Oleskelutilassa on ensimmäinen yhteinen kaluste, Ben af Schulténin Artekille suunnittelema sohva. Maalaus on Samuli Heimosen. Tilassa on Aallon A330-kattovalaisin, A810-lattiavalaisin ja X800-sohvapöytä. Eteisen tiikkisenkin parina on ystäviltä ostettu funkispeili.

Munk­ki­nie­men­ran­nas­sa ko­mei­le­va val­koi­nen talo on ark­ki­teh­tuu­ril­taan täy­del­li­nen ai­kan­sa tuo­tos. Ta­lon ra­ken­nut­ti ra­ken­nus­mes­ta­ri, eko­no­mi Mart­ti Sor­va­ri ne­li­lap­si­sel­le per­heel­leen. Vuon­na 1937 val­mis­tu­neen ta­lon suun­nit­te­li­vat yh­tei­sis­sä pro­jek­teis­sa Sor­va­rin luot­ta­muk­sen saa­vut­ta­neet ark­ki­teh­ti Uki Heik­ki­nen ja ra­ken­nus­mes­ta­ri V. G. Lin­na­puo­mi.

Ehjätunnelmaisessa eteisessä on ajallisia kerrostumia. Tuulikaapin ovi, rottinkinen patterinsuoja ja takana näkyvä kaide ovat Ilmari Tapiovaaran 1960-luvulla suunnittelemia ja puinen paneeliseinä Lasse Ollinkarin 1950-luvulla. Kokonaisuutta täydentävät Alvar Aallon jakkarat ja Tapio Wirkkalan Omena-valaisin.

Talo näyt­tää en­si sil­mäyk­sel­lä kos­ke­mat­to­mal­ta 1930-lu­vun ra­ken­nuk­sel­ta. Pik­ku­hil­jaa niin sisä- kuin ul­ko­puo­lel­ta­kin al­kaa kui­ten­kin hah­mot­taa ajan ja asuk­kai­den tuo­mia ajal­li­sia ker­ros­tu­mia.

Ta­lon vai­heet on do­ku­men­toi­tu hy­vin, jo­ten ny­kyi­set asuk­kaat Timo Laak­so ja Jyr­ki Sal­mi osaa­vat ker­toa yk­si­tyis­koh­tia myö­ten ko­tin­sa vai­heis­ta.

Sor­va­ri myi al­ku­vuo­des­ta 1952 ta­lon Hilk­ka ja Paa­vo Hon­ka­juu­rel­le. Paa­vo Hon­ka­juu­ri oli Rau­ma-Re­po­lan pää­joh­ta­ja ja ur­hei­lu­vai­kut­ta­ja.

Hon­ka­juu­ret palk­ka­si­vat si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Las­se Ol­lin­ka­rin suun­nit­te­le­maan ha­lu­a­mi­aan muu­tok­sia.

– Olo­huo­neen tak­ka muo­toil­tiin uu­des­taan, etei­nen ja pirt­ti pa­ne­loi­tiin män­ty­vii­lu­te­tul­la ri­ma­le­vyl­lä ja keit­tiö uu­sit­tiin, Timo ker­too.

Arkkitehti Jarmo Inkinen suunnitteli keittiön restauroivan korjauksen 2010. Alkuperäiset yläkaapistot ja tasot oli osittain poistettu edellisten omistajien aikana. Uusi astiakaappi teetettiin Designmuseon arkistosta löytyneiden Lasse Ollinkarin alkuperäispiirustusten mukaan. Hän oli piirtänyt keskellä keittiötä olevan pyöreän pilarin ympärille rottinkipunoksen jo 1952. Timo toteutti sen 2012.

Vuo­det edus­tus­ko­ti­na

Hon­ka­juu­rien ai­ka­na talo oli si­sus­tet­tu an­tiik­ki­ka­lus­teil­la ja suu­ril­la go­be­lii­neil­la. He teet­ti­vät 1960-lu­vul­la kak­si mer­kit­tä­vää re­mont­tia. Ka­lus­te­suun­nit­te­li­ja­na mai­net­ta niit­tä­nyt Il­ma­ri Ta­pi­o­vaa­ra pal­kat­tiin te­ke­mään muu­tok­sia si­sä­ti­loi­hin sekä ul­ko­a­su­muu­tos ku­pa­ri­ver­hoi­lui­neen. Hän suun­nit­te­li 1962–63 muun mu­as­sa tuu­li­kaa­pin si­sä­o­ven, ul­ko-oven kah­van, ylä­ker­ran ta­san­teen puu­kai­teen ja por­ras­kai­teen, kyl­py­huo­neen re­mon­tin sekä ison kir­ja­hyl­lyn.

