Marko Pasanen kuvat Riitta Sourander
Tervetuloa Loviisaan!
Reetta Ristimäki ja Nipa Nieminen ovat nimenneet Loviisan-kakkoskotinsa Feng Shui -paikakseen.
Itä-Uudenmaan kätketty helmi, Reetta Ristimäki hehkuttaa historiallista kylpyläkaupunkia.
Sen perusteellisemmin Reetta tai hänen puolisonsa Nipa Nieminen eivät tunteneet kaupunkia entuudestaan. Koti ja työt olivat Helsingissä, ja kesäaikana viihdyttiin siirtolapuutarhamökillä. Nipa oli kuitenkin jäämässä eläkkeelle, ja ajatus ympäri vuoden asuttavasta kakkoskodista alkoi muhia.
Silloin loviisalaiset ystävät riensivät innokkaina apuun, olihan tämä loistava mahdollisuus saada Reetta ja Nipakin Loviisaan! Niinpä he alkoivat aktiivisesti tiedottaa pariskuntaa alueella myyntiin tulevista kohteista.
Inspiraatiota pursuava veranta yhdistää rakennuksen kolme osaa, jotka alun perin olivat erillisiä taloja. Näyttävä kattovalaisin ja vanhat palosammuttimet ovat talon edellisen omistajan peruja. Huonekalut ovat peräisin perhepiirissä kulkevasta jäämistöstä.
Katon patina ja naulanreiät ovat merkkinä vanhasta tavasta peittää sisäkatot pinkopahvilla. Uusi sohva ostettiin Iskusta. Sohvalla oleva ryijy löytyi kirpputorilta, seinäryijyn on teininä kutonut Reetan mummo. Art deco -pöytä on peräisin antiikkikaupasta, vanha kattolamppu on jäämistöä Reetan kotoa ja kattokoriste Egyptistä.
Helppo valinta
Sekä Reetta että Nipa ovat pesunkestäviä helsinkiläisiä, Nipa on Kurvin kundeja ties kuinka monennessa polvessa. Urbaani koti Ullanlinnassa pitää heidät edelleen kiinni kotikaupungissa, mutta Loviisa on mahdollistanut arkeen jotain aivan uutta ja erityistä.
Ystävien innoittamana pariskunta alkoi tutustua Loviisan myytäviin kohteisiin. Valinta oli lopulta helppo.
– Kun astuimme sisään tähän taloon, paikka vaikutti heti upealta ja omalta. Aloimme saman tien neuvotella kaupoista, Reetta muistelee.
Myyjänä oli iäkäs pariskunta, joka halusi eroon vanhan talon vaatimasta hoitotyöstä. Talo oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Sitä oli teknisesti remontoitu perusteellisesti 1990-luvun taitteessa. Sen jälkeen omistajia oli ollut vain muutama.
Muutto onnistui verrattain nopeasti, sillä myyjäpariskunta oli myös halukas luopumaan järkihintaan isommista huonekaluista ja kodinkoneista.
– Tartuimme heidän tarjoukseensa ja pääsimme muuttamaan taloon syksyllä 2022, kertaa Reetta.
Kaikesta näki, että taloa oli pidetty ja hoivattu rakkaudella. Siksi Reetan ja Nipankin oli helppo asettua asumaan ja rauhassa kuulostelemaan vanhan talon tarpeita.
– Meidän ensimmäinen varsinainen remppaprojektimme täällä oli oikeastaan vasta viime kesänä tehty koko talon julkisivumaalaus, Nipa kertoo.
Makuuhuoneen vanha ryijy on peräisin Nipan mummolta, seinälle on nostettu roskalavalta pelastettu kattopelti. Koristeelliset lampetit löytyivät porvoolaisesta antiikkikaupasta.
Talossa 1990-luvulla tehty perusteellinen remontti paljasti katon pinkopahvin alta 1800-luvun kattomaalauksen.
Kakkoskoti ympäri vuoden
Reetan ja Nipan talo on täysin ympärivuotisesti asuttava. Lämmityksestä huolehtivat ilmalämpöpumput ja joka huoneesta löytyvä kakluuni tai pönttöuuni.
– Niiden ansiosta pärjäämme mainiosti ilman suorasähkölämmitystä. Ja koska talo on matala ja pitkulainen kuin junanvaunu, se lämpiää mukavan helposti, kehuu Reetta.
Pitkulaisuus syntyy talon eri osista. Rakennus koostuu kolmesta pienemmästä talosta, jotka on yhdistetty yhteisellä, katetulla verannalla. Pitkä historia on läsnä, sillä vanhin osa talosta on rakennettu jo 1770-luvulla.
Näin erityiseen paikkaan ei haluttu täräyttää kerralla uutta sisustusta, vaan esineet ovat löytäneet tänne tiensä pikkuhiljaa. Sisustaminen aloitettiin tuomalla tavaroita Ullanlinnan-kodista, sen jälkeen on hyödynnetty kaupungin antiikkiliikkeitä ja lukuisia kirpputoreja. Jotain uuttakin toki on.
– Sohvaan ja sänkyyn päätimme sen verran satsata, että ne hankittiin uusina, myöntää Reetta.
Sekä Reetta että Nipa innostuvat sisustamisesta.
– Tykkäämme vanhoista esineistä, tavaroista, joilla on tarina, Reetta kuvailee.
