Tiia ja Antero ovat molemmat innostuneet 1960- ja 1970-lukujen vintagekalusteista, ja ne sopivatkin aikakauden asunnon sisustukseen. Jotta kokonaisuudesta ei muodostuisi liian museomaista, he yhdistelevät vintagehankintoihin uusia kalusteita ja tuunaavat kalusteita joskus myös itse. Nojatuoli on Yrjö Kukkapuron Junior ja se on verhoiltu uudelleen. Sohva on Hakolan mallistosta. Kaakeloitu sohvapöytä on tehty itse, valaisin on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema klassikkovalaisin Kultakello.
Anna-Kaisa Huusko kuvat Niclas Mäkelä
Tervetuloa Jyväskylään!
Tiia ja Antero Pöyhösen viisihenkinen perhe on asunut rivitalokodissaan Jyväskylän Kortepohjassa kohta nelisen vuotta. Asunto löytyi arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1968 suunnittelemasta rivitaloyhtiöstä, joka oli aikansa tärkeitä asuntosuunnittelun suunnannäyttäjiä. Lundsten piirsi tiiviitä ruutukaavoja siten, että keskellä on suojaisa aukio ja sen ympärillä rivitalotontit. Hän otti mallia suomalaisten puukaupunkien ruutukaavasta, jossa korttelien keskelle jäävät yhteispihat ovat olennaisia viihtyisyydelle.
Kortepohja oli jo ennestään tuttu asuinpaikka perheelle.
– Täällä on rauhallista, vieressä on kaupungin parhaat hiihtoladut ja ulkoilualueet, lasten on helppo kulkea harrastuksiin, hevostalli on metsän takana ja keskustaankin polkaisee helposti pyörällä, Tiia Pöyhönen luettelee.
– Olin jo pidempään seurannut, tulisiko juuri näistä rivitaloista asuntoja myytiin. Meitä kiinnosti 1960-luvun talojen arkkitehtuuri ja alueen yhteisöllinen luonne.
1. Kolmessa tasossa olevaan 136,5 neliöön on saatu mahdutettua neljä makuuhuonetta, keittiö, olohuone, sauna, kaksi kylpyhuonetta ja vieläpä erillinen takkahuonekin.
1960-LUVUN TEHOTILAT JA -TOIMINNOT
Sisätiloiltaan 1960-luvun lopun asunnot ovat aikakaudelle tyypillisen tehokkaasti mitoitettuja, ja jokaiselle toiminnolle on oma, erillinen tilansa. Kolmessa tasossa olevaan 136,5 neliön asuntoon on arkkitehti saanut mahdutettua neljä makuuhuonetta, keittiön, olohuoneen, saunan ja kylpyhuoneen sekä vielä erillisen takkahuoneenkin.
– Arkkitehti on miettinyt taitavasti auringon valon ja päivän kierron näissä tiloissa. Saamme luonnonvaloa isoista ikkunoista koko päivän ajan. Ikkunoita on myös asunnon sisällä esimerkiksi huoneiden välissä ja portaikossa. Arkkitehtuurissa on paljon hienoja yksityiskohtia, Tiia sanoo.
Kun Pöyhöset hankkivat kotinsa, oli taloyhtiössä ja asunnossa tehty jo isoimmat remontit. Ostohetkellä he ajattelivatkin muuttavansa hyväkuntoiseen asuntoon, jossa ei remontteja tarvitsisi tehdä.
– Mutta toisin taisi käydä, Tiia sanoo ja naurahtaa.
– Olemme me täällä tehneet kaikenlaista pienempää ja suurempaa remonttia.
Olohuoneen punainen seinä energisoi koko tilan. Ruokailuryhmässä on kierrätettynä hankittua Artekia, valaisin on Alvar Aallon suunnittelema Ampiaispesä. Mustavalkoinen pikkupöytä Ellos.
