Hanna Linnakko

Lem­pi­paik­ka­ni ko­to­na on por­taik­ko, jon­ka kor­ke­as­ta, ete­län puo­lei­ses­ta ik­ku­nas­ta nä­kyy vih­rei­tä ha­vu­pui­ta ja vaah­te­ra. Ik­ku­nal­la on myös paik­ka muu­ta­mal­le rak­kaal­le esi­neel­le­ni.

Äitini ystävän tekemät tossut ovat hyvin rakkaat ja jalassani ympäri vuoden.

Si­sus­tus­tyy­li­ni on niuk­ka ja le­vol­li­sen sees­tei­nen. Vä­ri­maa­il­mal­taan se on vaa­lea ja maan­lä­hei­nen ri­pauk­sel­la muu­ta­mia kont­ras­ti­sä­vy­jä. Pi­dän pal­jon luon­non­ma­te­ri­aa­leis­ta, ku­ten puus­ta ja juu­tis­ta sekä luon­non­teks­tii­leis­tä. Li­säk­si rou­he­at pin­nat ja struk­tuu­rit kiin­nos­ta­vat.

Illusion-sivupöydät suunnittelin ollessani työharjoittelussa italialaisella Covolla.

Hanna Linnakko

Si­sus­tus­pa­hee­ni on, et­tä olen ai­ka va­ro­vai­nen si­sus­ta­ja ja saa­tan hel­pos­ti kyl­läs­tyä jo­hon­kin esi­nee­seen. Har­kit­sen­kin sik­si han­kin­to­ja­ni pit­kään, min­kä vuok­si lop­pu­tu­los voi ol­la vä­hän tyl­sä.

Pentikille suunnittelemissani Lähde-maljakoissa kukkien vesi on hauskasti kuin kuplassa.

Hanna Linnakko

Rak­kain mai­se­ma­ni on lap­suu­den­ko­ti­ni jo­ki­ran­ta­mai­se­ma, jo­hon mi­nul­la on vah­va tun­ne­si­de. Mai­se­mas­sa koen ole­va­ni su­ku­ni juu­ril­la.

Mimosa-kuosi on pirteä ja hieman ronski. Se kuuluu Pentikin tämän kesään mallistoon.

Hanna Linnakko

Ren­tou­dun luon­non ja tai­teen pa­ris­sa, lä­heis­te­ni seu­ras­sa ja työ­huo­neel­la­ni. Työ­huo­neel­la pys­tyn unoh­ta­maan kai­ken muun up­pou­tu­es­sa­ni omiin pro­jek­tei­hi­ni.

Grafiikan painoprässilläni keskityn tällä hetkellä monotypiavedoksiin.

Hanna Linnakko

En luo­pui­si gra­fii­kan pai­nop­räs­sis­tä­ni, joka on uu­sim­pia han­kin­to­ja­ni ja har­ras­tuk­si­a­ni. Gra­fii­kan te­ke­mi­nen on väy­lä­ni ren­tou­tu­mi­seen ja spon­taa­niin it­seil­mai­suun. Luo­va te­ke­mi­nen on mi­nul­le elä­män­ta­pa.

Taidegrafiika työni ovat rentoa ja spontaania testailua. Vedoksiani on myynnissä sisustusliike Olkkarissa.

Hanna Linnakko

Ins­pi­roi­dun ot­ta­es­sa­ni ky­nän tai si­vel­ti­men kä­teen ja an­ta­es­sa­ni työn vain vie­dä men­nes­sään. Toi­si­naan voin am­men­taa ka­san uu­sia ide­oi­ta mie­len­kiin­toi­ses­ta vä­riyh­dis­tel­mäs­tä tai tun­nel­mal­li­ses­ta pai­kas­ta.