Artikkeli

Mia Lund­berg ku­vat Mart­ti Jär­vi

Muotoilija, tekstii­li­suun­nit­telija Erja Hirvi: ”Haaveilu on asia, jota kaikkien pitäisi harrastaa, sillä se luo toivoa”

Muotoilija ja tekstii­li­suun­nit­telija Erja Hirvi on pitkän uransa aikana jättänyt jälkensä suomalaiseen designiin. Purnukka ja Lumimarja kuuluvat Marimekko-klassikoiden joukkoon.

” Vä­rit ovat ih­meel­li­siä ja tuo­vat mer­ki­tys­tä elä­mään, ai­na­kin omaa­ni. ”

Kasvit ovat aina kuuluneet elämääni; kotiin ja työhuoneelle. Kaappiin nojaa Portaikko-guassityö vuodelta 2019, tein sen Villit Pilvet -näyttelyyn.

Kasvit ovat aina kuuluneet elämääni; kotiin ja työhuoneelle. Kaappiin nojaa Portaikko-guassityö vuodelta 2019, tein sen Villit Pilvet -näyttelyyn.

Vä­re­jä­ni ovat kaik­ki vä­rit ja eri­tyi­ses­ti vä­rien sä­vyt. Vä­rit sä­väh­dyt­tä­vät ja ovat mi­nul­le ää­ret­tö­män tär­kei­tä. Ne ovat ih­meel­li­siä ja tuo­vat mer­ki­tys­tä elä­mään, ai­na­kin omaa­ni. En pys­ty ole­maan, jos pääl­lä­ni on vää­rän vä­ri­nen vaa­te. Jos­kus jou­dun ve­tä­mään sy­vään hen­keä, jos näen jo­tain ää­rim­mäi­sen vai­kut­ta­vaa vä­ril­li­ses­ti. Vä­rit mää­rit­tä­vät te­ok­sia, esi­nei­tä ja ti­lo­ja mitä suu­rim­mas­sa mää­rin. On­han ai­van eri­lai­nen fii­lis käyt­tää sy­vän­si­nis­tä kah­vi­kan­nua kuin val­kois­ta. Tai kä­vel­lä pu­nai­sel­la tai vaih­to­eh­toi­ses­ti mus­tal­la lat­ti­al­la. Ko­ko­nai­suus rat­kai­see."

Suunnittelin vuonna 2014 valurautaisen Piippu-kynttilänjalan. Suomessa valettava kynttilänjalka on edelleen tuotannossa.

Suunnittelin vuonna 2014 valurautaisen Piippu-kynttilänjalan. Suomessa valettava kynttilänjalka on edelleen tuotannossa.

En juu­ri­kaan si­sus­ta ja olen huo­no or­ga­ni­soi­maan säi­ly­tys­tä. Tyy­li­ni on siel­tä tääl­tä koot­tu­ja asi­oi­ta ja so­pi­van epä­käy­tän­nöl­lis­tä, mut­ta kui­ten­kin kiin­nos­ta­vaa ja mu­ka­vaa. Olen sil­ti hy­vin kiin­nos­tu­nut si­sus­tus­ku­vis­ta, nii­den vä­reis­tä ja tun­nel­mas­ta. Yleen­sä huo­mi­o­ni kiin­nit­tyy it­se ti­laan, jos se on eri­tyi­sen hie­no, kor­kea, edus­taa tiet­tyä tyy­li­suun­taa tai ma­te­ri­aa­lit ovat kau­nii­ta.

Suunnittelemistani kuoseista ilmestyi viime syksynä kirja. Siinä on töitäni neljältä vuosikymmeneltä.

Suunnittelemistani kuoseista ilmestyi viime syksynä kirja. Siinä on töitäni neljältä vuosikymmeneltä.

Pi­dän van­hois­ta esi­neis­tä. Van­hois­sa huo­ne­ka­luis­sa on iha­naa nii­den kes­tä­vyys ja lyö­mä­tön tyy­li. Tai­det­ta on syy­tä ol­la sei­nil­lä ar­kea ja eloa ko­hot­ta­mas­sa, ja ik­ku­nois­ta avau­tu­vat mai­se­mat ovat tär­keä asia.

