Patrick, Robbe, Famke ja Rosa viihtyvät kodikkaassa talossaan metsän vieressä.

CLT-talo harmaantuu kauniisti ajan myötä. Talon seinät on eristetty kotimaisella Ekovilla-puukuitueristeellä, joka on kierrätetystä sanomalehtipaperista valmistettu lämmöneriste. Sivurakennuksessa on autokatos, varastotilaa ja kesähuone.

Ul­koa vie­hät­tä­väs­ti har­maan­tu­va mo­der­ni puu­ta­lo on Rosa Thur­ma­nin ja hol­lan­ti­lai­sen Pat­rick Kus­te­rin per­heen koti. He asui­vat pit­kään maa­il­mal­la. Vii­mek­si koti oli Lon­toos­sa, jos­ta per­he aset­tui Suo­meen 2014. Pit­kän et­sin­nän jäl­keen löy­tyi rau­hal­li­sel­ta asui­na­lu­eel­ta Laa­ja­sa­los­ta tont­ti, joka on suh­teel­li­sen pie­ni, mut­ta taka­pi­hal­ta au­ke­aa veh­reä met­sä mel­kein ul­ko-ovel­ta.

Lä­hek­käin ra­ken­ne­tut vie­rei­set ta­lot ei­vät hait­taa, kun nä­kö­a­la­na on luon­toa, ja useis­ta naa­pu­reis­ta on tul­lut ka­ve­rei­ta. Me­ren­ran­ta on muu­ta­man mi­nuu­tin pääs­sä ja kes­kus­ta lä­hel­lä.

­– Tämä on unel­ma-alue, joka yh­dis­tää on­nis­tu­nees­ti mo­net par­haat puo­let niis­tä pai­kois­ta, jois­sa olem­me asu­neet ai­kai­sem­min. Lä­hel­lä on ai­nut­laa­tui­nen Stans­vi­kin iki­met­sä, jo­hon ihas­tuim­me, Rosa ker­too.

Kan­sain­vä­li­nen pa­ris­kun­ta tu­tus­tui ai­koi­naan ys­tä­vien häis­sä Va­len­ci­as­sa. Sul­ha­nen oli ­Pat­ric­kin tans­ka­lai­nen ys­tä­vä, mor­si­an taas Ro­san es­pan­ja­lai­nen kämp­pä­ka­ve­ri. Pat­rick asui sil­loin New Yor­kis­sa ja vä­lil­lä Ams­ter­da­mis­sa, kun­nes muut­ti Lon­too­seen Ro­san luo.

Ruokailutila ja keittiö ovat askelman verran eri tasossa kuin olohuone. Ruokapöytä on tehty vanhoista ratapölkyistä, Englannissa niitä ei käsitellä myrkyillä. Tuoleina on Arne Jacobsenin suunnittelemat Seiska-klassikkotuolit ja Ikean perustuolit. Maalaus on Mirja Ilkan.

KOH­TI LEP­POI­SAM­PAA ELÄ­MÄÄ

En­nen lap­sia Lon­too oli pa­ris­kun­nal­le täy­del­li­nen paik­ka asua: kau­pun­ki täyn­nä kult­tuu­ria, vä­riä, mo­ni­muo­toi­suut­ta, mie­len­kiin­toi­sia ih­mi­siä ja ura­mah­dol­li­suuk­sia. Ko­li­kon kään­tö­puo­le­na oli ih­mis­ten pal­jous, asu­mi­sen ah­taus ja kal­leus, pit­kät työ­päi­vät ja -mat­kat sekä kil­pai­lu kou­lu­pai­kois­ta ja jopa päi­vä­ko­ti­pai­kois­ta.

Kun lap­set oli­vat pie­niä, per­he päät­ti aset­tua joko Hol­lan­tiin tai Suo­meen. Kum­mas­sa­kin maas­sa on elä­män­laa­tu kor­ke­al­la ja va­paa-ai­kaa ar­vos­te­taan. Hol­lan­nil­la on mer­kit­tä­vä his­to­ria, ja eten­kin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa su­vait­se­vai­suus on iso ar­vo, elää voi mo­nel­la ta­val­la ja sil­ti tul­la toi­meen.

– Pää­tös ei ol­lut help­po, mut­ta lo­pul­ta voit­ti halu ol­la lä­hel­lä per­het­tä pit­käs­tä ai­kaa, ti­lan tun­ne, puh­das luon­to ja työn sekä va­paa-ajan ta­sa­pai­no, Rosa va­lot­taa.

