Teksti Jutta Ylä-Mononen
Kuvat ARSI IKÄHEIMONEN
Koti ja keittiö 8/2014
MIKÄ: Kaksikerroksinen vanha hovi, 500 m². MISSÄ: Kaakonkulmalla. TÄÄLLÄ VIETTÄÄ VAPAA-AIKAANSA: Suurperhe neljässä polvessa.
Eteläpäädyn kuisti on vehreyden ympäröimä. Kuisti on ilmeisesti hovin alkuperäiseen arkkitehtuuriin kuulunut osa. Katosta ripustettu rottinkipallo on Jorma Uotisen baletin vanha lavaste. Puinen joutsen ikkunalaudalla on emännän rakkain esine, joka on ollut monessa mukana. Puutuoli on vanha virolahtelainen huonekalu.
Itäsuomalaiset kutsuvat kartanoitaan vaatimattomasti hoveiksi. Pyterlahden hovin pihaan ajaessa ei kuitenkaan jää epäselväksi, että kauniin vanhan puutarhan keskellä sijaitseva 500-neliöinen rakennus on ihka aito kartano. Talon ja tilusten historia on pitkä ja vaikuttava. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1692 ja se on kunnostettu moneen kertaan. Carl Ludvig Engel suunnitteli taloon 1830-luvun lopulla mittavan remontin, josta näkyvimpinä muistoina ovat vanhan puutarhan puolen pylväät ja hiekkakäytävät.
Betoluxilla maalattu eteisen lautalattia on kuin taideteos. Emäntä on maalannut 30-luvun lipaston graafisen värikkääksi jo 25 vuotta sitten. Lipaston päällä olevan kukon emäntä on tehnyt työkaluista, jotka löytyivät Clignancourtin kirpputorilta Pariisista. Kukko sai hahmonsa jo pariisilaishotellissa ja tuli viimeistellyksi Suomessa.
KAUPUNKILAISEN HAASTEET
Talo ostettiin perheeseen vajaa kolmekymmentä vuotta sitten. Talo oli päässyt ränsistymään ja kunnantoimistossa oltiin sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi työntää koko komeus puskutraktorilla maan tasalle ja rakentaa tilalle rivitaloja. Rakennus oli kuitenkin perusterve ja uusi omistaja sinnikäs ja itsepäinen. Vasta silloin myytiin myös viimeiset maat torppareille, jotka olivat viljelleet kartanon tiluksia.
− Ainoastaan eteläpäädyn kuisti ja galleria olivat lahonneet ja ne rakennettiin uudestaan, muuten kaikki kunnostustyöt ovat olleet normaalia vanhan talon entisöintiä. Olen tajunnut, että vain kaupunkilaistollo voi ostaa tällaisen kartanon. Iso talo ja puutarha vaativat ahkeraa työntekoa, tämä on jatkuva työleiri. Ennen iso joukko piikoja ja torppareita piti talosta ja tiluksista huolta, nyt teen sen yksin tai Jorma Hemmin avustuksella. Myös aikuiset lapseni, erityisesti poikani Julius on ollut vuosien varrella suuri apu, kertoo talon emäntä.
Seinälle on ripustettu Riitta-Liisa Kuusiholman tekemä kollaasi erilaisista päistä. Teosta käytetään eteisessä hattutelineenä. Vanhalla puujakkaralla on Haminan Mäntlahdessa asuvan hollantilaisen Herman Poelmanin kullattu koivuhalko. Talon emäntä pitää Poelmania yhtenä lahjakkaimpana tapaamanaan ihmisenä ja aikookin lähikesinä järjestää galleriassaan Poelmanin näyttelyn.
HUUMORIN SÄVYTTÄMÄ SISUSTUS
Hovin julkisivut ja puutarha pergoloineen on juuri sellainen kuin vuosisatoja vanhalta kartanolta olettaa. Sisään astuessa kokee iloisen yllätyksen, sillä väritys on ihanalla tavalla rohkea ja sisustuksessa kukkii huumori. Taiteilijan varmalla silmällä muokkautunut talo on kodikas.
Olohuoneen istuinryhmän päälle kaartuu klassikkovalaisin Arco. Pyöreässä barokkipöydässä on musta marmorikansi ja pöydän päällä Pop Antikista ostettu kukka-asetelma. Yli 50 vuotta sitten ostetun sohvan sylissä on itketty perheen surut ja naurettu ilot.
− Ripottelen pitkin huushollia yllätyksiä lapsille. Ensin he yleensä hätkähtävät ja saattavat vähän pelätäkin erilaisia koristeötököitä, mutta seuraavan kerran tänne tullessaan etsivät niitä jo innokkaasti. Meitä on tällä hetkellä 26-henkinen suku. Itse vietän täällä suuren osan vuodesta ja lapset perheineen tulevat viikonloppuisin ja lomilla. Silloin talo on täynnä elämää, joka on ihanaa vastapainoa hiljaisuudelle, kertoo talon emäntä.
