Koti: Ori­mat­ti­las­sa. Va­paa-ajan asun­nos­ta teh­ty asuin­ta­lo ja uu­di­so­sa. Pi­ha­pii­ris­sä kak­si atel­jee­ra­ken­nus­ta, ran­ta­sau­na ja veis­tos­puis­to.

Asuk­kaat: Ku­van­veis­tä­jät Vir­pi Kan­to ja Ta­pa­ni Kok­ko, 16- ja 18-vuo­ti­aat po­jat sekä Vir­pin äi­ti.

Keittiön kattoon kiinnitettyihin koukkuihin saa roikkumaan kattiloita ja pannuja. Tapanin kehittämät ja tekemät siniset liukuovat ovat käytännölliset kapeassa keittiössä.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Vir­pi Kan­non ja Ta­pa­ni Ko­kon koti ei ole ol­len­kaan ta­va­no­mai­nen. Vir­pin van­hem­pien van­ha ke­sä­mök­ki ra­ken­net­tiin ym­pä­ri­vuo­ti­sek­si ko­dik­si. Se on­nis­tui, kun kaik­ki ti­lat läm­pö­e­ris­tet­tiin ja mök­kiin teh­tiin li­sä­o­sa. Van­has­sa osas­sa si­jait­se­vat ti­la­va si­sään­tu­lo, keit­tiö, por­taat ylä­ker­taan ja Vir­pin äi­din eril­li­nen huo­ne sekä kyl­py­huo­ne ja sau­na.

Galleriassa on Tapanin tekemä pöytä ja naapurin muutosta pelastettu kristallikruunu. Virpin lapsuudenkodista olevan pianon päällä on Eero Järnefeltin luonnos.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Uu­di­so­saan nou­si kor­kea atel­jee työs­ken­te­lyyn ja oles­ke­luun. Sin­ne mah­tuu myös suu­ri ruo­ka­pöy­tä. Poi­kien huo­neet si­joi­tet­tiin ta­lon pää­tyyn al­lek­kain. Atel­jeen sei­nän ko­koi­sis­ta ik­ku­nois­ta kat­sel­laan ala­rin­tee­seen ja jär­vel­le.

Seit­se­män vuo­den re­mont­ti

Muut­to van­haan osaan al­koi 2005.

– Val­jas­tim­me sil­loin asuin­käyt­töön jo­kai­sen nur­kan mö­kis­tä. Ran­ta­sau­naa läm­mi­tim­me päi­vit­täin. Sa­mal­la suun­nit­te­lim­me ja ra­ken­sim­me li­sä­o­saa, Ta­pa­ni ker­too.

Oma kai­vo ja jä­te­ve­sien imey­tys­kent­tä sekä um­pi­säi­liö siir­si­vät mö­kin ny­ky­ai­kaan. Säh­kö­työt pää­tet­tiin teh­dä pin­ta­ve­toi­na eli jät­tää joh­dot rons-
kis­ti nä­ky­viin. Uu­del­le puo­lel­le muu­tet­tiin lo­pul­li­ses­ti vuon­na 2012.

Suuri ryijy on Virpin suvusta.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Pel­to­mai­se­mien kes­kel­lä

Ori­mat­ti­lan seu­tu oli tut­tu en­tuu­des­taan niin Vir­pin van­hem­pien mö­kin an­si­os­ta kuin naa­pu­ris­sa vuok­ral­la asut­tu­jen vuo­sien­kin ta­kia. Pal­ve­lut, ku­ten kau­pat, kou­lut ja kir­jas­to, ovat Ori­mat­ti­lan kes­kus­tas­sa, noin 13 ki­lo­met­rin pääs­sä. Omal­la ky­läl­lä on ak­tii­vi­ses­ti toi­mi­va Mal­lus­jo­en nuo­ri­so­seu­ra va­paa-ajan har­ras­tuk­si­neen.

