MIKÄ: Vuon­na 1957 ra­ken­net­tu ker­ros­ta­lo, 1 h + k, noin 63 m². MIS­SÄ: Hel­sin­gis­sä me­ren­ran­nan lä­hei­syy­des­sä. TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Kris­ti­na ja Stel­la-koi­ra.

Jatkettavasta ruokapöydästä on iloa, kun suku ja ystävät kerääntyvät ruokailemaan. Tukholmasta hankitun pöydän ympärille mahtuu 14 henkeä. Tuolit Kristina on ostanut tukholmalaiselta kirpputorilta. Kiinalaiset posliinilautaset ovat Kristinan vanhemmilta. Mustan 1800-luvun venäläistarjottimen Kristina hankki huutokaupasta. Kristina kertoo, että peilin kehys on ostettu 1970-luvulla.

Hel­sin­ki­läi­nen Kris­ti­na muut­ti Ruot­siin 1980-lu­vul­la. Noin nel­jä vuot­ta sit­ten hän pa­la­si Suo­meen ja ihas­tui löy­det­ty­ään Hel­sin­gis­tä rau­hal­li­sel­ta ja veh­re­äl­tä alu­eel­ta ko­din, joka muis­tut­ti hä­nen van­haa ko­ti­aan Ruot­sis­sa.

Makuuhuoneen ja olohuoneen välinen seinä purettiin ja katon rajaan asennettiin kirjahylly. Makuuhuoneen seinään on kiinnitetty ruusukuosinen kangas, jonka Kristina hankki Tukholmasta. Kookas kiinalainen vaasi on huutokauppaostos.

En­si töik­seen Kris­ti­na teet­ti re­mon­tin. Asun­non ka­tot ja sei­nät maa­lat­tiin ja lat­ti­aan asen­net­tiin tam­mi­par­ket­ti. Etei­seen tuli li­sää ti­laa, kun siel­tä pois­tet­tiin vaa­te­kaap­pi. Li­säk­si vaa­te­huo­nee­seen asen­net­tiin Ike­an vaa­te­säi­ly­tys­jär­jes­tel­mä. Suu­rin muu­tos oli, kun kak­si­os­ta teh­tiin suu­ri yk­siö pois­ta­mal­la vä­li­o­via ja yk­si vä­li­sei­nä.

Kultakehyksinen peili on ostettu 1980-luvulla helsinkiläisestä divarista. Kristina on ripustanut peilin niin, että siitä heijastuu vastakkaisella seinällä oleva taulu. Vanha pelipöytä on huutokaupasta. Kiinalainen posliinikulho ja muhkea valaisin ovat Tukholmasta. Messinkiset kynttilänjalat Kristina on ostanut kööpenhaminalaisesta divarista.

Ava­ras­sa ti­las­sa on viih­tyi­sää, kun tu­lee vie­rai­ta tai lap­sen­lap­set saa­pu­vat yö­ky­lään. Kris­ti­na jär­jes­tää mie­lel­lään il­lal­li­sia ys­tä­vät­tä­ril­leen ja su­ku­lai­sil­leen. Sil­loin maa­il­maa pa­ran­ne­taan pik­ku­tun­neil­le as­ti.

Kulmakaapissa on kokoelma vanhaa kristallia, hopeaa ja posliinia. Teekupit ovat perintöä isovanhemmilta. Kauniit sifonipullot ovat tukholmalaisesta antiikkikaupasta. Kristina kattaa kulhot ja karahvit usein juhlapöytään.

TAI­DOK­KAAT TUU­NAU­SI­DE­AT

Kris­ti­nan mot­to on, et­tä si­sus­ta­es­sa kai­ken ei tar­vit­se ol­la kal­lis­ta. Ys­tä­vän hyl­kää­mäs­tä ruo­ka­pöy­däs­tä hän ot­ti ja­lat tal­teen ja teet­ti nii­hin so­pi­van la­si­kan­nen. Sii­tä tuli juu­ri so­pi­van ko­koi­nen työ­pöy­tä.

Olohuoneen seinälle Kristina on koonnut varmalla kädellä lempi-taidettaan. Lasinen sohvapöytä on 1980-luvun alun matalaa italialaista designia, mutta Kristina on korottanut sitä asentamalla alle sängynjalat.

