Teksti Jutta Ylä-Mononen
Kuvat Jaanis Kerkis
Mikä: Asunto vanhassa puutalossa, 5 h + k, 170 m² Missä: Helsingin Hermannissa Täällä asuvat: Thomas Selenius ja Lotta Brännäs
Thomas Selenius asui Tehtaankadulla Helsingin Eirassa ja suunnitteli perheen perustamista silloisen tyttöystävänsä kanssa, kun hän sai kuulla mielenkiintoisesta ryhmärakentamisprojektista. Hermannissa, kuin pienessä salatussa nurkassa Violanpuiston kupeessa seisoi huonoon kuntoon päässyt puutalo, jonka naapuritontit olivat rakentamattomia. Helsingin kaupunki suunnitteli pilottiprojektia, jossa haluttiin kartoittaa, kuinka ryhmärakentaminen onnistuu.
YKSI VANHA JA KOLME UUTTA TALOA
Ryhmärakennushankkeen arkkitehti, joka oli kutsunut perustamiskokouksen koolle, oli Thomaksen vanha koulukaveri. Asia oli sen verran kiinnostava, että Thomas päätti ottaa selvää, mistä hankkeessa on kyse. Ensimmäinen rakentamisesta kiinnostunut ryhmä oli pelästynyt vanhan talon huonoa kuntoa. Sitä ei voinut purkaa 1980-luvulla tehdyn suojelupäätöksen takia. Talo oli toiminut 24 alkoholistin hoitokotina vuosina 1986-2002, jonka jälkeen se oli ollut vuokrattuna joogakollektiiville. Myöhemmin tyhjäksi jääneen talon olivat ottaneet haltuun talonvaltaajat, jotka poliisi kävi häätämässä ryhmärakennusprojektin tieltä.
Kokonaisuuteen suunniteltiin vanhan talon lisäksi kolmea uutta, kaksikerroksista taloa. Thomas oli kiinnostunut uuden pientalon rakentamisesta.
Mielipide muuttui, kun hän astui sisälle vanhaan taloon, jonka ensimmäinen kerros on rakennettu punatiilestä ja toinen kerros on hirsirunkoinen. Thomas näki heti vanhan talon mahdollisuudet, ja muut projektiin osallistuneet olivat kiitollisia, että pääsivät aloittamaan projektin puhtaalta pöydältä uudisrakennusten parissa.
AJURINTALON PITKÄ HISTORIA
Kaksikerroksinen puutalo tunnetaan Kuskenshusina eli Ajurintalona, joka on rakennettu 1900-luvun alussa kaupungin vuokratontille. Rakennusmestari Antero von Bellin suunnittelema talo oli alun perin kaksitoista hellahuonetta käsittävä vuokrakasarmi, joka oli tarkoitettu teollisuuden ajureiden asuintaloksi. Pihalla oli tallirakennuksia aina 1980-luvulle asti. Ajurintalo sai nimensä sen vuonna 1919 hankkineen Ståhlbergin ajurisuvun mukaan.
Thomas päätyi ostamaan talon 170-neliöisen yläkerran asunnokseen. Alakertaan tuli kaksi pienempää asuntoa.
– Yläkerran remontointi on ollut minulle perinnerakentamisen korkeakoulu. Toisen alakerran asunnoista ostivat rakennusrestauroija ja hänen perinnerakentamisesta kiinnostunut puolisonsa, joilta olen oppinut kaiken mitä nyt tiedän vanhojen talojen entisöinnistä, Thomas sanoo.
Taloon päästiin muuttamaan kesällä 2009. Toisessa alakerran asunnossa asui viiden vuoden ajan Thomaksen sisko.
Kahdessa uudessa talossa on molemmissa kolme asuntoa ja yhdessä kaksi. Niiden rakentaminen aloitettiin kesällä 2008 ja asukkaat muuttivat sisään tammikuussa 2009. Nyt kokonaisuus muodostuu neljästä erillisestä taloyhtiöstä.
VIRHEET KOSTAUTUIVAT
Kaupunki oli kunnostanut puutalon 1980-luvulla, eikä sille lohkottu silloin omaa tonttia vaan se kuului edelleen Violanpuiston alueeseen.
Ajurintalon sijainti kosteassa paikassa meren lähellä ja kallion juuressa oli vaikuttanut talon rakenteisiin.
– Talon kunnostaminen oli valtava projekti aikaisemmissa remonteissa tehtyjen virheiden vuoksi. Rossipohjan tuuletusluukut oli naulattu kiinni, minkä takia alapohja oli homeessa ja ullakolla oli kosteusongelmia, Thomas kertoo.
Remonttia tehdessään Thomas oli opiskelija ja pystyi keskittymään talon remontointiin täysipäiväisesti. Hän sai projektista pysyvän kipinän asuntoremonttien tekemiseen.
Nyt vuodet Ajurintalossa alkavat olla täynnä. Thomas on tyttöystävänsä kanssa muuttamassa yhdessä kunnostettuun asuntoon Helsingin keskustaan.
– On tietyllä tavalla haikeaa luopua tästä omin käsin remontoidusta, persoonallisesta kodista. Siitä ovat tykänneet muutkin, esimerkiksi monet Airbnb-vieraamme, ja taloa ovat vuokranneet kuvauspaikaksi myös tv- ja mainoskuvausten tuottajat.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