Hanna Linnakko
Tea Honkasalo kuvat Hanna Linnakko
Matti osti Tukholmasta Svenskt Tennin kankaan, jotta voi katsella sitä aamuisin ja oppia siitä. Kaksi pientä kulhoa pöydällä Matin puoliso teki Taiwanissa keramiikkakurssilla. Vanha afganistanilainen kulho on antiikkiliikkeestä Japanista. Sinilintu-kuppi Matin kädessä on Raija Uosikkisen kuvittama.
Kun tulin ensi kerran puolisoni luokse, ihastuin näkymään heti, Matti Pikkujämsä tunnustaa. Ylimmän kerroksen asunnossa oli valkoiset puulattiat ja tyhjää. Matin aiempi koti oli klaustrofobisen täynnä keräilijän löytöjä. Keräilyn ja tavaran keskellä asuneelle Matille tyhjä ja valoisa tila on ylellisyyttä, eikä hän enää aio haalia liikaa tavaraa.
Vanha keittiö pitäisi remontoida. Matti haaveilee uudesta keittiöstä, jossa olisi tammea ja rosteria sekä kaasuliesi.
Uusi koti on tehnyt Matista luontoromantikon.
– Nyt ymmärrän, miten suuri merkitys on sillä, että näkee kotinsa ikkunasta taivaanrannan ja auringonlaskun.
Matin puoliso on terapeutti, ja myös hänelle sisustaminen on tärkeää. Molemmat kokevat, että tämä on oma ja yhteinen koti. Tärkeintä on hyvä henki ja fiilis. Heidän kotinsa ei täyty toisen harrastuksista tai työstä. Koti on tasapainossa henkisen tilan kanssa.
– Kodin ilmapiiri on rauhoittava, ja täällä tekee mieli tehdä töitä. Se on hyvä kombo.
Keittiön ikkunalaudalla olevat kissakannut ovat vanhaa Arabiaa. Riippuvalaisin on Normann Copenhagenin Amp.
Jotain uutta, jotain vanhaa
Kun Matti ja hänen puolisonsa tapasivat, kumpikin oli hiljattain eronnut tahoillaan. Vaikka puoliso jo asui tässä asunnossa, se ei ollut valmis koti. Pari halusi sisustaa kodin yhdessä ja ostaa sellaista, mistä molemmat pitävät. Esimerkiksi Arne Jacobsenin Egg-tuoli oli ollut Matin haaveissa kauan, mutta puoliso yllätti hänet hankinnallaan.
– Tosin istun Egg-tuolissamme todella harvoin. Sitä katselee mieluummin. Se on enemmän veistos kuin huonekalu, Matti sanoo.
Olohuoneen kaappi on antiikkiliike Fasaanista, sen päällä ystävän maalaama teos. Arne Jacobsenin Egg-tuoli Fritz Hansenilta ja matto Casuarinasta. Dieselin Morosolle suunnitteleman Nebula Nine -sohvan päällinen on pellavaa. Sohvassa on untuvatäyte. Sohvan päällä Jenni Ropen värikäs Rivakka-teos ja Elina Merenmiehen tussipiirros.
Kodissa oli aiemmin vuokranantajan lainahuonekaluja. Omistajat halusivat sohvan takaisin, joten parin piti hankkia uusi. Moroson sohva löytyi Formverkistä.
– Se on niin mukava, että siihen nukahtaa todella helposti.
Hyllyllä Jenni Ropen maalaus Sohvat sekä Kaj Franckin Kremlin kellot, Kukkopulloja ja Ruutana.
Picasson töitä muistuttava pöllö on Mikael Schilkinin työ 60-luvun alusta. Matti osti sen Rudolf Koivu -palkintorahoilla.
Muutamista keräilyesineistä Matti ei halunnut luopua. Niitä ovat muun muassa Kaj Franckin Kremlin kellot, Kukkopullot ja Ruutana.
– Ne näyttävät hyviltä sisustuksessamme. Nyt kodissamme alkaa olla maksimimäärä tavaraa. Ehkä sitä voisi olla vähemmänkin.
