ses­tä oli­si tul­lut tur­hia li­sä­kus­tan­nuk­sia. La­vu­aa­ri puo­les­taan mää­rä­si tis­ki­ko­neen pai­kan ja niin edel­leen.

Pik­ku­hil­jaa pa­la­set lok­sah­ti­vat pai­koil­leen ja keit­ti­ös­tä tuli toi­mi­va. Suu­riin ve­to­laa­ti­koi­hin ja nii­den si­säl­lä ole­viin pii­lo­laa­ti­koi­hin mah­tu­vat kaik­ki as­ti­at, ate­ri­met ja ruo­ka­tar­vik­keet. Nii­tä on myös ää­rim­mäi­sen nau­tin­nol­lis­ta käyt­tää,
sil­lä kai­kel­le on oma paik­kan­sa ja ta­va­rat ei­vät ole tois­ten­sa edes­sä, ku­ten ala­kaa­peis­sa yleen­sä.

Ylä­kaa­pit jä­tin pois, kos­ka en tar­vit­se nii­tä. En­nak­koon olin kau­huis­sa­ni kul­ma­kaa­pis­ta, joi­ta olen ai­na pi­tä­nyt epä­käy­tän­nöl­li­si­nä, mut­ta se­kin on osoit­tau­tu­nut kä­te­väk­si ti­laih­meek­si.

Makuuhuone on minimalistisen keittiön vastakohta ja täynnä väriä. Palmun alta on mukava herätä talvella. Myös Marokosta ostettu sininen matto muistuttaa lämmöstä. Vanha lipasto on hankittu 40-luvulla isoäidin nuoruuden kotiin Munkkiniemeen. Se on kiertänyt vuosikymmenten saatossa useamman kaupungin ja asunnon kautta takaisin naapuriin Munkkivuoreen. Punertava villaviltti löytyi kirpputorilta. Seinällä oleva Ossi Voutilaisen taulu on lainassa äidiltä.

Kolhuja saanut hymytyttöpatsas on lasten suosikki. Se on saanut muun muassa huulipunaa huuliinsa veljentytön toimesta. Milanosta tuotu Aqua di Parman Buongiorno-tuoksukynttilä tuo mieleen Italian maaseudun.

Van­ho­ja ja uu­sia haa­vei­ta

To­teu­tin tän­ne muut­ta­es­sa­ni keit­ti­ö­re­mon­tin li­säk­si myös muu­ta­man si­sus­tus­haa­veen.

Va­lai­si­mia päi­vi­tin hank­ki­mal­la iki-iha­nan Flo­wer­pot-pöy­tä­va­lai­si­men. Van­hat Ar­te­kin 611-tuo­lit odot­ta­vat va­ras­tos­sa uu­sia sa­tu­la­vöi­tä.

Pa­ras os­tos oli Ge­or­ge Nel­so­nin 1940-lu­vul­la Vit­ral­le suun­nit­te­le­ma penk­ki Nel­son Bench. Sii­tä olen haa­veil­lut pa­ri­kymp­pi­ses­tä saak­ka. Penk­ki on täl­lä het­kel­lä soh­va­pöy­tä­nä, mut­ta se so­pi­si mi­hin ta­han­sa muu­hun­kin käyt­töön, ku­ten kuk­ka­pöy­däk­si tai etei­seen.

Kat­so­taan, mi­hin Nel­son Bench pää­tyy seu­raa­vas­sa ko­dis­sa. Re­mont­ti­hul­luus on laa­jen­tu­nut sii­hen pis­tee­seen, et­tä vie­rai­len taas asun­to­jen myyn­ti­si­vuil­la tiu­haan tah­tiin.

Eteisessä on liukuovikaapit, joita vastapäätä Anna kiinnitti yksinkertaisen Ikean seinäkaapin. Kaappiin saa piiloon pienen imurin ja muut siivousvälineet, joille ei ollut muualla tilaa. Värikäs lampunjalka on Marokosta ja sen varjostin Ikeasta. Merivaaran punainen jakkara on Annan äidin lapsuudenkodista.

Uusiin naapureihin kuuluvat myös pihan pikkulinnut, joiden ruokkiminen kuuluu Annan aamurutiineihin. Juuri muuta neliömetrin kokoisella pikkuparvekkeella ei mahdukaan tekemään.