Kakkoskodissa vietetään paljon aikaa sekä kaksin että yhdessä lasten perheiden kanssa.

Salin keskiössä on sohvaryhmä runsaine tyynyröykkiöineen. Valaisimet Zoco Homesta. Antiikkisen pöydän päälle Jaana kokosi asetelman kirjoista ja kiinnostavista esineistä.

Ke­mi­ön­saa­res­sa, Dragsf­jär­din ky­län kes­kus­tas­sa on kau­nis kirk­ko, en­ti­nen kou­lu­ra­ken­nus ja muu­ta­ma muu ny­kyi­sin va­paa-ajan­käy­tös­sä ole­va ra­ken­nus. Tun­nel­ma on kuin sa­dus­sa lu­men peit­tä­mi­ne maas­toi­neen. Kaik­ki tar­vit­ta­va on kä­ve­ly­mat­kan pääs­sä, mut­ta sil­ti Jaa­nan ja Nal­len kak­kos­ko­ti on omas­sa rau­has­saan suu­rel­la heh­taa­rin ko­koi­sel­la ton­til­la. Tont­ti ra­jau­tuu omaan ran­taan, mis­sä on myös sau­na­ra­ken­nus.

– Meil­lä oli ai­em­min mök­ki saa­res­sa Kot­kan suun­nal­la. Kun per­he vuo­sien mit­taan kas­voi las­tem­me pe­rus­tet­tua omat per­heet ja las­ten­las­ten syn­nyt­tyä, huo­ma­sim­me kai­paa­vam­me li­sää ti­laa, Jaa­na ker­too.

Perhe kaipasi tv-tilaa, sillä viisi lastenlasta viettävät paljon aikaa isovanhempiensa luona. Leveä kulmasohva tuotiin kaupunkikodista. Sohvan ylle ripustettiin Jaanan maalauksia. Nepalilaismatto on Stockmannilta.

Kou­lus­ta ti­laa lap­sen­lap­sil­le

Ke­mi­ön­saa­ri oli Jaa­nal­le ja Nal­lel­le en­tuu­des­taan tut­tu paik­ka nuo­ruu­de­nys­tä­vien kaut­ta. Pa­ris­kun­ta oli viet­tä­nyt ys­tä­vien luo­na pal­jon ai­kaa. Jaa­nan taus­ta kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä­nä an­toi hy­vän poh­jan uu­den va­paa-ajan­ko­din et­si­mi­sel­le. Ei ai­kaa­kaan, kun Jaa­na huo­ma­si il­moi­tuk­sen van­has­ta kou­lu­ra­ken­nuk­ses­ta.

Talo on ra­ken­net­tu vuon­na 1939, ja sii­nä oli kou­lu­toi­min­taa vuo­teen 2010 saak­ka. Kun­ta oli kun­nos­ta­nut ta­lon sa­ni­teet­ti- ja pu­ku­huo­ne­ti­lat, mut­ta muu­ten se oli vält­tä­väs­sä kun­nos­sa. Ti­lois­sa oli ol­lut muu­an mu­as­sa kou­lun lii­kun­ta­sa­li ja veis­to­luok­ka.

Kun kou­lu sul­ki oven­sa, kun­ta pis­ti ra­ken­nuk­sen myyn­tiin vuon­na 2013. Jaa­na, Nal­le sekä lap­set An­na ja Tho­mas puo­li­soi­neen te­ki­vät yh­des­sä sii­tä kau­pat.

– Mo­lem­mat lap­sem­me oli­vat avi­oi­tu­neet ja saa­neet lap­sia, ja kou­lun hank­ki­mi­sen ai­kaan syn­tyi vie­lä kak­si las­ten­las­ta li­sää, Jaa­na ker­too.

Nyt lap­sen­lap­sia kir­maa ta­los­sa jo vii­si.

– Viih­dym­me hy­vin yh­des­sä las­tem­me per­hei­den kans­sa, ja kek­sim­me ide­an suu­res­ta ta­los­ta, jon­ka voi­sim­me yh­des­sä hank­kia ja ja­kaa ti­lat tar­pei­dem­me mu­kaan, Jaa­na ker­too.