Mit­ta­vin muu­tos oli ui­ma-al­las­sii­pi, jon­ka suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Erk­ki Kar­vi­nen 1969.

Kun Hilk­ka ja Paa­vo Hon­ka­juu­ri kuo­li­vat muu­ta­man vuo­den si­säl­lä 2000-lu­vun alus­sa, lap­set­to­man pa­ris­kun­nan ir­tai­mis­to huu­to­kau­pat­tiin Ha­gels­ta­mil­la ja talo lai­tet­tiin myyn­tiin.

Tuula Falk on suunnitellut tervalepästä ja viilutetusta wengestä pitkän ruokapöydän ja -tuolit. Myös mittatilaustyönä tehty lasivitriini ja Wetterhoffilla Hämeenlinnassa kudotut pellavaiset kaitaliinat ovat Falkin käsialaa. Vitriineissä on matkamuistoja, jotka Jyrki on tuonut Afrikasta, Meksikosta, Brasiliasta ja Indonesiasta. Vasemmalla Ilmari Tapiovaaran Cantù-senkki ja alun perin Hotelli Marskiin suunnitellut Lulu-tuolit. Aallon tarjoiluvaunun päällä on Lasistudio Mafka & Alakosken valmistama lasikulho.

Yläkerran kylpyhuone henkii 1960-luvun alun tyyliä. Silloin erillinen wc ja kylpytila yhdistettiin isommaksi kokonaisuudeksi ja kaakeloitiin näillä laatoilla Ilmari Tapiovaaran suunnittelemassa remontissa. Myös alaslaskettu valokatto on todennäköisesti Tapiovaaran kädenjälkeä, vaikkei hän suunnittelijana suosinutkaan loisteputkivaloa. Tiikkikaappi on tehty tilaan vähän myöhemmin, 1969.

Vuonna 2013 tehdyn remontin yhteydessä haluttiin kulku sisäkautta olohuoneesta uima-allastilaan. Aiemmin liuskekivillä päällystetty ulkopatio muutettiin lasiverannaksi. Liuskekivet ladottiin alkuperäiseen järjestykseen. Tila kalustettiin 50-luvun tanskalaisilla kalusteilla.

Uu­del­le vuo­si­tu­han­nel­le

Täs­tä al­kaa ny­kyis­ten omis­ta­jien ja ta­lon yh­tei­nen his­to­ria. Timo ja Jyr­ki te­ki­vät en­sim­mäi­sen os­to­tar­jouk­sen en­nen vuo­den­vaih­det­ta 2004. Myös toi­nen kiin­nos­tu­nut os­ta­ja oli teh­nyt tar­jouk­sen. Kum­paa­kaan niis­tä ei hy­väk­syt­ty. Suu­ri het­ki koit­ti, kun Ti­mon ja Jyr­kin tar­jous vih­doin meni läpi al­ku­vuo­des­ta 2004.

– Aloim­me heti sel­vit­tää ta­lon his­to­ri­aa ja kun­nos­taa sitä pik­ku­hil­jaa. Ark­ki­teh­ti Jar­mo In­ki­nen vie­rai­li edel­li­ses­sä ko­dis­sam­me Kuu­si­saa­res­sa ja piir­si jo alus­ta­van suun­ni­tel­man Munk­ki­nie­men ta­lon ui­ma-al­la­so­sas­ton muu­tok­ses­ta vie­ras­kir­jaam­me. In­ki­nen on­kin ol­lut mei­dän luot­to­ark­ki­teh­tim­me. Hän suun­nit­te­li myös keit­ti­ö­re­mon­tin, Timo sa­noo.

Kun Timo ja Jyr­ki pää­si­vät muut­ta­maan uu­teen ko­tiin­sa syk­syl­lä 2004, kun­nos­ta­mi­nen jat­kui ja he op­pi­vat ym­mär­tä­mään ta­loa.

Vuosikymmenien aikana funkistaloon on tehty muutoksia useamman remontin yhteydessä, mutta ammattitaitoisten suunnittelijoiden ansiosta alkuperäinen henki on onnistuttu säilyttämään hienosti.

