AJOI­TA OI­KEIN

En­sim­mäi­si­nä maa­han lai­te­taan pik­ku­si­pu­lit, ku­ten lu­mi­kel­lot, idän­si­ni­lil­jat, ke­vät­täh­det ja hel­mi­lil­jat, jot­ta si­pu­lit eh­ti­vät kun­nol­la juur­tua. Pien­tä ko­koa ei kan­na­ta vä­hek­syä, sil­lä var­hain ke­vääl­lä il­mes­ty­vät pik­ku­si­pu­lit tuo­vat ke­väi­seen puu­tar­haan sen en­sim­mäi­sen pil­kah­duk­sen vih­re­ää ja ku­kin­taa. Var­sin­kin lu­mi­kel­lot saat­ta­vat pil­kis­tää esiin, kun maas­sa on vie­lä lu­mi­ki­nok­sia.

Istutuspuikolla ja kairalla syntyy joutuisasti kolo kukkasipuleille kukkapenkin siimekseen.

Pien­ten si­pu­li­kuk­kien ry­kel­mät muut­tu­vat vuo­si vuo­del­ta run­saam­mik­si. Myös nar­sis­sit tar­vit­se­vat juur­tu­ak­seen ai­kaa, jo­ten ne is­tu­te­taan mah­dol­li­sim­man ai­kai­sin syk­syl­lä. Sen si­jaan tulp­paa­nei­ta voi is­tut­taa ai­van tal­ven al­kuun saak­ka, kun­han maa­han vain saa si­pu­lin men­tä­vän ko­lon. Myö­hään is­tu­te­tut kuk­ka­si­pu­lit voi peit­tää kui­vil­la leh­dil­lä tai tal­ven­suo­ja­tur­peel­la, jol­loin maa py­syy pi­dem­pään su­la­na ja si­pu­li saa li­sä­ai­kaa juur­tu­mi­sel­le.

Hyasintti ei kuulu vain jouluun. Voimakas tuoksu ei haittaa ulkona, joten istutuspaikaksi sopivat sisäänkäynnin ja terassin reunustat. Valitse vettä läpäisevä kasvupaikka. Maata voi keventää hiekalla.

Kui­va­na syk­sy­nä si­pu­lei­ta kan­nat­taa kas­tel­la. Pin­ta­maa voi tun­tua kos­te­al­ta, mut­ta mul­lan uu­me­nis­sa kos­teut­ta voi ol­la vä­hem­män. Kas­te­lu kan­nat­taa­kin teh­dä huo­lel­la, jot­ta kos­teus me­nee si­pu­lien juu­ril­le as­ti.

Jos et ole varma väreistä ja yhteen sopivista lajeista, voit aina ostaa valmiin kukkasipulilajitelman.

SUO­TUI­SAAN PAIK­KAAN

Syk­syl­lä puu­tar­ha on var­joi­nen ja re­he­vä, kun­nes tuu­li len­nät­tää puis­ta ja pen­sais­ta leh­det. Var­jo­pai­kois­ta ei syys­puu­tar­has­sa kan­na­ta ol­la huo­lis­saan.

Sekoita eri lajikkeita ja lajeja, jotta saat väreissä, kasvukorkeuksissa ja kukkamuodoissa vaihtelua. Yhdistä siroja yksinkertaisin kukin kukkivia tulppaaneja näyttävien kerrannaiskukkaisten kanssa. Näin saat luonnollista vaihtelua. Lexingtonin farkkuessu Stockmannilta, kierrätyspeltinen ruukku Mosa Interiors.

Ke­vääl­lä sama paik­ka kyl­pee va­los­sa, jo­ten pui­den ja pen­sai­den alus­tat ovat eri­no­mai­sia pie­nil­le si­pu­li­ku­kil­le. Pik­ku­si­pu­lei­ta voi hy­vin is­tut­taa myös nur­mel­le niit­ty­mäi­sek­si mai­se­mak­si.

Li­sään­ty­es­sään si­pu­li­ku­kat le­vi­ä­vät nur­mel­la val­toi­me­naan kuk­ki­vak­si alu­eek­si. Ku­kin­nan jäl­keen kas­vus­to on help­po lei­ka­ta alas.

Keltakoiranhammas on saanut nimensä koiran hammasta ulkonäöltään muistuttavista sipuleista. Kukka on kaunis ja vähän eksoottiselta vaikuttava. Keltakoiranhammas viihtyy puolivarjoisilla kasvupaikoilla.

Pie­net kuk­ka­si­pu­lit voi is­tut­taa jou­tui­sas­ti maa­han te­ke­mäl­lä yh­te­näi­sen laa­jan is­tu­tus­kuo­pan, jo­hon aset­te­lee si­pu­lit juu­ret alas­päin. Iso ala on hel­pom­pi peit­tää mul­lal­la kuin kai­vaa yk­sit­täi­nen kuk­ka­si­pu­li maa­han ker­ral­laan. Muis­tat­han kui­ten­kin, et­tä si­pu­lit tar­vit­se­vat pääl­leen mul­taa kol­men kuk­ka­si­pu­lin kor­keu­den ver­ran.