Biblioteekkiin eli kirjastoon sijoitettiin toinen ruokapöytä, jonka ääressä on kiva nauttia vaikka aamiaiset. Upea pöytäliina on Boskilin ja sen kuvio on painettu Manuela Boscon maalauksesta. Fermobin metalliset tuolit Nalle osti työpaikkansa poistomyynnistä.

Jaana ja Nalle remontoivat entiseen aulaan keittiön. Nalle rakensi vanhoista ikkunoista väliseinän keittiön ja biblioteekin väliin. Aulan käsienpesualtaan paikalle saatiin kätevästi vedettyä keittiön vesipiste. Kaapistot pariskunta hankki Ikeasta.

Tai­pui­sat ne­li­öt

Van­han kou­lun ne­li­öt tai­pui­vat hy­vin per­hei­den tar­pei­siin. Vuo­sien mit­taan tont­ti on mai­se­moi­tu, ja sau­na­ra­ken­nus sekä pää­ta­lon ik­ku­nat on kun­nos­tet­tu. Si­sä­ti­lat on uu­dis­tet­tu si­ten, et­tä jo­kai­nen per­he re­mon­toi omat ti­lan­sa.

Al­ku­ai­koi­na ala­ker­ran suu­ri sali toi­mi las­ten leik­ki­paik­ka­na. Jaa­na ja Nal­le asui­vat sii­ves­sä, poi­ka sekä ty­tär per­hei­neen ylä­ker­ras­sa. Vuo­sien ja las­ten kas­va­mi­sen myö­tä koko jouk­ko al­koi kai­va­ta suu­rem­pia asuin­ti­lo­ja, jo­ten ti­la­rat­kai­sut lai­tet­tiin uu­sik­si.

Jumppasalin yhteyteen oli remontoitu pesuhuone, jonka remontti oli valmistunut juuri ennen talon myyntiä, joten märkätilat olivat hyvässä kunnossa.

Koti-spa ja kir­jas­to

Jaa­nan ja Nal­len koti siir­tyi ala­ker­taan, poi­ka per­hei­neen siir­tyi sii­peen ja ty­tär per­hei­neen ylä­ker­taan. Kaik­kiin kol­meen asun­toon re­mon­toi­tiin omat keit­ti­öt, joi­den myö­tä ar­kea voi elää omis­sa olois­saan tai yh­des­sä, mi­ten ti­lan­tee­seen par­hai­ten so­pii.

– Re­mon­toim­me keit­ti­ön en­ti­seen au­laan, ja Nal­le ra­ken­si van­hois­ta ik­ku­nois­ta vä­li­sei­nän keit­ti­ön sekä bib­li­o­tee­kik­si kut­su­mam­me huo­neen vä­liin.

Bib­li­o­tee­kin eli kir­jas­ton ta­ka­na on vie­ras­huo­ne, joka toi­mii myös mu­siik­ki­huo­nee­na. Nämä ti­lat ovat yh­tei­ses­sä käy­tös­sä.

Jaa­nan ja Nal­len ma­kuu­huo­ne on sa­lin vie­res­sä, ja sen vie­reen re­mon­toi­tiin spa-hen­ki­nen kyl­py­huo­ne am­mei­neen. Suu­ri sali, ne­li­öil­tään pe­rä­ti 75, toi­mii nyt ruo­ka­sa­li­na, olo­huo­nee­na ja tv-ti­la­na. Sa­lis­sa on myös Jaa­nan atel­jee.

Kymmenelle hengelle sopivan kokoinen ruokapöytä saatiin liittämällä kaksi tavallista ruokapöytää peräkkäin. Iso pöytäliina on Ikeasta. Osa tuoleista hankittiin Pentikistä ja osan Jaana löysi kirpputorilta. Valaisimet ovat Ikeasta.

Paik­ka pöy­dän ää­res­sä

Sa­lin ison ruo­ka­pöy­dän ää­reen ke­rään­ny­tään päi­vit­täin. Jaa­na ja Nal­le hank­ki­vat kak­si ruo­ka­pöy­tää, jot­ka yh­dis­tet­tiin. Pit­kän pöy­dän ym­pä­ril­le koot­tiin kym­me­nen tuo­lia, jot­ta jo­kai­sel­le on oma paik­kan­sa.

