Va­loa, kii­tos!

Tark­kai­le ko­din valo-olo­suh­tei­ta ja si­joi­ta kas­vit tal­vek­si mah­dol­li­sim­man va­loi­sil­le pai­koil­le. Osa kas­veis­ta sie­tää niu­kan va­lon olo­suh­tei­ta hy­vin, osal­le li­sä­va­lo on eli­neh­to.

Kas­veil­le oli­si hyvä tar­jo­ta va­loa kes­ki­mää­rin
1 000 luk­sia noin 10–12 tun­nin ajan vuo­ro­kau­des­sa. Sen ver­ran tuot­taa 1 000 lu­me­nin lamp­pu, jon­ka va­lo­te­ho kes­kit­tyy yh­del­le ne­li­ö­met­ril­le.

Kas­vit kai­paa­vat yleen­sä li­sä­va­loa lo­ka­kuus­ta hel­mi­kuul­le. Kas­vi­va­lon va­lin­taan vai­kut­ta­vat va­lon­läh­teen tuot­ta­ma vä­ri­läm­pö­ti­la, va­lo­te­ho ja vä­rin­tois­to. Vä­ri­läm­pö­ti­la il­moi­te­taan kel­vi­nei­nä, K. Sil­lä tar­koi­te­taan yk­sin­ker­tais­tet­tu­na va­lon vä­ri­sä­vyä. Yh­teyt­tä­mi­sen kan­nal­ta kas­veil­le op­ti­maa­li­nen valo oli­si si­ni­vi­o­let­tia, si­nis­tä ja pu­nais­ta va­loa.

Si­ni­vi­o­let­ti, si­ni­nen ja pu­nai­nen valo aut­ta­vat kas­ve­ja kas­va­maan tu­ke­vik­si ja so­pu­suh­tai­sik­si. Pu­nai­nen valo on tar­peen kuk­ki­vien kas­vien ku­kin­nan edis­tä­mi­sek­si.

Var­si­nai­set kas­vi­va­lot ei­vät eh­kä tar­joa kaik­kein sil­mää miel­lyt­tä­vin­tä va­loa, mut­ta toi­saal­ta kas­vi­va­lon tar­ve on vain muu­ta­man kuu­kau­den mit­tai­nen.

Päi­vän­va­lo­lam­put tuot­ta­vat kyl­män­val­kois­ta va­loa (noin 5 000 K). Ne hyö­dyt­tä­vät myös ko­din vi­her­kas­ve­ja. Päi­vän­va­lo­lam­pun valo on yleen­sä miel­lyt­tä­väm­pi kat­sel­la kuin var­si­nai­nen kas­vi­va­lo. Ta­val­li­set ko­din le­di­va­lai­si­met tuot­ta­vat va­loa, joka on 3 000 K (läm­min val­koi­nen) tai 4 000 K (neut­raa­li val­koi­nen), päi­vän­va­lo­lam­pul­la saa­daan kas­veil­le otol­li­sem­pi valo.

Vä­hen­nä lan­noi­tus­ta

Kun va­lon mää­rä vä­he­nee, kan­nat­taa kas­te­lua ja lan­noi­tus­ta vä­hen­tää. Vä­häs­sä va­los­sa kas­vit yh­teyt­tä­vät vä­hem­män ja hi­taam­min ei­kä nii­den ra­vin­tei­den tar­ve ole yh­tä suur­ta kuin kas­vu­kau­del­la ke­vääs­tä syk­syyn. Myös vii­leys hi­das­taa kas­vien ai­neen­vaih­dun­taa. Me­ri­le­vä­uu­tet­ta voi kas­veil­le an­taa ym­pä­ri vuo­den. Me­ri­le­vä ra­vit­see ja yl­lä­pi­tää kas­vin hy­vin­voin­tia. Jos käy­tät kas­vi­va­loa, voit jat­kaa mal­til­lis­ta lan­noi­tus­ta.

