MIKÄ: Vuon­na 1907 ra­ken­net­tu ker­ros­ta­lo­a­sun­to, 2 h + k, 90 m2, ark­ki­teh­ti Gus­tav Est­lan­der MIS­SÄ: Ete­lä-Hel­sin­gis­sä TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Kol­me­kymp­pi­set Ira ja Mic­ha­el

Kullattu antiikkipeili on saatu perintönä. Makuuhuoneen sinisen seinän kanssa se luo hauskan kontrastin. Vanha pallovalaisin on ollut aina tässä asunnossa. Isoäiti on tuonut sen ilmeisesti Meksikosta. Jakkara on Philippe Starckin XO:lle suunnnittelema Bubu. Tyynynpäälliset on tuotu Istanbulista.

Ete­lä-Hel­sin­gis­sä si­jait­se­va ju­gend­ta­lon huo­neis­to va­pau­tui iso­van­hem­mil­ta. Suur­ta asun­toa ei ol­tu re­mon­toi­tu sit­ten 50-lu­vun. Se pää­tet­tiin ja­kaa kah­teen huo­neis­toon, jois­ta toi­seen nuo­ri­pa­ri Ira Ja Mic­ha­el ra­ken­si­vat en­sim­mäi­sen yh­tei­sen ko­tin­sa.

Täy­del­li­nen re­mont­ti

Flosin Parentesivalaisin on pariskunnan ensimmäisiä yhteisiä sisustushankintoja. Paino pitää valaisimen paikallaan. Musta tarjotinpöytä on Hayn. Tummanharmaat sohvatyynyt ovat matkamuisto Saint Tropezista.

Asun­to re­mon­toi­tiin pe­rus­teel­li­ses­ti vuon­na 2011 ta­lon tyy­liä kun­ni­oit­ta­en. Kor­kei­ta ti­lo­ja ja va­loi­suut­ta ha­lut­tiin ko­ros­taa vaa­leil­la sä­vyil­lä. Si­sus­tuk­sen run­ko­na oli­vat har­mo­ni­set vä­ri­va­lin­nat sekä keit­ti­ön ja kyl­py­huo­neen suun­nit­te­lu. Keit­tiö, olo­huo­ne ja ma­kuu­huo­ne si­joi­tet­tiin pe­räk­käin. Näin syn­tyi hie­no jat­ku­mo, joka avau­tuu ti­las­ta toi­seen. Keit­tiö siir­ret­tiin en­ti­sen ma­kuu­huo­neen pai­kal­le ja sen suun­nit­te­lu vaa­ti am­mat­ti­a­pua. Si­sus­tuk­sen suun­nit­te­li Iran äi­ti, si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Ca­ro­la Lindh-Hor­mia.

– Mo­lem­mat van­hem­pa­ni ovat ark­ki­teh­te­jä. It­se en ole alal­la, mut­ta pi­dän si­sus­ta­mi­ses­ta, Ira ker­too.

Yk­si vaa­ti­vim­mis­ta ura­kois­ta oli lat­ti­an uu­si­mi­nen. Al­ku­pe­räi­nen van­ha par­ket­ti oli niin huo­nos­sa kun­nos­sa, et­tä se jou­dut­tiin avaa­maan vä­li­poh­jaan saak­ka. Lat­tia pu­ret­tiin ja ti­lal­le ra­ken­net­tiin uu­si. Ulos kan­net­tiin 4000 ki­loa pur­ku­jä­tet­tä. Uu­si lat­tia jat­kuu huo­nees­ta toi­seen, jo­ten asun­nos­sa ei ole lain­kaan kyn­nyk­siä.

Ahti Lavosen hopeatekniikkatyö on vuodelta 1965. Valaisin on Artemiden. Arkku on peritty isovanhemmilta. Valkoinen lepotuoli on Ligne Rosetin ja sohva Moltenin mallistoa. Alkuperäinen Artekin tuoli on 1950-luvulta. Matto on Ikeasta.

Ne­ro­kas eteis­rat­kai­su

Ikean vaatekaapin perusrunkoa peittävät Lauritzons'ilta tilatut samettiverhot. Bertoia-tuolilla olevat lampaannahka-hansikkaat ovat Kämmen-merkkiset. Svenskt Tennin lipasto on Josef Frankin suunnittelema. Se on sijoituksessa, koska omistajalla ei ollut sille paikkaa. Seinällä oleva Marilynin kuva on Riipisen teos.