– Vii­me vuon­na kul­ke­mi­nen­kin hel­pot­tui, kun 16- ja 18-vuo­ti­aat poi­kam­me sai­vat mopo- ja ajo­kor­tit, Vir­pi ker­too.

Ta­loon tul­laan ylä­rin­tees­tä pel­to­mai­se­mien poik­ki. Heti pi­ha­pii­riin saa­vut­ta­es­sa on laa­ja nur­mi­rin­ne, jo­hon on pys­ty­tet­ty mo­lem­pien te­ok­sia. Veis­tos­puis­toa saa tul­la kat­so­maan, mut­ta ai­na­kaan tois­tai­sek­si ei mui­ta pal­ve­lu­ja ole, sil­lä päi­vät täyt­ty­vät työs­tä.

Yläkerran makuuhuone on laajennettu erkkerillä terassille. Kalusteiden art deco -tyyli on 1920-luvulta. Mademoiselle-tuoli on Ilmari Tapiovaaran, ja seinillä on oman taiteen lisäksi Helena Junttilan tussipiirros.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Atel­jeet idäs­sä ja län­nes­sä

Per­heen koti on suu­rel­la ran­ta­ton­til­la. Työ­mat­ka on ly­hyt.

– Läh­dem­me päi­vit­täin töi­hin omiin atel­jei­him­me. Minä ko­ti­ta­los­ta itään ja Ta­pa­ni län­teen.

Vir­pin atel­jee on tal­vi­läm­min. Ta­pa­nin pi­tää tal­vel­la pu­keu­tua läm­pi­mäs­ti sekä huh­kia riit­tä­väs­ti py­sy­äk­seen läm­pi­mä­nä.

Ta­pa­ni veis­tää puu­ta ja maa­laa ja ko­ris­te­lee töi­tään. Vir­pi va­laa veis­tok­sen­sa be­to­nis­ta.

Mo­lem­mil­la sekä ti­laus­töi­tä et­tä omia ja yh­teis­näyt­te­lyi­tä.

Ta­pa­nin lem­pi­ai­heet ovat rie­mas­tut­ta­van eroot­ti­set ih­mi­set, pu­put, ty­töt ja pää­kal­lot, joi­ta ko­ros­taa näyt­tä­vä vä­ri­maa­il­ma. Vir­pin ih­mi­sai­hei­sis­sa be­to­ni­veis­tok­sis­sa on voi­maa ja herk­kyyt­tä, suur­ta ja pien­tä ai­na ai­heen mu­kaan.

Tapani teki lavasteita Teatteri Jukoon Jäniksen vuosi -näytelmään. Siihen tehty kaapisto seisoo nyt kattauksineen sisääntuloaulassa.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Ke­säl­lä kul­kee tai­de­vank­ku­ri

Vir­pin ja Ta­pa­nin elä­män­tyy­li on luo­vaa hul­luut­ta par­haim­mil­laan. Ke­säl­lä he kier­tä­vät tai­de­vank­ku­ri Lin­nun­tiel­lä kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mis­sa pit­kin Suo­mea. Vank­ku­reis­sa kul­kee mu­ka­na myös tai­de­näyt­te­ly.

Ke­säl­lä esi­te­tään tal­vel­la kä­si­kir­joi­tet­tu­ja jut­tu­ja.

– Riit­tä­vän eri­lai­nen te­ke­mi­nen pi­tää vi­re­ä­nä, Ta­pa­ni sa­noo.

Per­for­mans­sis­sa Ta­pa­nin roo­li­hah­mo on Ta­pa­ni Tam­pu­rii­ni ja Vir­pin Lai Lai Lin­tu Fe­de­ri­co Fel­li­nin La Stra­daa mu­kail­len. Esi­tys­ten ni­met ovat mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia, ja roo­li­pu­vut saa­vat usein her­sy­vät nau­rut kat­so­jil­ta.