Myös olohuoneen seinällä riippuva Birger Kaipiaisen vati on Matille rakas. Se on aikoinaan kuulunut Armi Ratialle, Matin suurelle idolille. Se on yksi harvoista esineistä, jotka hän toi mukanaan edellisestä kodistaan.
Sohvan päällä on Birger Kaipiaisen vati, joka on kuulunut Armi Ratialle, Matin idolille.
Taide inspiroi kirjoissa ja seinillä
Matti rakastaa ja kerää taidekirjoja. Ne ovat hänelle inspiraationlähteitä, ja hän selaa niitä päivittäin. Olohuoneessa on koko seinän leveydeltä Artekin Kaari-hyllyjä. Hyllyt hankittiin, koska puoliso vihaa kirjakasoja lattioilla.
Kaari-kirjahyllyssä on tilaa sekä kirjoille että taiteelle. Taide-kirjat ovat Matille tärkeä työkalu. Ne ovat parempi kuin netti, sillä verkossa hän ei pääse tarpeeksi lähelle kuvia.
– Rakastan taidetta, mutta meillä on myös tyhjiä seiniä. Pitää olla tilaa hengittää. Jonkun verran olemme ostaneet taidetta yhdessä.
Muistoksi Vuoden kuvittaja -palkinnosta Matti käytti osan rahoista Elina Merenmiehen tussipiirrokseen.
– Katson taidetta kotimme seinillä usein enkä ripustaisi koskaan esille mitään yhdentekevää. Värikkäistä teoksista saan energiaa. Toisaalta osa taiteesta rauhoittaa, kuten mustavalkoinen tussipiirros.
Seinällä on Antti Oikarisen teos, jonka Matti näki Gösta Serlachiuksen museossa Mäntässä. Teos ei ollut silloin myynnissä, mutta Matti kysyi sitä suoraan taiteilijalta. Koristelehmä on muisto Krakovasta. Valkoinen omena on Fujiwo Ishimoton. Puuteokset Company Aamu Song ja Johan Olin. Astier de Villatte -keramiikkamaljakot ovat Pariisista.
Kynttilöitä ja väriterapiaa
Olohuoneessa ei pidetä illalla valoja, ainoastaan kynttilöitä, sillä se on paikka rauhoittumista varten. Keittiö on värikäs. Se saa olla energisoiva, jotta Matti herää kunnolla. Hän pitää olohuoneen hillityistä maaväreistä, mutta rakastaa kirkkaita värejä.
– Design on minulle hyvin tärkeää, samoin kankaat. Useaa voimakasta kuosia ei voi laittaa kerralla esille, sillä ne rupeavat helposti kilpailemaan tai riitelemään keskenään. Vaihtelen usein seinillä olevia kankaita ja keittiön pöytäliinaa.
Alkovissa Fujiwo Ishimoton Marimekolle suunnittelema Onni-kangas vuodelta 1975. Matti viettää paljon aikaa sängyssä katsellen taidedokumentteja ja lukien kirjoja.
Torstaisin pariskunnalla käy siivooja, joten perjantaina on aina siistiä, ja viikonlopun kunniaksi ostetaan kukkia. Myös keittiössä on aina eläviä kukkia.
– Siivooja siirtelee asetelmia, ja puolisoni laittaa ne aina samaan asentoon. Itse levitän usein tavarat ympärilleni, mutta olen oppinut siisteyttä, koska puolisoni on pedantti, Matti kertoo.
Matti kiittelee sitä, että hänellä on erillinen työhuone. Tosin sekin on yleensä luovan kaaoksen vallassa ja suuresta näyteikkunasta näkee sisään.
– Se onkin hyvää mainosta työskentely-
tavoistani.
Keittiön ikkunasta avautuvat näkymät kaupungin kattojen yli merelle saakka. Marimekon Juhannus-pöytäliina on ollut Armi Ratian Kaivopuiston-kodissa. Turkoosi kaappi on Fasaanista.