Per­he elää tyy­pil­lis­tä, kii­reis­tä lap­si­per­heen ar­kea. Mo­lem­pien las­ten yk­kös­har­ras­tus on jal­ka­pal­lo, ja koko per­he on jal­ka­pal­lo­hul­lu. Vii­kon­lop­pui­sin löy­tyy kui­ten­kin ai­kaa rau­hoit­tu­mi­seen ja yh­des­sä te­ke­mi­seen. Koi­ran ul­koi­lut­ta­mi­nen on kaik­kien yh­tei­nen har­ras­tus.

Kirjahylly jatkuu yläkerrassa kattoon asti. Hyllyn takana on lasten leikkitila eli legohuone.

RAT­KAI­SU­NA MO­NI­KER­ROS­PUU

Rosa ja Pat­rick ha­lu­si­vat eko­lo­gi­sen, ter­veel­li­sen ja ym­pä­röi­vään luon­toon so­pi­van, per­soo­nal­li­sen puu­ta­lon. Val­mis­ta­lois­ta ei löy­ty­nyt ko­tia, joka oli­si vas­tan­nut toi­vei­ta ja ol­lut koh­tuu­hin­tai­nen. On­nek­si vas­taan tuli ark­ki­teh­ti Ta­pa­ni ­Tak­ku­nen, jol­la oli ko­ke­mus­ta CLT:stä ja jon­ka kä­den­jäl­ki miel­lyt­ti.

CLT (Cross-la­mi­na­ted tim­ber) eli mo­ni­ker­ros­puu teh­dään lii­maa­mal­la puu­le­vy­jä ris­tik­käin.

– CLT on eko­lo­gi­nen, läm­pö- ja ener­gia­te­ho­kas ja vie­lä kai­ken li­säk­si kau­nis ma­te­ri­aa­li. Puu­ra­ken­ta­mi­seen eri­kois­tu­nei­den yri­tys­ten sekä CLT- val­mis­ta­jien mu­kaan CLT ta­sa­pai­not­taa huo­neen il­man­kos­teut­ta ja ta­kaa myös hy­vän akus­tii­kan ja ää­nen­vai­men­nuk­sen. Mei­tä vie­hät­ti myös se, et­tä ark­ki­teh­ti voi si­joit­taa ik­ku­nat ja ovet va­paas­ti ja epä­sym­met­ri­ses­ti, sil­lä ris­tiin­la­mi­noin­ti mah­dol­lis­taa jäy­kät ja kan­ta­vat ra­ken­teet, sa­noo Rosa.

Ta­pa­ni Tak­ku­nen piir­si ta­lon Ro­san ja Pat­ric­kin toi­vei­den mu­kaan. Eten­kin va­lon kier­toon kiin­ni­tet­tiin huo­mi­o­ta. Pa­ris­kun­nal­le oli myös tär­ke­ää, et­tä ku­ten Hol­lan­nis­sa, kai­kis­sa pesu- ja wc-ti­lois­sa on ik­ku­na, jon­ka voi ava­ta.

Ta­los­sa on 145 ne­li­ö­tä ja kol­me ker­ros­ta. Ko­din sy­dän on kah­den ker­rok­sen läpi ulot­tu­va kiin­teä kir­ja­hyl­ly. Kes­ki­ker­rok­ses­ta tul­laan si­sään. Etei­ses­tä au­ke­aa iso olo­huo­ne kah­des­sa ta­sos­sa sekä avo­keit­tiö. Olo­huo­nees­ta pää­see pie­nel­le par­vek­keel­le ja siel­tä ta­ka­pi­han te­ras­sil­le.

Ylä­ker­ras­sa ovat las­ten leik­ki­ti­la, las­ten­huo­neet, kyl­py­huo­ne sekä van­hem­pien ma­kuu­huo­ne. Alim­mas­sa ker­rok­ses­sa si­jait­se­vat työ­ti­lat ja sau­na. Sin­ne on tu­los­sa myös mu­siik­ki­huo­ne.

Si­vu­ra­ken­nuk­ses­sa on au­to­ka­tos, va­ras­to ja kesä­huo­ne, jos­sa eten­kin lap­set ys­tä­vi­neen viih­ty­vät.

Handy Handin toteuttama keittiö on selkeä ja kompakti. Vaalean­punainen seinä elävöittää neutraalia keittiötä. Taulu on ostettu vietnamilaiselta taiteilijalta yhteisellä matkalla.

KAT­SO­TAAN LUON­TOA, TELK­KA­RIA JA TAI­DET­TA

Vuo­det maa­il­mal­la nä­ky­vät huo­ne­ka­luis­sa ja ta­va­rois­sa. Kaik­ki­al­la on kau­nii­ta ase­tel­mia, jois­sa riit­tää tut­kit­ta­vaa. Ta­va­raa ei sil­ti ole lii­kaa.

