Artikkeli
Avara olohuone on Sirpalle rakas oleskelu- ja työskentelypaikka. Pohjalaisena hänestä tuntuu, että kotonakin pitää nähdä kauas. Näkymä on aulasta olohuoneeseen. Sirpalle tekstiilit ja värit ovat tärkeitä.

Avara olohuone on Sirpalle rakas oleskelu- ja työskentelypaikka. Pohjalaisena hänestä tuntuu, että kotonakin pitää nähdä kauas. Näkymä on aulasta olohuoneeseen. Sirpalle tekstiilit ja värit ovat tärkeitä.

ku­vaus­suun­nit­te­lu Mil­la Kuu­si­nen ku­vat Han­na Lin­nak­ko teks­ti An­na-Lii­sa Hä­mä­läi­nen

Sisus­tus­suun­nit­telija Sirpa Linnanmäki: ”Kotini on kauniisti kerroksellinen”

Sisus­tus­suun­nit­telija Sirpa Linnanmäen kotona kohtaavat iloiset värit ja eri aikakaudet hieman boheemilla, tyylitietoisella otteella.

Sir­pa Lin­nan­mä­ki et­si uut­ta vuok­ra­ko­tia, ja net­ti­si­vuil­la surf­fa­tes­sa osui sil­miin vie­hät­tä­vän oloi­nen asun­to Hel­sin­gin Töö­lös­sä. Kau­pun­gi­no­sa tun­tui mie­lui­sal­ta, oli­han hän muut­ta­nut sin­ne tul­les­saan Hä­meen­lin­nas­ta pää­kau­pun­kiin opis­ke­le­maan ja toi­nen lap­sis­ta­kin oli syn­ty­nyt siel­lä. Tämä oli­si nel­jäs osoi­te Töö­lös­sä, jos pa­lat lok­sah­tai­si­vat koh­dal­leen.

Niin kävi. Sir­pa ihas­tui 1939 ra­ken­ne­tus­sa fun­kis­ta­los­sa si­jait­se­van kak­si­on poh­ja­rat­kai­suun ja väl­jyy­teen. Yli­vies­kan la­keu­del­la kas­va­neel­le 13 met­rin nä­ky­mä huo­neis­ton läpi oli mie­lui­sa.

– Huo­neet oli­vat kor­ke­at ja van­ha ka­lan­ruo­to­par­ket­ti iha­na, Sir­pa muis­te­lee.

Mu­ka­vaa aut­taa ih­mi­siä

Sir­pa on opis­kel­lut teks­tii­li­suun­nit­te­li­jak­si ja käsi- ja tai­de­te­ol­li­suu­so­pet­ta­jak­si Wet­ter­hof­fil­la Hä­meen­lin­nas­sa ja jat­ka­nut opin­to­jaan Aal­to-
yli­o­pis­tos­sa. Hän on työs­ken­nel­lyt mui­den mu­as­sa mark­ki­noin­ti­vies­tin­näs­sä ja tuo­te­ke­hit­tä­jä­nä. Stock­man­nil­la hän työs­ken­te­li kym­me­nen vuot­ta ja ke­hit­ti Casa- ja Vil­la-tuo­te­kon­sep­tit.

– Siel­lä ne ovat yhä. Omien merk­kien ka­te­ta­so on hyvä, ja ne ovat kiin­nos­ta­via, hän to­te­aa.

Tä­män vuo­den alus­sa Sir­pa pe­rus­ti omaa ni­me­ään kan­ta­van si­sus­tus­suun­nit­te­lu­toi­mis­ton. Suun­nit­te­lus­sa hän saa tyy­dy­tys­tä sii­tä, et­tä pys­tyy aut­ta­maan ih­mi­siä saa­maan viih­tyi­sän ja toi­mi­van ko­din.

– Olen ai­na miel­tä­nyt it­se­ni vi­si­o­nää­ri­sek­si pal­ve­li­jak­si. Ha­lu­an aut­taa asi­a­kas­ta­ni löy­tä­mään oi­ke­an rat­kai­sun, oli­pa kyse ti­las­ta tai tuot­tees­ta.

Ar­vos­tan kä­si­työ­tä

Jo 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la Sir­pa al­koi kor­ja­ta van­ho­ja teks­tii­le­jä, ku­ten mat­to­ja ja ryi­jy­jä. Rak­kaus van­hoi­hin teks­tii­lei­hin syt­tyi oman mum­mun in­noit­ta­ma­na. Lop­pu­työn­sä osa­na hän teki op­pi­ma­te­ri­aa­lin itä­mai­sis­ta ma­tois­ta.

– Mi­nua kiin­nos­ti, mi­ten pai­men­to­lais­kan­sat te­ki­vät mat­to­ja. Pe­reh­dyin sol­min­ta­tek­nii­koi­hin sekä mat­to­jen ku­vi­oi­hin ja mer­ki­tyk­siin.

