Va­lit­se mag­no­li­al­le suo­jai­sa ja läm­min kas­vu­paik­ka. Kas­vu­a­lus­ta saa ol­la ke­vy­es­ti ha­pan, jo­ten sa­maan alu­ee­seen so­pi­vat myös ha­vut, pi­o­nit ja hor­ten­si­at. Hoi­to­leik­kauk­sia mag­no­li­at ei­vät kai­paa, mut­ta kui­vat ja kuol­leet ok­sat voi lei­ka­ta pois.

Japanin-magnolian kukkanuppu on kuin jättikokoinen pajunkissa, jonka sisältä pilkistää tulppaaninnuppua muistuttava nuppu.

Hanna Marttinen

Eri­tyi­ses­ti ja­pa­nin­mag­no­li­at eli ko­bus­hit ovat ja­pa­ni­lai­sil­le maan­vil­je­li­jöil­le mer­ki­tyk­sel­li­siä pui­ta. Van­han us­ko­muk­sen mu­kaan ke­vät­kyl­vöil­le on so­pi­va ai­ka, kun ja­pa­nin­mag­no­li­at kuk­ki­vat. Mo­nen haa­vei­le­mat mag­no­li­at ovat hie­man tal­ve­nar­ko­ja pui­ta ja pen­sai­ta mei­dän olois­sam­me, mut­ta suo­tui­sal­la pai­kal­la osa mag­no­li­a­la­jeis­ta ja -la­jik­keis­ta sel­vi­ää hy­vin­kin maan ete­lä­o­sis­sa. Kas­va­tus­ta voi poh­joi­sem­pa­na ko­keil­la ruu­kus­sa tai suo­tui­sas­sa mik­roil­mas­tos­sa avo­maal­la.

Leonard Messel Suomessa kokeilluista vaaleanpunakukkaisista magnolioista kestävin. Se on myös ruotsalaisen puutarhamyymälä Zetaksen ylpeys.

Hanna Marttinen

Mus­ti­lan alu­eel­la kas­va­va ja­pa­nin­mag­no­lia on Suo­men van­him­pia. Se on sel­vin­nyt ko­vis­ta tal­vis­ta jo yli vii­den­kym­me­nen vuo­den ajan. Sa­maa kan­taa ole­via ja­pa­nin­mag­no­li­oi­ta on ny­kyi­sin myyn­nis­sä Van­ha Rou­va- ja Mus­ti­la-la­ji­ke­ni­mil­lä. Jos ko­ti­puu­tar­haan ha­lu­aa mag­no­li­oi­den kuk­ka­lois­toa, kan­nat­taa ko­keil­la myös pen­sas­mai­sia mag­no­li­oi­ta, ku­ten täh­ti­mag­no­li­aa ja tar­ha­mag­no­li­aa Le­o­nard Mes­sel.