Aloitin  työskentelyn Marimekolla vuonna 1995 opiskellessani Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensimmäinen työni Marimekolle oli Lenny-kuosi, laaja mallisto sisälsi vaatteita, laukkuja ja tekstiilejä.

Aloitin työskentelyn Marimekolla vuonna 1995 opiskellessani Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensimmäinen työni Marimekolle oli Lenny-kuosi, laaja mallisto sisälsi vaatteita, laukkuja ja tekstiilejä.

Si­sus­ta­mi­sen on­gel­ma on kaik­ki epä­mää­räi­nen ta­va­ra ja siel­lä tääl­lä lo­ju­vat vaat­teet. Saan ne par­hai­ten jär­jes­tyk­seen, jos on tu­los­sa vie­rai­ta.

Haa­vei­len mo­nis­ta asi­ois­ta: Iha­nas­ta pai­kas­ta, jos­sa maa­laan ja ym­pä­ris­tö on es­teet­ti­ses­ti sti­mu­loi­va. Haa­vei­len ke­vääs­tä. Haa­vei­len jos­kus voi­va­ni päät­tää asi­ois­ta, jot­ka ovat ai­van pää­la­el­laan. Et­tä oli­sin päi­vän ver­ran The Boss. Haa­vei­lu luo toi­voa. Se on asia, jota kaik­kien pi­täi­si har­ras­taa.

Torppani on minulle tärkeä paikka. Rentoudun puutarhassa touhutessani. Myös esteettisessä mielessä puutarha ja sen havainnointi on minulle tärkeää.

Torppani on minulle tärkeä paikka. Rentoudun puutarhassa touhutessani. Myös esteettisessä mielessä puutarha ja sen havainnointi on minulle tärkeää.

Lem­pi­paik­ka­ni on maal­la. Nau­tin pal­jon olos­ta­ni Uu­del­la­maal­la si­jait­se­vas­sa hir­si­tor­pas­sa­ni ja sen ym­pä­ris­tös­sä. Vaik­ka ar­ki siel­lä vaa­tii­kin fyy­sis­tä pon­nis­te­lua, on se yk­sin­ker­tai­sem­paa ja sa­mal­la ren­tout­ta­vaa. Fyy­si­nen ra­si­tus te­kee hy­vää myös mie­lel­le. Puu­tar­has­sa tou­hu­a­mi­nen on an­toi­saa, kun nä­kee mitä saa ai­kaan ja voi naut­tia lop­pu­tu­lok­sis­ta: kuk­kien kau­neu­des­ta ja kas­vi­maan an­ti­mis­ta. Puu­tar­ha on tär­keä myös es­teet­ti­ses­sä mie­les­sä, sa­moin kuin torp­pa it­ses­sään. Pi­dän enim­mäk­seen van­hois­ta ra­ken­nuk­sis­ta en­kä us­ko, et­tä kos­kaan muu­tan uu­dis­ra­ken­nuk­seen.

Er­ja Hir­vi (s. 1968) on hel­sin­ki­läi­nen teks­tii­li­suun­nit­te­li­ja. Val­mis­tu­nut tai­teen mais­te­rik­si Tai­de­te­ol­li­ses­ta kor­ke­a­kou­lus­ta 1997, aloit­ti Ma­ri­me­kon suun­nit­te­li­ja­na vuon­na 1995, työs­ken­nel­lyt useil­le suo­ma­lai­sil­le brän­deil­le, ku­ten Sa­mu­jil­le, Ka­le­va­la Ko­rul­le, Ti­kaul­le ja Ha­vil­le. 2021 pal­kit­tiin Vuo­den teks­tii­li­tai­tei­li­ja -pal­kin­nol­la. Kir­ja
Er­ja Hir­vi – Ori­gi­naa­le­ja & pai­no­kan­kai­ta il­mes­tyi syk­syl­lä 2023.
Ins­tag­ra­mis­sa @er­ja­hir­vi.