Ny­kyi­nen Mu­se­o­vi­ras­ton in­ten­dent­ti Ul­la Se­tä­lä teki vä­ri­tut­ki­muk­sen. Ta­lon his­to­ri­as­ta löy­tyi pal­jon vih­rei­tä sä­vy­jä, joi­ta on nyt käy­tet­ty muun mu­as­sa keit­ti­ön si­sään­käyn­nis­sä. Pää­o­ven tuu­li­kaa­pis­ta sen si­jaan löy­tyi kir­kas­ta si­nis­tä ja pu­nais­ta.

Ul­ko­sei­nän rap­paus on al­ku­pe­räi­nen. Sei­näs­sä on se­ment­ti­pi­toi­nen laas­ti ja pin­nas­sa kalk­ki­ki­vi­rou­he. Muu­rat­tu sei­nä­ra­ken­ne pääs­tää vä­hän läm­pöä läpi ja pi­tää ul­ko­pin­nan kui­va­na. Ta­lon ra­ken­teet ovat py­sy­neet ter­vei­nä.

Erkki Karvisen vuonna 1969 suunnittelema uima-allasosasto muutettiin remontissa konsertti- ja näyttelytilaksi. Uima-allas peitettiin parketilla ja altaan reunoille teetettiin kaapistot ja vitriinit. Timo soittaa puhallinseptetissä, jossa on klarinetin, käyrätorven ja fagotin soittajia kutakin kaksi ja yksi kontrafagotisti. Kotikonserttisalissa järjestetään Suomen Kamarimusiikkiseuran puitteissa muutama konsertti vuodessa.

Ui­ma-al­taas­ta kult­tuu­ri­ti­lak­si

Ui­ma-al­la­so­sas­to pää­tet­tin re­mon­toi­da 2013. Al­las sei­soi tyh­jän pant­ti­na, ja Ti­mol­la ja Jyr­kil­lä oli tar­ve toi­sen­lai­sil­le ti­loil­le. Jar­mo In­ki­nen piir­si vuo­sia ai­em­min te­ke­män­sä luon­nos­ten poh­jal­ta var­si­nai­set suun­ni­tel­mat.

Timo ja Jyr­ki ke­rää­vät suo­ma­lais­ta la­sia ja ke­ra­miik­kaa. Timo har­ras­taa myös ka­ma­ri­mu­siik­kia.

Niin­pä ui­ma-al­taas­ta teh­tiin yh­dis­tet­ty kon­sert­ti­sa­li, kir­jas­to ja näyt­te­ly­ti­la Erk­ki­ta­pio Sii­roi­sen suun­nit­te­le­mil­le la­sie­si­neil­le. Sa­mal­la ra­ken­net­tiin ul­ko­pa­tio la­si­ve­ran­nak­si ja saa­tiin kau­an kai­vat­tu yh­teys olo­huo­nees­ta ui­ma-al­las­sii­peen.

Uima-allas-osaston seinällä on tilaustyönä teetetty kolmiosainen Hanna Viljasen tekemä Pupureliefi. Lasivitriineissä on Timon lasikokoelmaa Erkkitapio Siiroisen tuotannosta.

Talo pää­see ar­voi­seen­sa lois­toon, kun Timo ja Jyr­ki jär­jes­tä­vät ko­dis­saan Suo­men Ka­ma­ri­mu­siik­ki­seu­ran kuu­kau­sit­tai­sen klubi-il­lan. Pai­kal­le saa­puu suu­ri jouk­ko ka­ma­ri­mu­sii­kin ys­tä­viä.

Tä­män il­lan oh­jel­mas­sa on muun mu­as­sa Jaak­ko Tuo­mi­kos­ken sä­vel­tä­mä si­ker­mä hää­vals­seis­ta ja -mars­seis­ta, joka kan­ta­e­si­tet­tiin 2017 Ti­mon ja Jyr­kin hää­juh­las­sa. Yli 30 vuot­ta kes­tä­nyt yh­tei­se­lo ja kuu­si­tois­ta vuot­ta ai­em­min re­kis­te­röi­ty pa­ri­suh­de muut­tui vi­ral­li­sek­si avi­o­lii­tok­si.

Timo ja Jyrki ihastuivat keraamikko Hanna Viljasen rakutekniikalla tekemiin pupuihin. Ensin ostettiin jo tuotannossa olleita ja myöhemmin teetettiin soittajapupuja ja hääpari.