Ke­sä­pe­rin­ne on myös Mal­lus­jär­ven ym­pä­ri­a­jo, joka on pai­kal­li­sil­le jär­jes­tet­ty mu­siik­ki­ta­pah­tu­ma. Ta­pa­ni soit­ti jo 13. ker­ran ke­sä­kier­tu­een or­kes­te­ris­sa rum­pu­ja. Pe­rin­net­tä on tar­koi­tus jat­kaa.

Virpin ateljeessa voi työskennellä ympäri vuoden. Virpillä on 8.6.2018 alkaen näyttely Porvoon Taidetehtaalla yhdessä Iiris Pessan kanssa.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Toi­si­aan täy­den­tä­vät

Vir­pi ja Ta­pa­ni ta­pa­si­vat vuon­na 1993 Pu­das­jär­vel­lä Suo­veis­tos-näyt­te­lys­sä. Se oli rak­kaut­ta en­si het­kes­tä. Vir­pi oli val­mis­tu­nut 1989 Kan­kaan­pään tai­de­kou­lus­ta. Ta­pa­ni val­mis­tui Ku­va­tai­de­a­ka­te­mi­as­ta 1999.

– Olem­me mo­lem­mat ah­ke­ria ja ku­ri­na­lai­sia työs­ken­te­lys­säm­me. Ta­pa­ni voit­taa te­hok­kuu­des­sa, Vir­pi sa­noo

– Ta­pa­ni on aa­mu­virk­ku. Hän on hoi­ta­nut aa­mu­pa­lat ja po­jat kou­luun ja teh­nyt sa­mal­la reis­sul­la os­tok­set.

Isos­sa pi­ha­pii­ris­sä on pal­jon voi­maa vaa­ti­via töi­tä, jot­ka lan­ke­a­vat Ta­pa­nil­le. Apu­na on naa­pu­rin trak­to­ria ja mön­ki­jää.

– It­se pi­dän huus­hol­li­hom­mis­ta, vaik­ka teem­me­kin mo­lem­mat ruo­kaa. Ar­jes­sa täy­den­näm­me toi­si­am­me. Per­he on meil­le mo­lem­mil­le tär­keä, Vir­pi sa­noo.

Sen tun­tee. Vir­pin ja Ta­pa­nin ko­dis­sa on hyvä tun­nel­ma: van­ho­jen ka­lus­tei­den, it­se teh­dyn tai­teen ja toi­ses­ta vä­lit­tä­mi­sen har­mo­nia.

Tapanin ateljee, paja, on pellon reunassa, ja sitä ympäröivät mielenkiintoiset puukasat. Talvella kovilla pakkasilla Tapani työskentelee sisätiloissa.

Studio Jaanis Kerkis Oy

Tai­det­ta ja it­se teh­tyä

Ko­din ka­lus­teet ovat ker­ty­neet eri pai­kois­ta: osa on lap­suu­den­ko­deis­ta, osa on saa­tu ja osa vuo­sien saa­tos­sa yh­des­sä han­kit­tu. Ta­pa­ni te­kee ka­lus­tei­ta myös it­se. Keit­ti­ön kaa­pit ja atel­jeen kir­ja­hyl­lyt ovat näyt­tä­vä osa ko­tia.

Myös oma ja ys­tä­vien tai­de on nä­ky­väs­ti esil­lä. Ta­pa­nin vä­rik­kään eroot­ti­set puu­työt ila­koi­vat myös si­sus­tuk­ses­sa.

Ko­din ti­lat on suun­ni­tel­tu hy­vin ar­jen ja juh­lan vas­taa­not­ta­vik­si. Pi­ha­pii­ri on ke­säl­lä kaik­kien ta­pah­tu­mien kes­kus. Siel­lä voi gril­la­ta ja syö­dä ys­tä­vä­jou­kol­la.

– Ke­säl­lä muu­tan atel­jee­ni ul­ko­te­ras­sil­le.
Voin val­mis­tel­la be­to­ni­va­lu­ja sa­teel­la ja pais­teel­la kat­se jär­ven­se­läl­lä, Vir­pi ker­too.