Sa­lia kier­tä­vät pa­nee­lit Jaa­na ja Nal­le maa­la­si­vat si­ni­sik­si ja sei­nään va­lit­tiin peh­meä bei­gen sävy. Bo­hee­mi ja vä­ri­käs si­sus­tus­tyy­li so­pii van­han kou­lu­ra­ken­nuk­sen tun­nel­maan.

– Em­me juu­ri­kaan hank­ki­neet uu­sia ka­lus­tei­ta, vaan ko­ko­sim­me si­sus­tuk­sen en­tis­ten mök­kiem­me ka­lus­teis­ta ja kirp­pu­to­ri­löy­döis­tä. Soh­vat os­tim­me, mut­ta muu­ten lä­hes kaik­ki ka­lus­teet ovat löy­tö­jä siel­tä tääl­tä.

Ruo­ka­pöy­dän tuo­lit ovat kirp­pu­to­reil­ta, bib­li­o­tee­kin vä­rik­käät me­tal­li­tuo­lit Nal­le os­ti työ­paik­kan­sa pois­to­myyn­nis­tä.

– Ne pal­jas­tui­vat Fer­mo­bin laa­duk­kaik­si tuo­leik­si, Jaa­na ker­too.

Jaana maalaa Kemiönsaaren kodissa melkein päivittäin ja siksi maalaamiselle piti olla oma tilansa. Se tehtiin salin päätyyn.

Paletin värimaailma kuvaa hyvin Jaanan töiden väri-ilottelua. Jaana on valittu mukaan Wiurilan kesän ryhmänäyttelyyn. Hänen töitään on esillä Wiurilan kartanossa 11.6.–29.8.2021.

Kuin uu­si am­mat­ti

Maa­laa­mi­nen on Jaa­nan in­to­hi­mo. Se sai al­kun­sa, kun Jaa­na jäi eläk­keel­le ja graa­fik­ko­na työs­ken­te­le­vä ty­tär in­nos­ti hän­tä al­kuun.

– Tyt­tä­re­ni toi mi­nul­le rei­lu vuo­si sit­ten maa­laus­te­li­neen, suu­ren mää­rän maa­le­ja sekä pens­se­lei­tä ja in­nos­ti aloit­ta­maan.

Vä­rik­kyys ja elä­mä­ni­lo nä­ky­vät Jaa­nan töis­sä. Hän on pi­tä­nyt use­am­pia näyt­te­lyi­tä ja möi jo en­sim­mäi­se­nä vuo­te­naan ilah­dut­ta­van mää­rän maa­lauk­sia. Maa­laa­mi­ses­ta tuli kuin uu­si am­mat­ti.

Val­ta­o­sa ko­din sei­nil­lä ole­vis­ta maa­lauk­sis­ta on Jaa­nan te­ke­miä. Nyt työn al­la on uu­si näyt­te­ly, La Vie de Cha­te­au. Se koos­tuu lin­na-ai­hei­sis­ta maa­lauk­sis­ta. Ne syn­ty­vät atel­jees­sa ko­to­na Hel­sin­gin Ka­ta­ja­no­kal­la tai tääl­lä maal­la van­has­sa jump­pa­sa­lis­sa.

– Sa­lin toi­seen reu­naan sain luon­te­van atel­jee­nurk­kauk­sen.

Jaanan ja Nallen makuuhuone on keittiön vieressä, salin seinää vasten. Tila on alun perin ollut osa veistoluokkaa. Seinäpaneelit maalattiin vihreiksi ja seinä sai hennomman sävyn. Lakanat ovat Marimekon, torkkupeite Luhdan. Perhostaulut pariskunta on tuonut Tukholmasta. Antiikkituolit Jaana on saanut perintönä isältään. Puolipyöreä pöytä on hankittu antiikkiliikkeestä Kotkasta.

Dragsfjärdin kylä sijaitsee kapealla kannaksella Dragsfjärden-järven ja Saaristomeren välissä. Kesäisin Jaana ja Nalle melovat kanootilla lähisaarien ympäri.