RIMASEINÄ PARANTAA AKUSTIIKKAA
Voi huomata, että Pöyhöset ovat ainakin tarttuneet maalitelaan ja kohentaneet seinäpintoja reippailla väreillä. He ovat myös palauttaneet alakerran takan alkuperäiseen 1960-luvun lopun asuun, rakentaneet olohuoneeseen akustoivan rimaseinän, hioneet alkuperäiset kauniit tammiparkettilattiat sekä kokopuiset portaat, uudistaneet saunan, muokanneet keittiötä mieleisekseen ja viimeisimmäksi rakentaneet terassille kauniin tiililattian.
– Kotia sisustamme mieluiten rauhassa pala kerrallaan, jotta kokonaisuudesta muodostuisi kerroksellinen, eikä kiireessä tulisi tehtyä hätiköityjä hutiostoksia, Tiia sanoo.
Kellarikerroksen takkatilassa on alkuperäinen lautaseinä, joka freesattiin käsittelemällä se vaaleaksi. Tori.fi:stä löytyneisiin Yrjö Kukkapuron Saturnus-tuoleihin Tiia yhdisti punaisen itämaisen maton. Sisustuksen vihreän ja punaisen väripari toistaa rivitaloalueen ulkoseinien väritystä.
1960-70-LUKUJEN KALUSTEET KIEHTOVAT
Kodin muutokset Pöyhöset haluavat tehdä niin, että ne olisivat luonteva osa 1960-luvun lopun asunnon alkuperäistä ilmettä. Huonejakokin on pidetty alkuperäisenä.
– Olemme molemmat kiinnostuneita 1960- ja 70-lukujen designista ja arkkitehtuurista. Olemme hankkineet kotiimme paljon aikakauden kalusteita ja esineitä muun muassa Tori.fi:stä ja Facebookin kierrätysryhmistä.
SATURNUS-TUOLI JA MUUT VÄRIPILKUT
Värejä onkin käytetty ennakkoluulottomasti, mikä tekee sisustuksesta persoonallisen ja raikkaan. Harvemmin suomalaiskodissa näkee, että makuuhuoneessa olisi rinnakkain roosa ja kirkkaanpunainen seinä tai että takkahuoneen sisustus rakentuisi vihreän ja punaisen vastaväriparille.
– Koulussa lapsena opetettiin, että vihreä ja punainen eivät sovi yhteen, mutta kyllä minun mielestäni vihreällä kankaalla verhoillut Yrjö Kukkapuron Saturnus-tuolit ja punakuvioinen itämainen matto sopivat hyvin yhteen, sanoo Tiia.
aamuaurinko paistaa keittiöön, jonka ikkunoista näkee suoraan lasten leikkipaikalle. Saarekkeen päällä on Alvar Aallon Käsikranaatti-lamppu ja ympärillä on saman suunnittelijan baarijakkaroita.
KORONA PANI MIETTIMÄÄN KULUTUSTA
Korona-aika muutti Pöyhösten ajatuksia kuluttamisesta. Hankintojen valintaperusteet menivät uusiksi, kun poikkeusaika vaikeutti niin monen kotimaisen yrityksen toimintaa ja koko Suomen taloutta.
– Korona-aika herätti todella miettimään tavaroiden tuotantoa ja ylipäänsä kuluttamista. Meille on viime aikoina tullut entistä tärkeämmäksi kotimaisuus, ja haluamme kuluttaa harkiten ja kestävää, Tiia perustelee.
Samettiverhoiltu tuoli on Yrjö Kukkapuron Junior. Se on perheen kissan suosikkituoli.
KOTI
Jyväskylässä, 6 h + k + kph + s, 136,5 m ² kolmessa tasossa, valmistunut 1968–70.
ASUKKAAT
Tiia ja Antero Pöyhönen, lapset Jermu, 14, Luke, 12, ja Lilli, 10. Tiia Instagramissa @kuutio68.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2