Artikkeli
Parvekkeelta avautuu maisema Bellevuen rannalle.

Parvekkeelta avautuu maisema Bellevuen rannalle.

An­na-Kai­sa Mel­vas ku­vat Mi­ner­va Vir­ta­mo

Klassista kylpyläelämää Hangon Bellevuessa

Vanhempieni kesäasunto Hangossa on urbaani vaihtoehto mummonmökille. Suomen suurin puuhuvila Bellevue on tarjonnut hulppeat puitteet kesäasumiselle viimeiset 129 vuotta.

Var­si­nais­ta ke­sä­pai­kan et­sin­tää ei ai­koi­naan oi­kein eh­ti­nyt edes ta­pah­tua, kos­ka van­hem­pa­ni Tui­ja ja Juk­ka Haar­ma oli­vat päät­tä­neet niin sel­ke­äs­ti si­jain­nik­si Han­gon ja ta­lok­si le­gen­daa­ri­sen Bel­le­vu­en.

– Olen ol­lut hel­sin­ki­läi­nen koko elä­mä­ni, jo­ten ke­sä­a­sun­non osoit­tee­na Man­ner­hei­min­tie 2 kuu­los­ti juu­ri so­pi­van kau­pun­ki­lai­sel­ta, to­te­aa isä­ni Juk­ka.

Bellevuen perinteikäs pensionaattihuvila sijaitsee Hangossa Plagenista itään, matalan ja lämminvetisen hiekkarannan ääressä.

Bellevuen perinteikäs pensionaattihuvila sijaitsee Hangossa Plagenista itään, matalan ja lämminvetisen hiekkarannan ääressä.

Kun he yli 20 vuot­ta sit­ten os­ti­vat yk­si­ön ta­los­ta, he tie­si­vät kaup­paan kuu­lu­van vä­lil­li­ses­ti myös pal­jon muu­ta. Pen­si­o­naat­ti­na vuo­des­ta 1893 toi­seen maa­il­man­so­taan saak­ka toi­mi­nut Bel­le­vue tar­jo­aa osak­kail­leen ko­me­at yh­tei­set ti­lat, tyy­li­puh­taan juh­la­sa­lin, te­ras­sin, vie­ras­huo­neet, pyyk­ki­tu­van ja mikä pa­ras­ta, es­teet­tö­män me­ri­mai­se­man hiek­ka­ran­nan yli.

Keväällä hanko on hetken aikaa vakioasukkaiden ikioma rantaparatiisi ennen kuin lomailijat, veneilijät ja juhlijat saapuvat.

Keväällä hanko on hetken aikaa vakioasukkaiden ikioma rantaparatiisi ennen kuin lomailijat, veneilijät ja juhlijat saapuvat.

RAN­TA­E­LÄ­MÄN VUO­SI­KYM­ME­NET

Hu­vi­lan his­to­ria on oman ta­ri­nan­sa ar­voi­nen, mut­ta tii­vis­tet­ty­nä se on ol­lut va­paa-ajan viet­toa täyn­nä. Pen­si­on Bel­le­vu­en vie­rai­siin ovat lu­keu­tu­neet niin Ida Aal­berg kuin mar­salk­ka Man­ner­heim. En­nen tois­ta maa­il­man­so­taa juh­la­sa­lis­sa toi­mi myös ar­vos­tet­tu ra­vin­to­la.

Juh­la­sa­lin yh­tey­des­sä ole­vaa keit­ti­ö­tä saa­vat tä­nä­kin päi­vä­nä osak­kaat va­ra­ta. Use­am­mat juh­lat ta­los­sa jär­jes­tet­ty­ä­ni tie­dän, et­tä tun­nel­ma keit­ti­ön puo­lel­la on edel­leen his­to­ri­al­li­nen. Down­ton Ab­beyn suo­ma­lais­ver­sio pi­täi­si eh­dot­to­mas­ti ku­va­ta siel­lä. As­ti­a­huo­ne, van­hat tis­ki­al­taat ja jää­tä­vän ko­koi­nen li­ha­tuk­ki ovat pie­niä esi­merk­ke­jä ti­lan eri­tyis­laa­tui­suu­des­ta.

TUP­LA­TAAN NE­LI­ÖT

Hu­vi­lan toi­ses­sa ker­rok­ses­sa si­jait­se­va van­hem­pie­ni asun­to oli alun pe­rin kak­sio il­man keit­ti­ö­tä. Os­tet­tu­aan ta­lo­yh­ti­öl­tä huo­neis­ton ylä­puo­lel­la ole­van vint­ti­a­sun­non he sai­vat lä­hes tup­lat­tua ne­li­ön­sä.