Ike­as­ta os­tet­tu sän­ky koki muo­don­muu­tok­sen: sen pää­ty pääl­lys­tet­tiin Tuk­hol­mas­ta os­te­tul­la kan­kaal­la. Kris­ti­na teet­ti rai­ta­kan­kaas­ta ko­ris­te­tyy­nyt ja hel­ma­la­ka­nan. Ma­kuu­huo­nee­seen hän va­lit­si ta­pe­tin si­jaan ruu­su­kuo­si­sen kan­kaan ja kiin­nit­ti sen sei­nään niit­ti­pis­too­lil­la.

Keittiön kaapit olivat hyvässä kunnossa, ja niihin vaihdettiin vain vetimet. Työtaso vaihdettiin zebranopuiseksi, ja sen jatkeeksi asennettiin kokoontaitettava laskutaso. Seinät maalattiin valkoisiksi ja välitila suojattiin lasilevyllä.

Al­ku­jaan rai­dal­li­nen lam­pun­jal­ka sai uu­den il­meen poh­ja­maa­lil­la, jon­ka kos­te­aan pin­taan Kris­ti­na si­rot­te­li mul­taa. Lo­puk­si hän si­ve­li lam­pun­ja­lan kul­ta­maa­lil­la.

Keit­ti­ön eri­pa­ri­set tuo­lit Kris­ti­na löy­si an­tiik­ki­kau­pan kel­la­ris­ta. Ne sai­vat yh­te­näi­sen il­meen pu­nai­sel­la vä­ril­lä ja li­säk­si is­tui­met ver­hoil­tiin sa­mal­la kan­kaal­la kuin ma­kuu­huo­neen sei­nä.

– Kan­nat­taa käy­dä di­va­reis­sa, kirp­pu­to­reil­la ja alen­nus­myyn­neis­sä. Esi­mer­kik­si olo­huo­neen kul­ta­ke­hyk­si­nen pei­li löy­tyi ah­ve­nan­maa­lai­ses­ta hal­pa­hal­lis­ta, Kris­ti­na ker­too.

Talo on vehmaan puiston reunassa, rauhallisessa kaupunginosassa, kivenheiton päässä merenrannasta. Kesäisin länsiparveke on jatkuvassa käytössä.

TAI­TEEN JA AN­TII­KIN YS­TÄ­VÄ

Rak­kaus tai­tee­seen on ol­lut ai­na osa Kris­ti­nan elä­mää. Hän yh­dis­te­lee mie­lel­lään uut­ta ja van­haa ku­va­tai­det­ta. Olo­huo­neen sei­näl­lä van­hois­ta va­lo­ku­vis­ta, mo­der­nis­ta ja klas­si­ses­ta tai­tees­ta, pei­leis­tä ja piir­rok­sis­ta muo­dos­tuu mie­len­kiin­toi­nen, eheä ko­ko­nai­suus.

– Mi­nul­la on tar­ve ym­pä­röi­dä it­se­ni kau­niil­la esi­neil­lä. Saa­tan as­tel­la ko­dis­sa­ni kat­sel­len ja ihas­tel­len nii­tä, Kris­ti­na sa­noo.

Eteisen värikkään kiinankaapin Kristina sai palkinnoksi voitettuaan myyntikilpailun työpaikallaan. Kiinalainen munkkituoli on peräisin 1700-luvulta.

Sen voi us­koa, kun nä­kee kii­na­lai­set pos­lii­ni­as­ti­at, ke­hys­te­tyt pei­lit ja suu­ret mal­ja­kot.

– Pi­dän van­hois­ta esi­neis­tä, en niin­kään nii­hin liit­ty­vien ta­ri­noi­den vaan es­teet­ti­syy­den vuok­si. Kun kau­nis esi­ne osuu koh­dal­le, saat­taa himo is­keä niin, et­tä se on pak­ko saa­da. Van­ho­jen esi­nei­den ys­tä­vä­nä Kris­ti­na on ai­na pi­tä­nyt huu­to­kau­pois­ta. Huo­ne­ka­lu­ja ja mui­ta ta­va­roi­ta on vuo­sien mit­taan ker­ty­nyt pal­jon, mut­ta suu­ren osan hän on lah­joit­ta­nut kol­mel­le ai­kui­sel­le lap­sel­leen.

Ruusut ja mandariinipuu viihtyvät länsiparvekkeella markiisin suojaamina. Kesähuoneen kodikkuutta lisää paneloitu seinä ja tumma terassilaudoitus. Polyrottinkinen sohva on Askosta. Kiinalainen posliinivati on löytö alennusmyynnistä.

– Nyt asun­to­ni koko ra­joit­taa uu­den hank­ki­mis­ta, enää en voi kier­rel­lä huu­to­kaup­po­ja, Kris­ti­na to­te­aa.