Kym­me­ni­sen vuot­ta ar­vo­teks­tii­lien kor­jaa­mi­nen on ol­lut kiin­teä osa Sir­pan am­mat­tia. Täl­lä het­kel­lä hän om­pe­lee ri­pus­tus­ku­jaa 1930-lu­vun ryi­jyyn ja hap­su­ja silk­ki­mat­toon.

– Pi­dän pal­jon teks­tii­lien kor­jaa­mi­ses­ta. Se on te­ra­poi­vaa ja ren­tout­ta­vaa.

Sir­pa ar­vos­taa kä­si­työ­tä ja sitä, mil­lai­sel­la pie­tee­til­lä vä­rit ja som­mit­te­lu on teh­ty. Ne pu­hut­te­le­vat su­ku­pol­ves­ta toi­seen.

– On iha­naa, et­tä ih­mi­set kor­jaut­ta­vat su­vun pe­rin­tö­teks­tii­le­jä. Se on myös ää­ret­tö­män
eko­lo­gis­ta.

Hie­man bo­hee­mia

Sir­pan ko­to­na sil­mä tart­tuu kiin­nos­ta­viin ka­lus­tei­siin ja va­lai­si­miin sekä run­sai­siin vä­rei­hin. Suo­ma­lais­ta de­sign­la­sia on ko­sol­ti. Sir­pa pi­tää sen muo­to­kie­les­tä ja lä­pi­kuul­ta­vas­ta vä­ri­heh­kus­ta.

Ta­va­raa on ker­ty­nyt mo­nil­ta eri ai­ka­kau­sil­ta. Kaik­ki so­pii yh­teen, kun si­sus­tus on teh­ty tai­ten ja tyy­lil­lä.

– Viih­dyn ker­rok­sel­li­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ot­tee­ni on hie­man bo­hee­mi. Pi­dän vä­reis­tä ja luon­non­ma­te­ri­aa­leis­ta, jois­ta osa on hil­lit­ty­jä ja osa vä­rik­käi­tä.

Rak­kaim­pia ka­lus­tei­ta on kak­si. Hal­lis­sa sei­soo van­ha pöy­tä, jon­ka Sir­pa löy­si vuok­ra-asun­non vin­til­tä Hä­meen­lin­nas­sa opis­kel­les­saan. Pa­ti­noi­tu­neen Al­var Aal­lon 402-tuo­lin hän os­ti hel­sin­ki­läi­ses­tä de­sign­liik­kees­tä.

Sir­pan ko­to­na on iloi­nen tun­nel­ma. Hän ren­tou­tuu siel­lä lu­ke­mal­la ja naut­tien tai­teen ja de­sig­nin tuo­mas­ta es­te­tii­kas­ta. Tär­kein on kui­ten­kin luon­to.

– Luon­nos­sa tu­lee hyvä olo. Saan hen­git­tää puh­das­ta il­maa ja ais­tia luon­non kau­neu­den.

Makuuhuoneen ikkunan alla ovat Käsityön Ystävien toimiston vanhat keittiölaatikostot. Ne olivat siellä postinpakkauspöytinä. Sirpa on paikoin maalannut ne. Työtuolit ovat Piiroisen. Pöydällä on Artemiden Mandraki-työvalaisin. Puuvillavoileeverhot ovat samanlaiset kuin olohuoneessa. Lattialla on käsinkudottu intialainen villamatto. Sängynpäätynä on Karusoma-gallerian akryylimaalaus, joka ulottuu lattiaan asti. Sängynpeitto on Ferm Livingin, tyynyt Marimekon. Bambuvalaisin hollantilaisen Ay Illuminaten.

Makuuhuoneen ikkunan alla ovat Käsityön Ystävien toimiston vanhat keittiölaatikostot. Ne olivat siellä postinpakkauspöytinä. Sirpa on paikoin maalannut ne. Työtuolit ovat Piiroisen. Pöydällä on Artemiden Mandraki-työvalaisin. Puuvillavoileeverhot ovat samanlaiset kuin olohuoneessa. Lattialla on käsinkudottu intialainen villamatto. Sängynpäätynä on Karusoma-gallerian akryylimaalaus, joka ulottuu lattiaan asti. Sängynpeitto on Ferm Livingin, tyynyt Marimekon. Bambuvalaisin hollantilaisen Ay Illuminaten.

Koti

Töö­lös­sä Hel­sin­gis­sä.

Vuon­na 1939 ra­ken­ne­tus­sa ker­ros­ta­los­sa 2 h +
hal­li + k + kph, 70 m².

Asuk­kaat

si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja Sir­pa Lin­nan­mä­ki ja Ot­to, 16,
osan ai­kaa.