KOTI Mei­lah­des­sa Hel­sin­gis­sä. 1940-lu­vul­la ra­ken­ne­tus­sa pien­ker­ros­ta­los­sa 2 h + k, 63,5 m².

ASUK­KAAT Kris­tii­na Wal­lius ja Timo Si­ni­ran­ta.

1940-luvulla rakennettu talo Meilahden Pihlajatiellä edustaa arkkitehtuuriltaan selkeälinjaista funkista. Pienkerrostalossa on vain 17 asuntoa. Talon ympärillä kasvaa tuomia, syreenejä, mäntyjä ja tammia.

Mari Lahti

Kun oves­ta käy si­sään, on kuin as­tui­si vih­re­ään mai­se­maan.

– Juu­ri tä­hän minä ihas­tuin­kin, kun saa­vuim­me kat­so­maan myyn­nis­sä ole­vaa asun­toa, Kris­tii­na ker­too.

En­sim­mäi­sen ker­rok­sen ko­din olo­huo­nees­ta avau­tuu mai­se­ma suo­raan ta­lo­yh­ti­ön veh­re­äl­le pi­ha­maal­le. Suu­res­ta ik­ku­nas­ta nä­kyy tuo­mia, sy­ree­ni­pen­sai­ta ja van­ha kil­pi­kaar­nai­nen män­ty.

– Ke­säl­lä aa­mu­kah­vit voi juo­da pi­ha­maal­la. Ta­lo­yh­tiö on pie­ni, 17 huo­neis­toa, ja väki tun­tee toi­sen­sa. Ke­vääl­lä ja syk­syl­lä pi­de­tään tal­koot. Kris­tii­na toi ta­loon jou­lu­juh­la­pe­rin­teen.

– Tämä on var­si­nai­nen nais­ten talo. Asuu­ko­han täs­sä Ti­mon li­säk­si kol­me muu­ta mies­tä, Kris­tii­na las­kes­ke­lee.

Kuu­le­man mu­kaan talo on ra­ken­net­tu vaa­te­tus­lii­ke Kuu­si­sen työn­te­ki­jöi­den asun­nok­si. Alue on rau­hal­li­nen ja veh­reä, vaik­ka Mei­lah­den kau­pun­gi­no­saa ra­jaa kak­si vil­kas­lii­ken­teis­tä tie­tä, Man­ner­hei­min­tie ja Tuk­hol­man­ka­tu.

Kodin tyylikäs vaalea sisustus hurmaa! Olohuoneen valaisin on Timon opiskeluaikainen hankinta Italiasta. Afrikkalaiset vadit elävöittävät sohvapöytää. Ruokailutilasta ja makuuhuoneesta on käynti olohuoneeseen.

Mari Lahti

Mus­ta­val­kois­ta ja vaa­le­aa si­sus­tus­ta

Sii­tä on nyt kuu­si vuot­ta, kun asun­to­kau­pat teh­tiin. Pa­ris­kun­ta muut­ti pie­nem­pään kau­pun­ki­ko­tiin isos­ta ri­vi­ta­lo­a­sun­nos­ta Vuo­saa­res­ta, itäi­ses­tä Hel­sin­gis­tä. Kun Lam­mil­la si­jait­se­vas­sa va­paa­na­jan ko­dis­sa riit­tää pi­ha­maa­ta hoi­det­ta­vak­si, ei kau­pun­gis­sa enää teh­nyt mie­li tart­tua ruo­hon­leik­ku­riin ja ha­ra­vaan.

– