Ke­rä­sa­laat­ti

Ke­rä­sa­laa­tit kas­vat­ta­vat ke­rän, joka voi ol­la löy­hä ja peh­me­ä­leh­ti­nen tai tii­vis ja ra­pe­a­leh­ti­nen. Ra­pe­a­leh­ti­siin kuu­luu ame­ri­kan­sa­laat­ti eli jää­vuo­ri­sa­laat­ti. Ke­rä­sa­laat­tei­hin las­ke­taan myös ba­ta­vi­a­sa­laa­tit, jot­ka ovat ke­rä­sa­laa­tin ja leh­ti­sa­laa­tin edel­tä­jiä; vä­li­muo­to­ja, jot­ka ei­vät muo­dos­ta yh­tä tii­vis­tä ke­rää.

Kas­va­tus: Pa­ras paik­ka on mul­ta­va hie­ta­maa, jos­sa on ta­sai­nen kos­teus. Yk­si ke­rä­sa­laat­ti tar­vit­see 20–30 cm kas­vu­ti­laa, jo­ten jos olet kyl­vä­nyt lii­an ti­he­ään, kit­ke tai mie­luum­min siir­rä yli­mää­räi­set vä­li­tai­met toi­seen paik­kaan tai vaik­ka ruuk­kuun jat­ka­maan kas­vu­aan. Kyl­vä en­si­kyl­vö tou­ko­kuun lo­pus­sa ja tee uu­sin­ta­kyl­vö­jä kah­den vii­kon vä­lein, niin saat tuo­rei­ta sa­laa­tin­ke­riä pit­kin ke­sää. Itää no­peim­min 16–22 as­tees­sa.

Leh­ti­sa­laat­ti

Leh­ti­sa­laa­tit ei­vät tee ke­rää vaan so­man ruu­suk­keen. La­jik­kei­ta on run­saas­ti he­le­än vaa­le­an­vih­reis­tä tum­man­pu­nai­siin. Myös tam­men­leh­ti­sa­laa­tit kuu­lu­vat leh­ti­sa­laat­tei­hin. Kyl­vä­mäl­lä eri la­jik­kei­ta saa mu­ka­vaa vaih­te­lua pöy­tään.

Kas­va­tus: Leh­ti­sa­laa­tit ovat help­po­ja kas­va­tet­ta­via ja so­pi­vat hy­vin myös aloit­te­le­val­le vi­her­peu­ka­lol­le. Leh­ti­sa­laa­teis­ta saa no­pe­as­ti mau­kas­ta sa­toa jo nel­jän vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä. Ri­vi­vä­li noin 30 cm, tai­met tu­li­si har­ven­taa noin vii­den sen­tin vä­lein. Kyl­vöt voi aloit­taa tou­ko­kuus­sa, kun­han maa on riit­tä­vän läm­min. Kan­nat­taa kyl­vää usei­ta ker­to­ja ke­säs­sä ai­na muu­ta­mia sie­me­niä ker­ral­laan.

Si­de­sa­laat­ti

Ka­pea- ja pit­kä­leh­ti­set si­de­sa­laa­tit tun­ne­taan myös ni­mil­lä roo­man­sa­laat­ti, ro­mai­ne- tai cos­sa­laat­ti. Säi­ly­vyy­ten­sä ja her­kul­li­sen ra­pe­an päh­ki­nä­mäi­sen ma­kun­sa an­si­os­ta yleis­ty­nyt Suo­mes­sa. La­tin­sa­laat­ti puo­les­taan on peh­me­än ke­rä­sa­laa­tin ja si­de­sa­laa­tin vä­li­muo­to, jota kut­su­taan meil­lä kau­pas­sa pik­ku- tai sy­dän­sa­laa­tik­si (esim. Lit­t­le gem).

Kas­va­tus: Si­de­sa­laat­ti vaa­tii mel­ko pit­kän kas­vu­a­jan, kyl­vös­tä sa­toon ku­luu noin rei­lu 12 viik­koa. Ai­em­min­kin voi kor­ja­ta sa­toa, nuo­ret si­de­sa­laa­tin leh­det ovat her­kul­li­sia. Tar­vit­see vä­hän rei­lum­min ti­laa kuin ke­rä­sa­laat­ti. Kyl­vö tou­ko­kuus­ta al­ka­en avo­maal­le.

Si­ku­rit ja en­di­vii­nit

En­dii­vit ja si­ku­rit ovat lä­hi­su­ku­lai­sia. Muun mu­as­sa kä­hä­rä­en­dii­vi eli fris­ée­sa­laat­ti ja pu­na­sa­laat­ti eli pu­na­si­ku­ri kuu­lu­vat si­ku­ri­kas­vei­hin. Pu­na­si­ku­ri on sa­laat­ti­si­ku­rin pu­na­leh­ti­nen muun­nos, jota on kah­ta tyyp­piä: ma­ta­lah­kon ke­rän muo­dos­ta­va pu­na­si­ku­ri eli pu­na­sa­laat­ti (ra­dic­c­hio) sekä pi­tem­pi­leh­ti­nen pu­na­si­ku­ri, joka muis­tut­taa ta­val­lis­ta sa­laat­ti­si­ku­ria. Sa­laat­ti­si­ku­ri muo­dos­taa vaa­le­an­kel­tai­sen, noin 7–20 cm pit­kän sui­pon leh­ti­ruu­suk­keen. Leh­det ovat me­he­viä ja kir­pei­tä. Ne mais­tu­vat voi­mak­kail­ta, jo­ten nii­den käy­tös­sä ei pidä lii­oi­tel­la. Toi­saal­ta ne so­pi­vat hy­vin sa­laat­tei­hin, jois­sa käy­te­tään ruo­kai­sia ai­ne­so­sia ja maus­tei­sia kas­tik­kei­ta.

Kas­va­tus: Herk­kä kui­vu­mi­sel­le ei­kä pidä myös­kään mär­kyy­des­tä. Viih­ty­vät ra­vin­teik­kaas­sa maas­sa, joka ei ole lii­an tii­vis­tä. Kyl­ve­tään maan läm­met­tyä ke­vääl­lä rik­ka­ruo­hot­to­maan maa­han. Tai­mi­vä­li noin 15 cm.

Ru­ko­la

Ru­ko­las­ta on ly­hy­es­sä ajas­sa tul­lut to­del­la suo­sit­tu sa­laat­ti­vi­han­nes. Mo­ni­käyt­töi­nen ru­ko­la an­taa mu­ka­vas­ti pien­tä pip­pu­ri­suut­ta niin sa­laat­tei­hin, voi­lei­piin kuin piz­zaan. Sii­tä saa myös lois­ta­vaa yrt­ti­öl­jyä, le­vi­tet­tä tai pes­toa. Mo­ni­vuo­ti­nen ja voi­mak­kaan­ma­kui­nen vil­li­ru­ko­la on to­del­la sa­toi­sa ja help­po kas­vet­ta­va. Leh­det ovat pie­nem­mät ja ka­pe­am­mat kuin mie­dom­mas­sa, yk­si­vuo­ti­ses­sa ru­ko­las­sa (si­nap­pi­kaa­lis­sa). Myös ku­kat ovat her­kul­li­sia.

Kas­va­tus: Ru­ko­lat viih­ty­vät ta­val­li­ses­sa mul­ta­maas­sa. Kan­nat­taa kyl­vää usei­ta eriä pit­kin ke­sää. Leh­tiä kor­jat­ta­vak­si as­ti al­kaa tul­la noin 8 viik­koa kyl­vös­tä. Vil­li­ru­ko­la on sii­tä haus­ka, et­tä se kyl­väy­tyy puu­tar­has­sa hel­pos­ti myös uu­sil­le pai­koil­le ihan it­se­näi­ses­ti.

Aa­si­a­lai­set leh­ti­vi­han­nek­set

Aa­si­a­lai­set leh­ti- eli maus­te­vi­han­nek­set kuu­lu­vat yleen­sä kaa­li­kas­vei­hin, sik­si nii­den maku vi­vah­taa usein kaa­liin. La­ji­run­sau­den jou­kos­ta löy­tyy maus­tei­sia ma­ku­ja, jot­ka vaih­te­le­vat si­nap­pi­ses­ta pi­naat­ti­seen. Nämä la­jik­keet si­säl­tä­vät pal­jon rau­taa, vi­ta­mii­ne­ja ja mi­ne­raa­le­ja. Ne ovat mo­ni­käyt­töi­siä ja so­vel­tu­vat niin kyl­miin kuin kuu­miin ruo­kiin.

Kas­va­tus: Kyl­vö ai­kai­sin ke­vääl­lä, itä­vät noin vii­kos­sa myös vii­le­äs­sä maas­sa. Sa­toa al­kaa saa­da noin vii­den vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä ja jos elo­kuus­sa kyl­vää uu­den erän, eh­tii sa­toa ke­rää­mään vie­lä hy­vin­kin en­nen tal­ven tu­loa. Tai­mi­vä­li noin 25 cm.