Van­has­sa ta­los­sa on usei­ta eri­koi­sen mal­li­sia huo­ne­ti­lo­ja. Haas­ta­vaan kol­mi­o­mai­seen etei­seen oli vai­kea kek­siä tyy­liin so­pi­vaa vaa­te­säi­ly­tys­rat­kai­sua. Lo­pul­ta pää­dyt­tiin Ike­an vaa­te­kaa­pin run­koon, jon­ka ym­pä­ril­le ri­pus­tet­tiin kaa­re­vaan ver­ho­kis­koon ylel­li­set sa­met­ti­ver­hot. Ne tuo­vat mie­leen te­at­te­rin esi­ri­pun. Etei­ses­tä on kul­ku kom­pak­tiin kyl­py­huo­nee­seen, jon­ka sä­vy­maa­il­mak­si on va­lit­tu sama klas­si­nen vaa­lea kuin muu­al­la­kin asun­nos­sa. Kyl­py­huo­ne loh­kais­tiin van­has­ta ma­kuu­huo­nees­ta, joka on ny­kyi­nen keit­tiö.

Keittiöstä lohkaistusta kylpyhuoneesta haluttiin mahdollisimman kompakti, jotta keittiöstä ja ruokailutilasta saatiin mahdollisimman avara.

Lin­ja­kas keit­tiö

Täys­val­koi­nen keit­tiö va­lit­tiin HTH-keit­ti­öi­den mal­lis­tos­ta. Ovet ovat maa­lat­tua MDF-le­vyä. Työ­ta­sot ja vä­li­ti­la ovat kom­po­siit­tia, joka ti­lat­tiin Vi­ros­ta. Taso kes­tää kuu­maa ja kyl­mää. Li­säk­si se so­pii eri­no­mai­ses­ti muun mu­as­sa lei­po­mi­seen.

Ruokapöydän alla oleva satavuotias matto on ostettu Istanbulin Grand Basaarista. Se on värjätty ja höylätty. Taiteltuna se mahtui mukaan matkalaukkuun. Ruokapöytä on Formverkistä. Arne Jacobsenin tuolit ostettiin käytettynä antiikkiliikkeestä ja verhoiltiin uudelleen. Valaisimet ovat Ikeasta.

– Mie­tim­me pit­kään mus­tan ja har­maan ta­son vä­lil­lä, mut­ta val­koi­nen is­tuu täys­val­koi­seen keit­ti­öön par­hai­ten, Ira ker­too.

Jää­kaap­pi si­joi­tet­tiin eri sei­näl­le kuin kaa­pis­tot, jot­ta se ei riko keit­ti­ön yh­te­näis­tä vaa­ka­lin­jaa. Sel­ke­ät ja mi­ni­ma­lis­ti­set keit­ti­ö­ka­lus­teet mah­dol­lis­ta­vat ti­lan käy­tön myös ruo­ka­sa­li­na ja työ­huo­nee­na.

– Pi­däm­me sii­tä, et­tä keit­tiö on sa­mas­sa ti­las­sa ruo­ka­pöy­dän kans­sa. On ko­di­kas­ta ju­tel­la vie­rai­den kans­sa ruu­an­lai­ton lo­mas­sa, Ira to­te­aa.

Keittiössä on valokuvaaja Kari Riipisen töitä. Valokuvaaja myi ne Iralle ja tuli jopa mukaan taiteilijatarvikeliikkeeseen valitsemaan kehyksiä, jotta niistä tulisi oikeanlaiset.

Keit­ti­ös­sä ei ole ver­ho­ja, kos­ka oli­si ol­lut sää­li peit­tää kau­niit van­hat ik­ku­nat. Ik­ku­noi­den vä­lis­sä ole­vat pyl­väät otet­tiin esil­le re­mon­tin yh­tey­des­sä. Van­hois­ta pat­te­reis­ta ei myös­kään ha­lut­tu luo­pua, vaik­ka ne ei­vät läm­mi­tä­kään kun­nol­la tal­vel­la.

