Eikö tarkistusmittaamattoman asunnon pinta-ala olekaan se, mitä esitteessä on ilmoitettu?
Olen ostamassa itselleni asuntoa kerrostalosta. Olen huomannut, että asuntoesitteissä pinta-alatiedon kohdalla varsinaisen pinta-alan jälkeen on usein maininta, että pinta-ala on tarkistusmittaamaton. Mitä tämä tarkoittaa? Eikö asunnon pinta-ala olekaan se, mitä esitteessä on ilmoitettu?
➺ Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki ja sen nojalla annettu asetus tulivat voimaan 1.1.1992. Asetuksessa edellytetään, että huoneiston pinta-alan mittaustapana käytetään standardissa määriteltyä laskemismenetelmää. Laissa tai asetuksessa ei ole edellytetty, että vanhat asunto-osakeyhtiöt tarkistusmittauttaisivat yhtiön huoneistot ja tekisivät tarpeelliset muutokset yhtiöjärjestykseen. Tämän johdosta erityisesti ennen 1.1.1992 perustetuissa asunto-osakeyhtiöissä esiintyy kirjavuutta asuinhuoneistojen pinta-alojen laskemisessa ja pinta-alat saattavat poiketa standardin mukaan lasketuista pinta-aloista.
Vanhoissa taloyhtiöissä on saatettu esimerkiksi jyvittää pinta-alat siten, että yhtiön ylimmissä kerroksissa on yhtiöjärjestykseen merkitty todellista suurempi pinta-ala ja vastaavasti alemmissa kerroksissa pienempi pinta-ala. Mahdollista on myös, että talon rakennuttaja on aikoinaan merkinnyt itselleen osakkeita, joiden osalta yhtiöjärjestykseen on merkitty todellista pienempi pinta-ala, jotta osakkeen yhtiövastike olisi pienempi. Yhtiöjärjestyksessä ilmoitettu pinta-ala on tyypillisesti yhtiövastikkeen laskentaperuste. Useimmiten poikkeama johtuu kuitenkin siitä, että vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä yhtiöjärjestykseen merkitty pinta-alatieto on perustunut johonkin muuhun mittaustapaan, kuin mitä nykyisessä standardissa edellytetään.
Asunnon esitteissä on em. syystä maininta, että ilmoitettu pinta-alatieto on tarkistusmittaamaton. Tällöin ostajan tulee varautua siihen, että esitteessä mainittu pinta-alatieto voi poiketa nykyisen standardin mukaan lasketusta pinta-alasta. Ostajan ei kuitenkaan tarvitse varautua siihen, että pinta-ala poikkeaa huomattavasti ilmoitetusta. Esimerkiksi eräässä Korkeimman oikeuden ratkaisussa 9 m²:n poikkeamaa huoneistossa pidettiin niin suurena, että ostajalla oli oikeus hinnanalennukseen.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