Avoin olo­huo­ne ja keit­tiö on koko per­heen suo­sik­ki­ti­la. Muh­ke­al­la soh­val­la viih­ty­vät kaik­ki lu­ke­mas­sa tai kat­so­mas­sa te­le­vi­si­o­ta.

Tai­det­ta ko­dis­sa on run­saas­ti. Kai­kel­la on oma ta­ri­nan­sa, jos­ta tu­lee muis­to­ja mie­leen.

– Olo­huo­neen va­lo­ku­va­te­os ku­vaa ka­tu­tai­tei­li­ja Sti­kin graf­fi­tia Lon­toos­sa, Ro­san työ­pai­kan lä­hel­lä. Toi­nen va­lo­ku­va­te­os on pos­ti­kor­tis­ta, jon­ka löy­sim­me baa­ris­ta Ber­lii­nis­sä. Otim­me myö­hem­min yh­teyt­tä ku­vaa­jaan ja hän lä­het­ti ve­dok­sen meil­le, Pat­rick muis­te­lee.

Ju­lis­te por­tu­ga­li­lai­sis­ta par­vek­keis­ta muis­tut­taa sii­tä, et­tä Pat­rick kosi Ro­saa Lis­sa­bo­nis­sa. Hel­sin­ki­läi­sen Mir­ja Il­kan maa­lauk­sia on use­am­pia. Pa­ras tai­de­te­os on sil­ti isos­ta ik­ku­nas­ta nä­ky­vä luon­to. Peu­ro­ja ja jä­nik­siä nä­kyy eten­kin tal­vel­la lä­hes päi­vit­täin.

Alakerran työtilassa on huikea kukkatapetti Matthew Williamsonin Daydreams-kokoelmasta. Vitran värikkäät työtuolit ovat Charles ja Ray Eamesin suunnittelemat.

Portaikon sivussa kulkee kiinteä kirjahylly kerroksesta toiseen.

PÄÄ­A­SI­A­NA HYVÄ OLO

Piha on ke­säi­sin kuin toi­nen olo­huo­ne. Puu­tar­ha­suun­nit­te­li­ja Pet­ra An­ti­la suun­nit­te­li kau­niin ja toi­mi­van pi­han, jos­sa on te­ras­sil­la ti­laa il­lan­vie­toil­le ja las­ten pe­leil­le.

Ko­tia on teh­ty vä­hi­tel­len. Si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Sis­se Col­lan­der aut­toi va­lit­se­maan sei­nien sä­vy­jä, ja mo­net hä­nen ide­ois­taan odot­ta­vat vie­lä to­teut­ta­mis­ta. Tyy­li on lä­hel­lä ren­toa ja ek­lek­tis­tä, eri tyy­le­jä yh­dis­te­le­vää hol­lan­ti­lais­ta si­sus­tus­ta. ­Ro­san ja Pat­ric­kin mie­les­tä on pää­a­sia, et­tä ko­dis­sa on hyvä ja help­po ol­la.

Ar­vok­kaim­pia asi­oi­ta ja esi­nei­tä ovat Ro­san äi­din tai­dok­kaat kä­si­työt, las­ten pii­rus­tuk­set ja as­kar­te­lut sekä kir­jat. Koi­ra ta­kaa, et­tä paik­ko­ja ei koko ajan puu­na­ta ei­kä sii­vouk­ses­ta stres­sa­ta.

Pa­ris­kun­nan si­sus­tus­ma­ku on hy­vin sa­man­lai­nen, ren­to ja luo­va. To­sin Pat­rick al­kaa jo top­puu­tel­la Ro­san in­toa maa­la­ta taas uu­sia sei­niä vä­rik­käik­si.

– Fam­kel­le olen lu­van­nut maa­la­ta hä­nen huo­neen­sa sei­nät, mut­ta sen jäl­keen on eh­kä pak­ko al­kaa maa­la­ta huo­ne­ka­lu­ja, Rosa sa­noo nau­ra­en.

Robbe valitsi itse huoneensa värityksen. Lasten sänkyjen alla on varastotilaa.

Alakerran työtilassa on huikea kukkatapetti Matthew Williamsonin Daydreams-kokoelmasta. Vitran värikkäät työtuolit ovat Charles ja Ray Eamesin suunnittelemat.

Sivurakennuksessa on autokatos, varasto ja kesähuone, jossa etenkin lapset ystävineen viihtyvät.