Artekin Aalto-tarjoiluvaunu on klassikko. Sen päällä on Yki Nummen Modern Art -pöytävalaisin ja vanhaa suomalaista taidelasia.
MARIA RAUTIO KUVAT KIRSI-MARJA SAVOLA
Ajan arkkitehtuuri ja kodin kalustus luovat saumattoman liiton. Yhteys näkyy etenkin olohuoneessa, jota hallitsee Yrjö Kukkapuron suunnittelema Ateljee-sohvaryhmä. Kaartuva valaisin on Flosin Arco.
Olohuoneesta avautuu näkymä rentoon oleskelutilaan. Tammilattian sävy on valittu tarkasti. Siinä on elävä pinta, jota rytmittävät vaaleat viirut.
Nuorena miehenä Tomi Johansson työskenteli kesäisin enonsa johtamassa tehtaassa, jossa valmistettiin Ristomatti Ratian suunnittelemia Palaset-hyllyjä. Monille tutut pinottavat moduulit saivat Vuoden huonekalu -tunnustuksen vuonna 1972. Niinpä Palaset-hyllyt ovat kulkeneet Tomin mukana lapsuudesta lähtien. Tapiolan Harjuviidan kodissa samat hyllyt täyttävät tyylikkäästi rennon oleskelutilan seinustaa.
– Kuutioiden mitat ja modulaarisuus tekevät niistä nerokkaita. Myöhemmin hyllyjä on ollut vaikea löytää käytettyinä. Olen ajellut ympäri Etelä-Suomea noutamassa yksittäisiä osia, putsannut ja kunnostanut niitä, Tomi naurahtaa.
Miehensä tapaan Jaana Vuorio arvostaa aitoja esineitä, tarinoita, taidetta ja designia. Pariskunnan edellinen koti oli Jaakko Laapotin piirtämässä atrium-rivitalossa Espoon Haukilahdessa. Noin kymmenen vuotta sitten erhe löysi uuden kodin Tapiolan Harjuviidan alueelta Aarne Ervin kaarevasta kerrostalosta, Karhunkaaresta. Hiljattain perheen aikuinen poika Aamos on muuttanut omilleen.
Oleskelutilaa elävöittävät Ristomatti Ratian Palaset-hyllyt. Niiden yläpuolella on The Triffids -yhtyeen promootiojuliste.
Taiteilijapari Grönlund–Nisusen kaksi teosta, 100 Circles ja 100 Lines, ovat päässeet kodin paraatipaikalle. Arne Jacobsenin Svan-tuoli on hankittu huutokaupasta. Sen parina on Louis Poulsenin Aj-lattiavalaisin.
LATTIAT VIIMEISTELEVÄT KODIN
Ensikohtaaminen Harjuviidan kodin kanssa on elävästi Jaanan ja Tomin muistissa. Rappusia noustessa hämärä porrashuone avautui valoon ja kolmannen kerroksen suuri ikkuna kehysti näkymän kuin taulu.
– Kun astuimme sisälle asuntoon ja olohuoneeseen, katsoimme toisiamme ja tiesimme heti, tämä on meidän kotimme. Katossa oli kaunis puupaneeli, ja rantapuiston takaa avautui näkymä merelle, Jaana ja Tomi muistelevat.
Vaikutuksen tehneet puiset kattopaneelit on aikanaan tehty 1970-luvulla mittatilaustyönä, kun asunnon silloiset asukkaat halusivat luoda kotiin tanskalaisesta designista inspiroituneen lämpimän tunnelman.
Ennen muuttoa asunnon kuluneet pinnat siistittiin ja keittiö uusittiin. Pari vuotta myöhemmin myös kylpyhuone koki muodonmuutoksen.
– Haimme ikkunalliseen tilaan hotellimaista fiilistä, mutta kuitenkin talon arkkitehtuuria kunnioittaen. Ystävä, sisustusarkkitehti Jouni Leino, oli mukana suunnittelemassa kokonaisuutta, Jaana sanoo.
Lattiapinnat ovat käyneet pariskunnan käsissä läpi kaksi tyyliä. Ensin sauvaparketin päälle vedettiin valkoinen maali. Muutama vuosi sitten vanhat lattiat päätettiin purkaa kokonaan ja tilalle asennettiin kaunis tammiparketti, joka tuo kotiin lämpöä ja syvyyttä.
Ruokailutilan tunnelman luo Bukowskin huutokaupasta hankittu puinen pöytä. Sen ympärillä on Fritz Hansenin Muurahaistuolit ja kaksi Bertoia-tuolia. Louis Poulsenin PH 5 -valaisimessa on sininen yksityiskohta, joka sitoo tilan sävyjä toisiinsa.
Erillinen keittiö remontoitiin muuton yhteydessä. Itämainen matto tuo lämpimän säväyksen mustavalkoiseen värimaailmaan. Keittiöstäkin löytyy Artekia.
KIINNOSTAVA PALA TAPIOLAN HISTORIAA
Kynttilänliekki hehkuu pehmeästi, ja ikkunoista avautuu näkymä komeiden mäntyjen lomaan. Jossain niiden takana sykkii Keilaniemen modernien toimistorakennusten hallitsema kaupunkimaisema. Harjuviita on kuin lintukoto keskellä Espoon vilkkainta seutua.