Pariskuntaa yhdistää ajatus siitä, että liian vakavamielinen ei sisustamisessa saa olla.
– Jyrkkä ei tosikkoudelle, tiivistää Nipa.
Talossa on kaksi pönttöuunia ja kaksi kaakeliuunia. Keinutuoli on Reetan keräämää 1920-luvun Muuramea, keinuhevonen on aikoinaan hankittu Nipan pojalle Sasulle.
Kukkapöydät ovat Reetan keräämää 1920-luvun Muuramea, 1970-luvun maljakko on Tapio Wirkkalan suunnittelema. Kukat ovat omalta pihalta.
Ystävät ja kulttuuri lähellä
Loviisa on ollut pariskunnalle positiivinen yllätys.
– Kun täällä katselee ympärilleen, tulee edelleen kylpyläkaupungin fiilis, vaikka sen kansainvälinen kukoistusaika oli jo 1800-luvulla, Reetta pohtii.
Hän arvelee, että kylpyläkulttuuria elvyttämällä tienoon hiipuva väliluku voitaisiin saada takaisin nousuun. Vaikka kyllä Loviisalla on tarjottavaa nykypäivänäkin.
– Kolmesti vuodessa täällä järjestetään suuri historiallisia asuintaloja ja puutarhoja esittelevä tapahtuma Loviisan Wanhat Talot. Ja elokuun alussa on rento takapihafestivaali SaltFest, joka tarjoaa hyvän kattauksen kotimaisia musiikkialan esiintyjiä, Reetta luettelee.
Eri alojen taiteilijat ja taiteilijayhteisöt pitävät kaupungin kulttuurin virkeänä. Kesäaika taas houkuttelee runsaasti matkailijoita kahviloihin ja uimarannoille. Luonnossa liikkuvia vetää puoleensa reilun kahden kilometrin mittainen Ehrensvärdin polku, upea maisemareitti, joka kulkee alueen metsien ja laidunten halki.
Mutta enemmänkin voisi Reetan mielestä tehdä.
– 1700-linnoituksilla, Ungernilla ja Svartholmalla, on ollut aiemmin toimintaa, joka ansaitsisi tulla elvytetyksi. Itse haluaisin virittää suomenkielistä kesäteatteritoimintaa ruotsinkielisen rinnalle, musiikkiteatterin johtajana itsekin toimiva Reetta pohtii.
Saviastioita on tullut kodin perintönä ja ostettu kirppareilta.
Ruokailuryhmän kalusto on lunastettu edellisiltä asukkailta, astiat keräilty sieltä täältä. Punaisen pönttöuunin viereisellä seinällä on kokoelma vanhaa keittiötarpeistoa. Samovaari on peräisin Pietarista, farkkukankainen pöytäliina on Lexingtonin mallistoa.
Oma fengshui-paikka
Vilkkaiden kesäkuukausien vastapainoksi talvella on hiljaista.
– Meidän ilonamme on täällä vanhastaan laaja ystäväpiiri entisiä kurssikavereita, muusikko- ja säveltäjäystäviä. Lisäksi täällä suositaan paljon naapuriapua, joten sosiaalielämä pysyy talvellakin vilkkaana, Reetta kiittelee.
Kaikesta päätellen vapaa-ajankodin valinta on osunut nappiin. Teatterinjohtajan vastuut pitävät Reetan kiireisenä Helsingin päässä, mutta jokainen pienikin vapaahetki saa hänet karkaamaan Loviisaan.
– Aina kun tulee tilaisuus, matkustan tänne meidän fengshui-paikkaamme rauhoittumaan, Reetta tunnustaa.
Eikä Loviisa ole kietonut pikkusormensa ympärille ainoastaan Reettaa.
– Tiedän sen, sillä Nipa ei enää suostu tulemaan täältä ollenkaan takaisin kaupunkiin, Reetta nauraa.
REETAN MENOVINKIT LOVIISAAN
Sisustusliikkeitä & kirpputoreja
Krinti
Instagramissa @krinti_lovisa
Loviisan suurkirppis
Instagramissa @loviisan_suurkirppis
Loviisan Antique Vintage
Mariankatu 31
Raikun kauppa
Mariankatu 20
Ravintoloita & kahviloita
1600-luvulta saakka kievarina toiminut Degerby Gille, degerbygille.fi.
Kesäisin vanhassa tullimakasiinissa palveleva kahvila-ravintola Saltbodan, saltbodan.fi.
Favorit Cafe & Teashop, Instagramissa @cafefavorit.
Tuhannen tuskan kahvila, tuhannentuskankahvila.fi.saltbodan
Tapahtumia
SaltFest-festivaali 30.7.–2.8., saltfest.fi.
Loviisan Wanhat Talot 29.–30.8.,
Kurkkaa myös Reetan tuottama Helsingin oopperakesä
27.8.–6.9., oopperakesa.fi.
Kakkoskoti
Loviisassa
Kolmesta pienemmästä talosta koostuva asunto, jonka vanhin osa on rakennettu 1770-luvulla.
Asukkaat
Musiikkiteatteri Greta Tuotannon johtaja, oopperalaulaja ja näyttelijä Reetta Ristimäki ja eläkkeellä oleva luokanopettaja Nipa Nieminen sekä koiraveljekset Aulis ja Jamppa. Instagramissa @gretatuotanto.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