Ta­sa­pai­noa kas­te­luun

Va­lon vä­he­ne­mi­nen ja ik­ku­nan lä­his­tön vii­leys siir­tä­vät vi­her­kas­ve­ja koh­ti le­po­ti­laa. Näin kas­vien kas­te­lun ja ra­vin­tei­den tar­ve vä­he­nee. Vä­hen­nä syk­syl­lä kas­te­lua ja lo­pe­ta lan­noi­tus, jos et käy­tä kas­vi­va­loa. Me­ri­le­vä­uu­tet­ta voi an­taa kas­veil­le hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si ym­pä­ri vuo­den. Mi­kä­li kas­veil­la­si on kas­vi­va­lo tai päi­vän­va­lo­lamp­pu, voit kas­tel­la ja lan­noit­taa nii­tä ta­va­no­mai­seen ta­paan.

Ve­den ja ra­vin­tei­den mää­rä riip­puu kas­vis­ta, kas­vuo­lo­suh­teis­ta, huo­neen­läm­mös­tä, il­man­kos­teu­des­ta ja jopa ruu­kun ma­te­ri­aa­lis­ta. La­sit­ta­ma­ton sa­vi­ruuk­ku haih­dut­taa kos­teut­ta ruu­kun läpi il­maan. La­si­tet­tu ke­ra­miik­ka­ruuk­ku, me­tal­li- ja muo­vi­ruuk­ku pi­dät­tä­vät kos­teut­ta pa­rem­min. Sik­si tark­ko­ja kas­te­luoh­jei­ta on mah­do­ton­ta an­taa.

Kas­te­lu­tar­peen voi to­de­ta ruu­kun pai­nos­ta. Kui­va mul­ta on ke­vyt­tä, kos­tea ja mär­kä mul­ta li­sää pai­noa. Muu­ta­man ko­kei­lu­ker­ran jäl­keen op­pii huo­maa­maan eron ruu­kun pai­nos­sa. Hyvä vink­ki on myös työn­tää sor­mi mul­taan pa­rin sent­ti­met­rin sy­vyy­del­le ja tun­nus­tel­la, on­ko mul­ta kos­te­aa.

Mul­taan tui­kat­ta­va kos­teus­mit­ta­ri on edul­li­nen vä­li­ne, joka hel­pot­taa kas­te­lu­tar­peen ar­vi­oin­nis­sa. Nii­tä myy­vät vi­her­myy­mä­lät ja ta­va­ra­ta­lot.

Älä säi­käh­dä, jos nuu­pah­taa

Kir­jo­leh­ti on näyt­tä­vä­leh­ti­nen mu­ku­la­kas­vi. Sitä käy­te­tään ruuk­ku­kas­vi­na si­säl­lä ja ul­ko­na. Mu­ku­lat is­tu­te­taan ke­vääl­lä ra­vin­teik­kaa­seen mul­taan. Syk­syn lä­hes­ty­es­sä kir­jo­leh­ti al­kaa vä­hi­tel­len la­kas­tut­taa leh­ti­ään yk­si toi­sen­sa jäl­keen. Tätä ei kan­na­ta säi­käh­tää, la­kas­tu­mi­nen on kas­vil­le tyy­pil­lis­tä. Sil­loin kas­te­lu ja lan­noi­tus lo­pe­te­taan ja mu­ku­lan an­ne­taan tal­veh­tia ruu­kus­saan vii­le­äs­sä pai­kas­sa. Ke­vääl­lä mu­ku­la is­tu­te­taan uu­teen mul­taan ja kas­vu­kau­si star­ta­taan uu­del­la ener­gi­al­la. Sa­mal­la ta­voin leh­ti­ään la­kas­tut­taa myös kol­mi­o­kä­en­kaa­li. Älä siis ole huo­lis­sa­si, jos kas­vit vai­kut­ta­vat voi­van huo­nos­ti. Ne siir­ty­vät vain tal­vi­le­poon.