Alue valmistui viimeisenä osana alkuperäistä Tapiolan puutarhakaupunkia, ja sen suunnittelusta vastasi Aarne Ervi. Aallon tornitalot, rannan rivitalot, vehreät pihat ja puusto muodostavat ainutlaatuisen miljöön, jota metro tai uudet tiejärjestelyt eivät ole rikkoneet.
Hauska kuriositeetti on se, että aluetta markkinoitiin aikanaan sillä, että täällä asuivat ne, jotka suunnittelivat ja toteuttivat Tapiolan.
– Tavallaan aikansa vaikuttajat rakensivat tänne oman pesäkkeensä. Alueella oli jopa pieni ostoskeskus. Naapurissamme sijaitsee myös Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kotitalo, Tomi kertoo.
Jaana Vuorio tuo kotiinsa vaikutteita maailman eri kolkista. Hän nauttii suurkaupunkien rytmistä ja japanilaisen arjen harmoniasta.
Takka oli yksi niistä asioista, joka oli Jaanan toivelistan kärjessä perheen etsiessä aikoinaan uutta kotia. Kuutti Lavosen teoksessa naishahmo Rafaela seuraa ohikulkijaa uteliaalla katseellaan. Kotia kaunistavat useat Artekin huonekalut.
RAKKAUS 60-LUKUUN
Perheen kodin esineistössä näkyy vahva rakkaus 1960-luvun selkeään muotokieleen. Esimerkiksi olohuoneen katseenvangitsija on Yrjö Kukkapuron suunnittelema Ateljee-sohva.
Sohvan seuraksi on vuosien varrella tullut muita Kukkapuron ikonisia kalusteita, ja kokonaisuutta täydentävät useat muutkin aikalaiskauden huonekalut. Suurin osa kodin design-aarteista on hankittu jo edelliseen kotiin. Joukosta löytyy Artekin, Vitran ja Avarten klassikkokappaleita.
Pariskuntaa kiinnostaa myös kotimainen taide. Olohuoneen suurikokoiset teokset ovat Grönlund–Nisusen käsialaa. Samaisen taiteilijaparin tilateos löytyy myös Keilaniemen metroaseman alakatosta.
– Nämä kaksi teosta tarvitsevat ympärilleen paljon tilaa, joten päätimme pyhittää koko seinän niille vaihtamalla huonekalujen paikkoja, Tomi kertoo.
Yksi Jaanan lempiteoksista on noin 15 vuotta sitten hankittu valokuvataiteilija Sofia Okkosen työ suutelevasta parista. Nähtyään siitä pienen kuvan aamun lehdessä, galleriaan päätettiin lähteä koko perheen voimin siltä istumalta.
– Joskus taide vain kolahtaa ensisilmäyksellä. Ostimme työn, kannoimme sen rullalla kotiin ja veimme kehystettäväksi, Jaana muistelee.
Makuuhuoneen sisustus on pidetty simppelinä. Sängyn päädyssä on Tomin elävän mallin maalaus opiskeluajoilta. Svenskt Tennin tyynyt tuovat tilaan väriä.
Iso ikkuna tuo runsaasti luonnonvaloa kylpyhuoneeseen. Pitkänomaiseen tilaan sai helposti mahdutettua kaksi allasta. Lattiakaakeleiden muoto henkii 60-lukua.
OMALEIMAINEN VISUAALINEN RYTMI
Tomin työ graafikkona ja muotoilun parissa näkyy etenkin Palaset-hyllyköiden, pop-julisteiden ja värikkäiden kirjojen rytmittämässä oleskeluhuoneessa. Hän on uransa aikana suunnitellut monia ikonisia pakkauksia aina Fazerin Sinisestä HK:n Siniseen.
– Mietin aina kodissakin, miten kokonaisuus toimii ja miten taideteokset keskustelevat keskenään. Sillä on valtava merkitys, miten ne ryhmitellään ja ripustetaan, Tomi kertoo.
Jaanan työ tuo puolestaan kotiin vaikutteita etenkin maailmalta. Työssään lentoemäntänä hän on nähnyt lukemattomia hotelleja ja kaupunkiasuntoja, joista on tarttunut matkaan ideoita. Myös lomamatkojen löydöt näkyvät pienissä yksityiskohdissa: mattojen kuoseissa, keramiikassa ja sisustusesineissä.
– Inspiroidun tiloista, joissa olisi oikeasti helppo kuvitella asuvansa. Hyvin suunnitellut yksityiskohdat, harmoniset värit ja toimivat pohjaratkaisut jäävät mieleen, Jaana kertoo.
Kaiken taustalla on molemmilla yhteinen tavoite: koti, jossa viihdytään, ja joka hengittää heidän näköistään elämää. Sitä rakennetaan yhdessä ilolla.
Jaanalla on taito luoda kauneutta ympärilleen. Tarjoilutkin hän tekee taiten kauniisiin astioihin.
1960-luvun kerrostaloissa parvekkeet olivat usein asunnon levyisiä. Ulkotilasta näkee hyvin rakennuksen erikoisen muodon. Tuolit ovat Hayn.
KOTI
Espoossa
Kerrostalokoti Espoon Tapiolassa Harjuviidan alueella, 4 h + k + kph + wc, 114 m².
ASUKKAAT
Jaana Vuorio ja Tomi Johansson. Instagramissa
@jaanaco ja @tomiteejii.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