Arki ei saa olla ankeaa
Matti sanoo, ettei halua ankeaa arkea. Sitä voi torjua pienillä asioilla, kuten iloisen värisellä pöytäliinalla ja kauniilla kattauksella.
– Kauneus menee aina käytännöllisyyden edelle, vaikka olisi hätätilanne. Aloitan työnteon aamulla keittiössä luonnostellen. Lisäksi luen mielelläni keittiössä. Siellä on upea valo, kuin ateljeessa.
Tikkaat ovat heräteostos Fasaanista. Jääkaapin ovessa on tila vaihtuvalle näyttelylle ja ajatuskartalle. Jääkaappiin nojaa maalauspohja, jota Matti maalaa sitä mukaa, kun maalia jää yli jostain työstä.
Matti valitsee aamiaiskupitkin aina ajatuksella ja fiiliksen mukaan. Oiva Toikan Flora- ja Fauna- lasit ovat arkikäytössä.
– Tietysti harmittaa, jos jokin vintage-esine
menee rikki, mutta loppujen lopuksi esineet on tehty käytettäviksi ja aina voi löytää uusia.
Iloinen kokoelma liesituulettimen päällä on kaunis katsella, mutta epäkäytännöllinen kerätessään pölyä.
Virtuaalinen keräilijä
Matti rakastaa kirjastohuoneita, ateljeita ja käsityöläisten työtiloja ja pitää kerroksellisista sisustuksista. Toisaalta hän haaveilee modernista kesäpaikasta, jossa ei olisi mitään ylimääräistä.
Matti yrittää opetella olemaan ostamatta, varsinkin ulkomailla. Keräilijätausta tekee luopumisesta vaikeampaa. Sen takia hän kerää Pinterestiin kauniita sisustuskuvia. Niin ei tarvitse hankkia kaikkea itselleen. Tällä hetkellä hän haaveilee talonpoikaispöydästä, jossa olisi ihana, kulunut puupinta.
Turkoosi kaappi on Fasaanista. Juliste Oiva Toikan Lontoon-näyttelystä 60-luvun lopulta on hankittu Hagelstamin antikvariaatista. Viinakukko on Gunvor Olin-Grönqvistin designia, jääkarhut Arabian. Indiskan valaisin sopii turkoosiin kaappiin.
– Koti on hauras ja henkilökohtainen asia. Se on kuin eläimen pesä. Kodista näkee, millainen ihminen siellä asuu. Ostan ulkomailla hotelliinkin kukkia, että tuntuu kodikkaalta. Sisustus on aina onnistunut, kun kotiin on ihanaa mennä.
KOTI
Helsingin keskustassa.
Vuonna 1932 rakennetussa kerrostalossa
2 h + avokeittiö, 50 m².
ASUKKAAT
Kuvittaja Matti Pikkujämsä puolisonsa kanssa.
Vilja on käsitellyt puulattian itse, se oli yllättävän haastavaa ensikertalaiselle.
1700-luvun klaffipöytä on Lotta-Pian aarre, se ostettiin historiantutkijalta Riihimäeltä. Puusohva on rompetorilta ja riittävän iso kattokruunu löytyi Tori.fi:stä. Tuolit ovat olleet luultavasti seurojentalolla, koska selkänojissa on paikkanumerot. Kukka-asetelma on tehty koeputkiin, joita on käytetty lehmänmaidon testaukseen.
Ninalle ja Luisalle kesä Hangossa merkitsee myös töitä. Ninalla on oma kesäkauppa Hangon Itäsatamassa ja Luisa on apuna kaupassa.
Vilja on käsitellyt puulattian itse, se oli yllättävän haastavaa ensikertalaiselle.
1700-luvun klaffipöytä on Lotta-Pian aarre, se ostettiin historiantutkijalta Riihimäeltä. Puusohva on rompetorilta ja riittävän iso kattokruunu löytyi Tori.fi:stä. Tuolit ovat olleet luultavasti seurojentalolla, koska selkänojissa on paikkanumerot. Kukka-asetelma on tehty koeputkiin, joita on käytetty lehmänmaidon testaukseen.