Olohuoneen viihtyisää nurkkausta hallitsevat Juha Soisalon maalaus ja 30-luvun pieni lipasto. Hyllyille on aseteltu kauniisti erilaisia samppanjalaseja ja kahvikuppeja. Erilaisia kuppipareja on noin sata, kaikissa on kultakoriste. Lipaston päällistä koristaa 1800-luvun kahvipannunmyssy.
RIPAUS RUOTSALAISUUTTA
− Olen vasta aikuisena ymmärtänyt lapsuudessa saamani vaikutteet, jotka ovat muovanneet tapaani sisustaa kotia. Olin sotalapsena Ruotsissa, josta juontaa juurensa mieltymykseni ruudullisiksi maalattuihin lattioihin. Olen maalannut hovin kaikki lattiat vesiliukoisella Betoluxilla, josta on tullut luottomaalini. Seinävärit voivat vaihtua hetken mielijohteesta, saatan ilokseni maalata seinät viikonlopun aikana, kertoo taiteilijarouva.
Ruokasalin seinät on maalattu heleän vaaleansinisiksi. Yli kolmemetrinen Baltasarin lasipöytä ja Vanhan ylioppilastalon kahvilan wieniläistuolit antavat huoneelle kevyen ilmeen. Vanhat pitkät penkit ovat emännän lempihuonekaluja. Seinälle ripustettu Riitta-Liisa ja Julius Kuusiholman yhteinen maalaus ja Herman Poelmanin veistos ovat kaunis pari.
Matka Ruotsiin Skooneen lapsuuden maisemiin toi selityksen myös toiselle mieltymykselle. Åsbyssä on paljon joutsenia ja se on selvästi rouvan sielunlintu.
Emännän makuuhuoneessa on Sandersonin tapetti ja boordi, jotka sointuvat kauniisti Betoluxilla maalatun lattian kanssa. Kristallikruunu on maalattu automaalilla mustaksi jo 25 vuotta sitten. Musta baldakiinivuode on teetetty Rauta-ajassa mittojen ja piirustusten mukaan.
Eteläpäädyn kuistin ikkunalla koreilee pitkäkaulainen, puusta veistetty joutsen, joka on ollut monessa mukana ja päässyt matkustelemaan.
Peili ja sarvet, jotka toimivat korutelineenä, ovat löytöjä kirpputorilta. Punainen 30-luvun kirjoituspöytä antaa särmää muuten mustavalkoiseen makuuhuoneeseen. Musta tuoli on ministeriön poistohuonekaluja.
− Joutsen on lähes pakkomielle minulle, monien sattumusten kautta olen maksanut sen kolme kertaa saadakseni sen omaksi. Nyt lintu on kuitenkin onnellisesti oikeassa kodissa, tuumaa rouva.
Keittiön pöydän ääressä on pitkät rivit Vanhan ylioppilastalon kahvilan wieniläistuoleja. Pöydällä on suklaanruskea, nahalta näyttävä pöytäliina.
KARTANOSSA KUMMITTELEE
Aitiopaikalla päivystävä valkoinen joutsen osaisi varmasti kertoa myös monta tarinaa kartanon kummituksesta, joka kyläläisten kertomusten mukaan asui ennen pihapiirin vanhassa saunassa.
Beckerin flyygeli on kuulunut perheen elämään aina. Kaikki kolme maalausta ovat Riitta-Liisa Kuusiholman maalaamia. Flyygelin takana oleva ovi johtaa valoisalle lasikuistille.
Sauna purettiin nykyisen omistajan ostettua talon, ja hyväluontoinen kummitusrouva muutti kartanoon sisälle. Moni ihminen on kuullut kummituksen hyväntuulista puheen pulputusta vuosien varrella.
Talon uljas julkisivu vanhan puutarhan puolelta katsottuna. Puutarhassa kasvaa omenoita, kirsikoita ja luumuja. Vanhojen lahonneiden puiden tilalle istutetaan pikkuhiljaa uusia.
− Muuten luonteeltaan rauhallinen kummitus on tulistunut muutaman kerran oikein kunnolla, kun olen jatkuvaan remonttiin ja kunnostustöihin kyllästyneenä uhannut myydä talon ja luopua kaikesta. Silloin ovat peilit ja muutkin tavarat lennelleet, kertoo taiteilijarouva.
Jorma Hemmi on rakentanut pergolaan pitkän ja tukevan pöydän. Pergola on rajattu puisilla rakenteilla, joita pitkin köynnöskasvit kiipeilevät.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