Varustaudu runsaudella! Kevään kukkailo on paras vaivanpalkka. Kierrätyspeltilautanen ja ruukut, Mosa Interiors. Työkalut kirpputorilta.

Nar­sis­seil­le on hyvä et­siä ke­vy­es­ti kos­tea kas­vu­paik­ka toi­sin kuin tulp­paa­neil­le, jot­ka ovat so­peu­tu­neet kui­vien kas­vu­paik­ko­jen olo­suh­tei­siin.

Leh­to­met­säi­nen ton­tin reu­na so­pii hy­vin nar­sis­si­a­lu­eek­si. Tulp­paa­nit puo­les­taan viih­ty­vät va­loi­sal­la, jopa au­rin­koi­sel­la kas­vu­pai­kal­la. Eri la­je­ja ja la­jik­kei­ta yh­dis­tä­mäl­lä saat naut­tia si­pu­li­kuk­ka­lois­tos­ta pit­kään, koko ke­vään ajan. Var­hai­sim­mat ke­vät­kur­jen­mie­kat ja lu­mi­kel­lot käyn­nis­tä­vät kau­den. Nii­tä seu­raa­vat idän­si­ni­lil­jat ja nar­sis­sit ja ke­vään vii­meis­te­le­vät kau­niit tulp­paa­nit.

Jos istutat sipulikukkia myöhään, suojaa kasvupaikka kuivilla lehdillä. Näin sipulit saavat lisäaikaa juurtumiseen lehtien lämmittäessä maata. Korbon kori Stockmannilta.

VAIH­TE­LU VIR­KIS­TÄÄ

Tu­tum­pien nar­sis­sien ja tulp­paa­nien li­säk­si kan­nat­taa kuk­ka­penk­kien kau­nis­tuk­sek­si is­tut­taa myös mui­ta, ken­ties eri­lai­sia kuk­ka­si­pu­lei­ta.

Ke­vät­kur­jen­mie­kan ku­kat yl­lät­tä­vät var­hain ke­vääl­lä. Kun muut kur­jen­mie­kat kuk­ki­vat kor­kei­na kuk­ka­pen­keis­sä, ke­vät­kur­jen­mie­kat nou­se­vat esiin au­rin­koi­sil­la kas­vu­pai­koil­la vain 10– 15 cm kor­keu­del­le.

Kevätsahramit eli krookukset kukkivat sinivioletein, keltaisin tai valkoisin kukin. Ne ovat melko joustavia ja sietävät kesäkosteutta, kuivuutta ja jopa savimaata.

Näyt­tä­vät lau­kat ovat hie­no yh­dis­tel­mä kuk­ka­pal­lo­jen kur­kis­tel­les­sa pe­ren­na­pen­kin yl­le. Uk­ko­lau­kat ja täh­ti­lau­kat puh­ke­a­vat kuk­kaan mo­nien ke­vään si­pu­li­kuk­kien jäl­keen, vas­ta tou­ko–ke­sä­kuun tait­tees­ta kes­ki­ke­sään. La­kas­tu­vat ku­kin­not ja sie­men­ko­dat näyt­tä­vät ne­kin vie­hät­tä­vil­tä

ku­kin­nan jäl­keen. Val­ko­si­pu­lin su­ku­lai­set saa­vat kas­vaa myös rau­has­sa talt­ta­ham­pail­ta ja muil­ta tu­ho­lai­sil­ta.

Lumikellot ovat kevään airueita. Ne leviävät vuosien varrella mattomaiseksi, kun annat lakastuvalle kasvustolle rauhan.

Kir­jo­pi­ka­ri­lil­jan ku­kat ko­ho­a­vat muu­ta­mien kym­me­nien sent­ti­met­rien kor­keu­del­le, si­ron kuk­ka­var­ren pää­hän. Val­kois­ten ja pu­ner­ta­vien kuk­kien shak­ki­mai­nen ruu­du­tus on ou­dol­la ta­val­la kau­nis. Kel­lo­mais­ten kuk­kien la­kas­tu­mi­sen jäl­keen ti­lal­le jää kau­niit sie­men­ko­dat. Jos an­nat sie­men­ten va­ris­ta kas­vu­pai­kal­le, saat kir­jo­pi­ka­ri­lil­jan sie­me­nil­le luon­nol­li­sen kyl­mä­kä­sit­te­lyn tal­ven ai­ka­na ja muu­ta­mas­sa vuo­des­sa uu­sis­ta sie­me­nis­tä kas­va­te­tuis­ta si­pu­leis­ta taas li­sää uut­ta kuk­kai­loa.

Kuk­ka­penk­kiin kan­nat­taa myös su­jaut­taa koi­ran­ham­paan, pi­ka­ri­lil­jan, täh­di­kin, iso­täh­ti­hy­a­sin­tin ja hy­a­sin­tin si­pu­lei­ta. Va­rus­tau­du huo­lel­la ja va­lit­se run­saas­ti eri kuk­kien si­pu­lei­ta, jot­ta var­mis­tat koko ke­vään kes­tä­vän ku­kin­nan. Tie­to mul­lan uu­me­nien kuk­ka-aar­teis­ta joh­dat­taa aja­tuk­sia tu­le­vaan.