Ninalle ja Luisalle kesä Hangossa merkitsee myös töitä. Ninalla on oma kesäkauppa Hangon Itäsatamassa ja Luisa on apuna kaupassa.
Avaraa olohuonetta hallitsee Katriinan huikein kirpputorilöytö: sohva, joka on peräisin SPR:n Kontista. Katriina arvelee, että se on Askon malli 1960-luvun alusta. Kelim-sohvatyyny on Pulsan Asemalta Lappeenrannasta, samettityynyt ovat vanhoja. Lasipöytä on Joensuun kierrätyskeskuksesta. Sohvan päällä on Katriinan Aava-hylly. Kerstin Hörlin-Holmqvistin suunnittelemat klassikot, Skrindan-tuolit, olivat alun perin joensuulaisessa Marks-baarissa. Mukavat tuolit on verhoiltu uudelleen. Sininen tarjoiluvaunu on osto- ja myyntiliikkeestä Joensuusta. Malja on Katriinan opiskelukaverin, tanskalaisen Nils Ole Frandsenin työ. Sen vieressä Cecilie Manzin Bang & Olufsenille suunnittelema kaiutin. Pieni, metallinen Stoff-kynttilänjalka on ruotsalainen. Olohuoneen seinissä oli lasikuitutapetti. Sen päälle Katriina löysi pehmeän persikkaisen maalisävyn Teknokselta. Iso villamatto on joensuulaisesta kalusteliikkeestä, nahkapallit kierrätyskeskuksesta.
Ruokailutilan maalaisromanttinen kalustus jatkaa talon tunnelmaa. Tupasohvan Marie sai siskoltaan. Myös muut kalusteet ovat löydettyjä tai saatuja. Pöytä on kulkeutunut sukulaisilta Berliinistä ja tuolit kirpputorilta Sveitsistä.
Eri Shimatsuka muutti Japanista Suomeen vuonna 2007 opiskelemaan ja jäi.
Martti Järvi
Uudet ulko-ovet vievät lasiverannalle. Nurkassa on jouluna piparkakkualttari ja joulukuusi, jossa on nyt koristeina kultaisia ja valkoisia palloja sekä valkoisia krysanteemeja. Sohva on venäläistä, käsintehtyä Paiseff-kalustoa. Metallinen sohvapöytä omaa Sago Design -tuotantoa. Lattialla on mattona lehmäntalja.
Sininen kaappi on Anun enon vanha työkalukaappi. Sohva on Ikean ja sohvan-päälliset Bemzin. Jakkaroita on tuotu Ranskasta. Matto on Linie Designin, ja verhot on teetetty. Kattovalaisimen varjostin on Designers Guildin kukkakangasta. Keltaiset sivupöydät ovat Mokosta. Vihreä senkki on Anun isoäidiltä. Seinällä oikealla on Anun kuvaustausta, vasemmalla ystävän maalaus.
Kaisu Jouppi
Uudet ulko-ovet vievät lasiverannalle. Nurkassa on jouluna piparkakkualttari ja joulukuusi, jossa on nyt koristeina kultaisia ja valkoisia palloja sekä valkoisia krysanteemeja. Sohva on venäläistä, käsintehtyä Paiseff-kalustoa. Metallinen sohvapöytä omaa Sago Design -tuotantoa. Lattialla on mattona lehmäntalja.
Sininen kaappi on Anun enon vanha työkalukaappi. Sohva on Ikean ja sohvan-päälliset Bemzin. Jakkaroita on tuotu Ranskasta. Matto on Linie Designin, ja verhot on teetetty. Kattovalaisimen varjostin on Designers Guildin kukkakangasta. Keltaiset sivupöydät ovat Mokosta. Vihreä senkki on Anun isoäidiltä. Seinällä oikealla on Anun kuvaustausta, vasemmalla ystävän maalaus.
Kaisu Jouppi
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2