Ala­ker­ras­sa ovat mi­nie­tei­nen, kyl­py­huo­ne, olo­huo­ne ja keit­tiö-ruo­kai­lu­ti­la, ja koko ylä­ker­ta on yh­tä isoa ti­laa ka­ton­har­jan al­la.

Ma­kuu­ti­lat nou­si­vat vin­til­le, ja alas saa­tiin tila omal­le keit­ti­öl­le. Äi­ti­ni on kova ruo­an­lait­ta­ja, mut­ta ko­vin vaa­ti­ma­ton keit­ti­öi­den­sä tek­nis­ten omi­nai­suuk­sien suh­teen. Tis­ki­ko­neen isä­ni hank­ki lä­hes vä­ki­sin vain muu­ta­ma vuo­si sit­ten ar­kea hel­pot­ta­maan.

Keittiön seinää ei haluttu täyttää pitkällä yläkaappirivistöllä, vaan väliin jätettiin avointa tilaa. Seinän laattapinta on tehty klassisella tiiliskiviladonnalla.

Keittiön seinää ei haluttu täyttää pitkällä yläkaappirivistöllä, vaan väliin jätettiin avointa tilaa. Seinän laattapinta on tehty klassisella tiiliskiviladonnalla.

PRINS­SI BER­TI­LIN KUK­KA­SOH­VA

Olo­huo­neen ja ruo­kai­lu­ti­lan ka­lus­tus on py­sy­nyt ai­ka pit­käl­ti sa­ma­na. Vuo­sien var­rel­la ovat vaih­tu­neet vain si­vu­pöy­tä ja pik­ku kaa­pis­tot.

Asun­non muis­to­rik­kain ka­lus­te on eh­dot­to­mas­ti Stock­man­nin van­ha soh­va. Jäl­ki­kä­teen van­hem­mil­le­ni sel­vi­si, et­tä ky­sei­nen soh­va on myös Ruot­sin prins­si Ber­ti­lin si­sus­tus­maun mu­kai­nen ja ver­hoil­tu täy­sin sa­mal­la GP & J Ba­ke­rin Mag­no­lia-pel­la­va­kan­kaal­la.

Juu­ri en­nen omaa syn­ty­mää­ni han­kit­tu soh­va on kul­ke­nut muut­to­kuor­mis­sa van­hem­pie­ni en­si­a­sun­nos­ta saak­ka. Van­hois­ta va­lo­ku­vis­ta voi hy­vin seu­ra­ta soh­van ver­hoi­lu­his­to­ri­aa ku­kal­li­sis­ta rai­dal­li­seen ja taas ta­kai­sin ku­kal­li­seen kan­kaa­seen.

Olohuoneen korituolit on ostettu Papagenan ensimmäisestä myymälästä Helsingin Eirasta 1980-luvulla. Vanha tarjoiluvaunu löytyi naapurien roskalavalta Herttoniemestä ja taulu on Larson Österbergin käsialaa.

Olohuoneen korituolit on ostettu Papagenan ensimmäisestä myymälästä Helsingin Eirasta 1980-luvulla. Vanha tarjoiluvaunu löytyi naapurien roskalavalta Herttoniemestä ja taulu on Larson Österbergin käsialaa.

YH­DES­SÄ VA­LIT­TU SI­SUS­TUS

Si­sus­ta­mi­nen on ai­na ol­lut van­hem­mil­le­ni yh­tei­nen asia, ja kaik­ki han­kin­nat teh­dään myös yh­des­sä.

– Se on­kin var­maan ai­noa ai­he, jos­ta meil­lä ei tule eri­mie­li­syyk­siä. Meil­lä on sa­man­lai­nen maku ja olem­me mo­lem­mat kiin­nos­tu­nei­ta si­sus­ta­mi­ses­ta, isä­ni Juk­ka poh­tii.

Vii­si­kym­men­vuo­ti­sen yh­tei­se­lon ai­ka­na on muun mu­as­sa aja­tel­tu, et­tei va­paa-ajan asun­non vä­ri­nä oli­si pelk­kää val­kois­ta. Vaik­ka val­koi­sel­ta ko­dil­ta­han se no­pe­as­ti kat­so­en näyt­tää.

Isä­ni mie­les­tä ti­lat oli­vat alun pe­rin niin pie­net, et­tei nii­tä voi­nut muul­la vä­ril­lä maa­la­ta. Ja kun talo on ul­koa val­koi­nen, ei sii­tä sen kum­mem­min kes­kus­tel­tu.

Vintillä on nukkumapaikat viidelle hengelle. Parisängyn lisäksi katonlappeen alle jäävä matala reunatila on täytetty koko mitaltaan lautasokkeliin upotetuilla patjoilla. Vaatekaapistojen ovet löytyivät Bellevuen vintiltä ja ne ovat kuuluneet vanhan laivan kalusteisiin.