Assyrianpikarililjan sirot kellokukat kurkistelevat vienosti ohuen kukkavarren päästä. Siro olemus saa tämän pikarililjan vaikuttamaan jopa ujolta.

UNOH­DA RI­VIT

Luon­non­lä­hei­nen, or­gaa­ni­nen puu­tar­ha­tyy­li on nyt in. Ai­em­min kuk­ka­si­pu­lit is­tu­tet­tiin omik­si ryh­mik­si, mut­ta nyt se­kais­tu­tuk­sia suo­si­taan yh­den la­jin mas­sais­tu­tus­ten rin­nal­la. Ren­tous, jopa pie­ni vil­liys kuu­luu asi­aan. Kan­nat­taa­kin esi­mer­kik­si se­koit­taa eri kuk­ka­si­pu­lei­ta ko­ris­sa kes­ke­nään, vis­ka­ta kou­ral­li­nen si­pu­lei­ta maa­han ja is­tut­taa ne las­keu­tu­mis­paik­kaan­sa.

Va­lit­se si­pu­li­ku­kil­le so­pi­vat seu­ra­lai­set, jot­ka peit­tä­vät al­leen la­kas­tu­vat ku­kat ja var­ret. Pi­o­nit, kuun­lil­jat, ja­lo­an­ger­vot ja muut suu­ri­ko­koi­set pe­ren­nat ovat eri­no­mai­sia. Suu­ret pe­ren­nat kai­paa­vat pi­dem­män is­tu­tu­se­täi­syy­den, jo­ten nii­den vä­liin jää hy­vin ti­laa si­pu­li­kuk­kais­tu­tuk­sil­le. Pie­net si­pu­li­ku­kat so­pi­vat hy­vin pen­sai­den al­la kas­va­tet­ta­vik­si, siel­lä nii­den la­kas­tu­va kas­vus­to jää leh­teen puh­ke­a­van pen­saan al­le pii­loon.

Muis­ta nämä!

• Pää­sään­töi­ses­ti si­pu­li­ku­kat viih­ty­vät hie­kan­se­kai­ses­sa ja vet­tä lä­päi­se­väs­sä maas­sa. Nar­sis­sit kai­paa­vat vä­hän kos­te­am­paa kas­vu­paik­kaa, jos­sa vesi ei saa jää­dä kui­ten­kaan sei­so­maan si­pu­lin juu­ril­le. Niil­le so­pii myös sa­vi­pi­toi­sem­pi maa.

• Au­rin­koi­nen tai puo­li­var­joi­sa paik­ka on omi­aan si­pu­li­ku­kil­le. Var­jo­pai­kas­sa ku­kis­ta saa naut­tia pi­dem­pään. Muis­ta, et­tä syk­syi­sen puu­tar­han var­joi­sa koh­ta on ke­vääl­lä va­loi­sa ja pal­jas.

• Kai­va kuop­pa is­tu­tus­kuo­kal­la tai käy­tä is­tu­tus­kai­raa. Ase­ta si­pu­li kuop­paan suip­po pää ylös­päin ja juu­ret alas­päin. Pei­tä huo­lel­li­ses­ti mul­lal­la.

• Jos sa­mal­le alu­eel­le tu­lee pal­jon kuk­ka­si­pu­lei­ta, voi ol­la hel­pom­pi kai­vaa alue la­pi­ol­la, le­vit­tää si­pu­lit alal­le ja peit­tää mul­lal­la.

• Is­tu­ta si­pu­lit kol­me ker­taa si­pu­lin kor­keu­den sy­vyy­del­le.

• Kas­te­le si­pu­lei­ta is­tut­ta­mi­sen jäl­keen, sil­lä kos­te­as­sa maas­sa si­pu­li juur­tuu no­pe­am­min ja val­mis­tau­tuu tu­le­vaa kyl­mää kaut­ta var­ten.

• Is­tu­ta nar­sis­sit ja pik­ku­si­pu­lit syys–lo­ka­kuus­sa. Tulp­paa­nei­ta voi is­tut­taa niin kau­an kuin maa on su­la­na. Mitä poh­joi­sem­mas­sa asut, sitä ai­em­min kan­nat­taa ol­la is­tu­tus­puu­his­sa. Suo­jaa myö­hään teh­dyt is­tu­tuk­set kui­vil­la leh­dil­lä tai tal­ven­suo­ja­tur­peel­la, joka pi­tää maan läm­pi­mäm­pä­nä ja an­taa si­pu­leil­le ai­kaa juur­tu­mi­seen. Pois­ta ke­vääl­lä tal­ven jäl­jil­tä mär­kä leh­ti­ker­ros, niin maan su­la­mi­nen vauh­dit­tuu.