Troop­pi­set kas­vit tar­vit­se­vat koh­tuul­li­ses­ti va­loa myös vuo­den pi­meim­pi­nä ai­koi­na. Osa la­jeis­ta sel­vi­ää vä­hem­mäl­lä, osa tar­vit­see va­loa rei­lum­min. Oman ko­din olo­suh­tei­ta kan­nat­taa miet­tiä ja pyr­kiä tar­jo­a­maan troop­pi­sil­le kas­veil­le kas­vu­paik­ko­ja, jois­sa ne saa­vat va­loa ja ovat suo­jas­sa ve­dol­ta. Neu­la­veh­ka, mai­ja White Fu­si­on ja juu­rak­ko­veh­ka Black Vel­vet me­nes­ty­vät pa­rem­min, jos ne saa­vat kas­vi­va­lon tal­vi­a­jak­si.

Nei­don­hius­sa­ni­ai­nen kään­tää kat­sei­ta si­rol­la ole­muk­sel­laan. Kas­vi on herk­kä kui­vu­mi­sen suh­teen. Jos nei­don­hius­sa­ni­ai­nen pää­see kui­vah­ta­maan, se rus­ket­taa leh­tiä no­pe­as­ti. Yleen­sä juu­ris­to kes­tää kui­ten­kin koh­ta­lai­sen kui­vah­ta­mi­sen ja tai­men voi saa­da el­py­mään ja kas­vat­ta­maan uu­sia ver­so­ja. Leik­kaa rus­ket­tu­neet leh­det pois. Nei­don­hius­sa­ni­ai­sen kans­sa pää­see hel­pom­mal­la, jos sen is­tut­taa al­ta­kas­te­lu­ruuk­kuun tai käyt­tää tar­vit­ta­es­sa kas­te­lu­a­pu­na esi­mer­kik­si kas­te­lu­pal­loa.

Yh­des­sä on ki­vem­paa

Ryh­mit­te­le kas­vit lä­hek­käin ja mah­dol­li­sim­man va­loi­san ik­ku­nan ää­rel­le. Yh­teen koo­tut vi­her­kas­vit luo­vat vi­he­ra­se­tel­man, jos­sa kas­vit myös viih­ty­vät pa­rem­min kuin yk­sit­täin. Ryh­mis­sä kas­vit hyö­ty­vät tois­ten­sa tuot­ta­mas­ta kos­teu­des­ta. Vi­her­kas­vi tuot­taa kos­teut­ta ja ha­pet­taa huo­neil­maa. Yk­si kas­vi­va­lo riit­tää myös isom­mal­le ryh­mäl­le. Ku­vas­sa koo­kas köyn­nös­veh­ka Xa­na­du, pe­sä­rau­ni­oi­nen ja lat­ti­al­la aar­ni­pei­kon­leh­ti.

Kons­ti­kas, mut­ta lu­mo­a­va ja hi­moit­tu

Mo­nen kas­vi­har­ras­ta­jan hi­moit­se­ma mai­ja White Fu­si­on lu­mo­aa kau­niil­la leh­dil­lään, joi­den ku­vi­oin­ti on kuin si­vel­ti­mel­lä kä­sin maa­lat­tu. Leh­tien ylä­pin­nal­la vaih­te­le­vat vih­re­än sä­vyt, ala­puo­li on voi­mak­kaan purp­pu­rai­nen. Mai­ja White Fu­si­on tar­vit­see ta­sais­ta kos­teut­ta mul­las­sa ja mie­lel­lään kos­teut­ta myös huo­neil­mas­sa. Il­man­kos­tu­tin hyö­dyt­tää tätä kons­ti­kas­ta vi­her­kas­via. Se kai­paa va­loi­saa ha­ja­va­lon olo­suh­det­ta, jo­ten tal­vi­a­jan ylit­se tar­vi­taan myös kas­vi­va­loa.