– Ha­lu­sim­me säi­lyt­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon al­ku­pe­räis­tä, vaik­ka käy­tän­nöl­li­syys­kin on meil­le tär­ke­ää. Myös ka­ton kip­si­ko­ris­te­lis­tat en­ti­söi­tiin. Ne vii­meis­te­le­vät eh­jän ko­ko­nai­suu­den, Ira ker­too.

Si­ni­nen vie un­ten mail­le

Vanhat kunnostetut taiteovet avautuvat olohuoneesta makuuhuoneeseen.

Al­ku­pe­räi­set kun­nos­te­tut tai­te­o­vet avau­tu­vat olo­huo­nees­ta ny­kyi­seen ma­kuu­huo­nee­seen. Ne tuo­vat ti­laan ava­ruu­den tun­tua. Ma­kuu­huo­neen vä­ri­maa­il­ma on rau­hoit­ta­van si­ni­sä­vyi­nen. Har­maan­si­ni­sen kont­ras­ti­na toi­mii mus­teen­si­ni­nen ver­hois­sa ja sän­gyn­pää­dys­sä. Van­ha vaa­le­an­si­ni­sel­lä maa­lat­tu kaap­pi 1600-lu­vul­ta on pe­rit­ty Iran isoi­säl­tä ja mat­to on löy­tö nuo­ren­pa­rin hää­mat­kal­ta Do­has­ta.

Käsinkudottu päiväpeite on tuliainen Istanbulista. Pellavatyynyt ovat Ikeasta ja lattiavalaisin on Snowcrashin. Makuu-huoneen 1600-luvun kaappi on ollut Iran suvussa pitkään. Matto on häämatkalta Dohasta.

– Os­tim­me sen mark­ki­noil­ta ka­me­lien kes­kel­tä. Teem­me os­tok­sia hy­vin har­ki­ten ja pi­däm­me van­hois­ta esi­neis­tä, joil­la on ta­ri­nan­sa. Kaik­ki si­sus­tu­se­si­neem­me on han­kit­tu pik­ku­hil­jaa. Olem­me myös hank­ki­neet ys­tä­vil­tä ja su­ku­lai­sil­ta pal­jon esi­nei­tä. Kaik­kea ei tar­vit­se os­taa uu­te­na, Ira to­te­aa.

Har­ki­ten han­kit­tua

Sohva on italialaisen Moltenin mallistoa. Valkoinen italialainen kuutiohylly on hankittu aikoinaan Funktiosta. Se on moduulikaluste, joita voisi hankkia lisää. Valkoinen matto on Ikeasta. Valkoiset puffijakkarat ovat olleet Lindexin sovituskopin istuimet. Ne on hankittu antiikkiliike Fasaanista. Valkoinen pyöreä pöytä on Innon.

Klas­si­sen kau­niis­sa ja ava­ras­sa olo­huo­nees­sa si­sus­tus on ko­ko­el­ma uut­ta ja van­haa de­sig­nia sekä Ike­aa. Muu­ta­mat tum­mat huo­ne­ka­lut tuo­vat kont­ras­tia vaa­le­aan si­sus­tuk­seen. Pa­ris­kun­nan si­sus­tus­fi­lo­so­fia on mie­luum­min vä­hem­män ja laa­du­kas­ta. Muh­kea soh­va ja val­koi­nen le­po­tuo­li on os­tet­tu ys­tä­väl­tä. Olo­huo­neen sei­nät on maa­lat­tu läm­pi­män sä­vyi­sel­lä val­koi­sel­la. Ovet, jal­ka- ja kat­to­lis­tat sen si­jaan on maa­lat­tu hoh­ta­van val­koi­sik­si, jot­ta ne ko­ros­tu­vat. Valo sii­vi­löi­tyy ava­raan ti­laan kau­niis­ti ohui­den lä­pi­kuul­ta­vien ver­ho­jen lo­mas­ta. La­si­o­ves­ta pää­see van­hois­sa ta­lois­sa har­vi­nai­sel­le rei­lun­ko­koi­sel­le par­vek­keel­le. Siel­lä on ke­säi­sin iha­na is­tus­kel­la van­ho­jen pui­den leh­vis­tös­sä ja juo­da aa­mu­kah­via.