Ha­ra­voi ja kom­pos­toi

Ha­ra­voin­ti on pi­ha­puu­tar­hu­rin ke­vät­puh­de nu­me­ro yk­si. Mi­tä­pä jos tänä vuon­na hyö­dyn­nät ar­vok­kaan elo­pe­räi­sen maan­pa­ran­nu­sai­neen? Osan syk­syn leh­dis­tä voit ha­ra­voi­da suo­raan pen­sai­den al­le. Siel­lä ne jää­vät nä­ky­mät­tö­miin heti, kun pen­saat saa­vat leh­ten­sä ja maa­tu­vat pian. Maa­tu­es­saan ne an­ta­vat pen­sail­le elin­voi­maa tuo­mal­la ra­vin­tei­ta ja pa­ran­ta­mal­la maan laa­tua. Myös rik­ka­ruo­ho­jen on vai­ke­am­pi pääs­tä itä­mään.

Ri­sut ja yli­mää­räi­set leh­ti­ka­sat kan­nat­taa kom­pos­toi­da. Se­koit­te­le kom­pos­tiin il­ma­va yh­dis­tel­mä ri­su­ja, leh­tiä, nur­mi­kon­leik­kuu­jä­tet­tä ja mui­ta kas­vin­var­sia. Seu­raa­va­na vuon­na voit kär­rä­tä ar­vok­kaan maan­pa­ran­nu­sai­nee­si kas­vi­maal­le tai pe­ren­na­penk­kei­hin. Älä lai­ta leh­ti­kom­pos­tiin kuk­ki­via rik­ka­kas­ve­ja, sil­lä nii­den sie­me­net säi­ly­vät elin­voi­mai­si­na vuo­sia. Kuk­ki­vat tai sie­men­tä­vät rik­ka­ruo­hot täy­tyy joko polt­taa tai kom­pos­toi­da läm­pö­kom­pos­to­ris­sa.

Leik­kaa ruu­sut

Kun koi­vu on hii­ren­kor­val­la, on ai­ka lei­ka­ta ruu­sut. Ryh­mä­ruu­sut lei­ka­taan mel­ko alas (10–15 cm:n mit­taan) puo­li sent­tiä elä­vän sil­mun pääl­tä. Jäl­jel­le jä­te­tään vain vah­vim­mat ok­sat. Pen­sas­ruu­su­ja siis­ti­tään niin, et­tä van­him­pia ok­sia lei­ka­taan ty­ves­tä as­ti ja reu­noil­ta la­mo­a­vat ok­sat pois­te­taan. Pen­saas­ta voi lei­ka­ta nel­jän­nek­sen vuo­sit­tain. Ty­pis­tä sa­mal­la uu­sia ty­vi­ver­so­ja kol­man­nes. Älä in­nos­tu lii­kaa, jot­tet me­ne­tä run­sas­ta ku­kin­taa!

Kui­va­ta mo­der­nien tulp­paa­nien si­pu­lit

Mi­kä­li tah­dot pi­den­tää mo­der­nien tulp­paa­nie­si ikää, kai­va si­pu­lit ku­kin­nan jäl­keen ylös. An­na nii­den kui­vua kui­vas­sa, läm­pöi­ses­sä pai­kas­sa, ei kui­ten­kaan suo­ras­sa au­rin­gon­pais­tees­sa. Kun si­pu­lit ovat kui­vu­neet, lai­ta ne kui­vaan paik­kaan huo­neen­läm­pöön. Pidä nii­tä säi­lös­sä syk­syyn as­ti, jol­loin voit is­tut­taa ne uu­des­taan nor­maa­liin ta­paan.

Käy eta­na­tais­toon!

En­na­koi eta­noi­den hyök­käys­tä tor­ju­mal­la ne jo nyt, vaik­ka ne ei­vät vie­lä ole suu­ria. Voit le­vit­tää kuk­ka­penk­kien vä­liin ja vi­han­nes­pals­tal­le esi­mer­kik­si mus­taa muo­via, jol­loin eta­nat tart­tu­vat sii­hen yöl­lä kiin­ni. Eta­nat pois­te­taan sit­ten päi­vit­täin sen al­ta. Voit myös os­taa eta­na­syöt­tiä Fer­ra­mo­lia ja ri­po­tel­la sitä paik­koi­hin, jois­sa eta­nois­ta on har­mia.

Lan­noi­ta nur­mi api­lal­la

Ta­val­li­sen lan­noit­teen si­jaan voit kyl­vää nur­mi­kol­le run­saas­ti val­ko­a­pi­laa. Val­ko­a­pi­lan juu­ris­to si­too il­mas­ta typ­peä, joka lan­noit­taa maa­ta. Nur­mik­ko hyö­tyy saa­mas­taan ty­pes­tä il­man lii­ka­kas­vun vaa­raa. Toi­nen hyö­ty on, et­tä api­la­nur­mik­ko kes­tää pa­rem­min kui­vuut­ta. Ko­kei­le val­ko­a­pi­laa myös kas­vi­maan käy­tä­vil­lä ja vil­je­ly­kas­vien vä­lis­sä – hoi­dat maa­ta, ja se näyt­tää­kin ki­val­ta!

Muis­ta äi­tiä!

Voi ol­la, et­tä äi­tien­päi­vä on kuk­ka­kaup­pi­ai­den kul­ta-ai­kaa, mut­ta alun pe­rin päi­vä ei ol­lut kau­pal­li­nen. Äi­tien­päi­vän ide­an kek­si ame­rik­ka­lai­nen kir­jai­li­ja ja nai­sa­si­a­nai­nen Ju­lia Ward Howe Bos­to­nis­ta (1819–1910). Hä­nen aja­tuk­sen­sa oli juh­lia äi­te­jä ja edis­tää rau­haa. Sa­no­ma, joka on ajan­koh­tai­nen ai­na. Äi­ti on kuk­kan­sa an­sain­nut!