Vintillä on nukkumapaikat viidelle hengelle. Parisängyn lisäksi katonlappeen alle jäävä matala reunatila on täytetty koko mitaltaan lautasokkeliin upotetuilla patjoilla. Vaatekaapistojen ovet löytyivät Bellevuen vintiltä ja ne ovat kuuluneet vanhan laivan kalusteisiin.

HU­VI­LA YM­PÄ­RI­VUO­TI­SEEN KÄYT­TÖÖN

Isoin muu­tos hu­vi­la­e­lä­mäs­sä ta­pah­tui tois­sa tal­ve­na, jol­loin asun­to saa­tiin ym­pä­ri­vuo­ti­seen käyt­töön put­ki­re­mon­tin myö­tä.

– Syk­sys­tä ke­vää­seen tääl­lä saa to­del­la ol­la omas­sa rau­has­sa. Vilk­kaim­pa­na hei­nä­kuun se­son­ki­na haa­vei­len hil­jai­suu­des­ta, äi­ti­ni Tui­ja sa­noo.

Ui­nu­va tal­vi­nen Han­ko on ke­sää ka­rum­pi paik­ka, mut­ta myös meil­le lap­sil­le se on ol­lut vaih­te­lua ran­ta­e­lä­mään. Eten­kin pik­ku­sis­ko­ni Riik­ka viet­tää siel­lä pal­jon ai­kaa kol­men lap­sen­sa kans­sa.

– Kyl­py­lä, ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­la ja leik­ki­puis­to ovat vak­ka­ri­paik­ko­ja syys­lo­mal­la, Riik­ka ker­too.

Portaat rakennettiin vanhan alkovin paikalle. Niiden alle ja sivulle on saatu upotettua säilytystilaa. Vanha ruokapöytä on omien isovanhempieni ensimmäisestä yhteisestä asunnosta Vaasasta ja tuolit äitini isoäidiltä. Vanhoista kalusteista kiinni pitäminen taitaa olla meillä sukurasitteena, mutta mööpeleistä on ollut vuosikymmenten ilo.

Portaat rakennettiin vanhan alkovin paikalle. Niiden alle ja sivulle on saatu upotettua säilytystilaa. Vanha ruokapöytä on omien isovanhempieni ensimmäisestä yhteisestä asunnosta Vaasasta ja tuolit äitini isoäidiltä. Vanhoista kalusteista kiinni pitäminen taitaa olla meillä sukurasitteena, mutta mööpeleistä on ollut vuosikymmenten ilo.

MUI­NAIS­TU­LET PÄÄT­TÄ­VÄT KAU­DEN

Alun pe­rin ke­sä­a­sun­to oli suun­ni­tel­tu vain ai­kui­sil­le, mut­ta kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa syn­ty­neet kuu­si las­ten­las­ta ovat osal­taan vai­kut­ta­neet vint­ti­ti­lan os­toon ja ti­lo­jen suun­nit­te­luun.

Kai­kes­ta li­sä­ti­las­ta huo­li­mat­ta mei­dän vii­si­hen­ki­sen per­heem­me nys­sy­köi­den ja pus­su­koi­den ai­heut­ta­ma kaa­os on kes­tet­tä­vis­sä vain muu­ta­man päi­vän ke­säs­sä. Sik­si on­kin mah­ta­vaa, et­tä lap­sem­me vie­rai­le­vat jo it­se­näi­ses­ti Han­gon-mum­mo­las­sa.

– Ser­kus­ten pe­rin­tei­nen vie­rai­lu Mui­nais­tu­lil­la elo­kuus­sa on lap­sil­le ja myös meil­le ke­sä­kau­den pää­tös ja tär­keä ta­pah­tu­ma ka­len­te­ris­sa, van­hem­pa­ni sum­maa­vat.

hanko elää vuodenaikojen mukaan. Lomakaudella vilskettä on riittämiin, mutta tunnelma muuttuu elokuun mittaan ja rannat käyvät autioiksi.

hanko elää vuodenaikojen mukaan. Lomakaudella vilskettä on riittämiin, mutta tunnelma muuttuu elokuun mittaan ja rannat käyvät autioiksi.

Koti

Han­gos­sa

Kak­kos­ko­ti vuon­na 1893 ra­ken­ne­tus­sa ta­los­sa, 2 + k + kh, noin 70 m2.

Asuk­kaat

Tui­ja ja Juk­ka Haar­ma sekä vie­rai­li­jat, lap­set An­na-Kai­sa ja Riik­ka per­hei­neen, kuu­si lap­sen­las­ta.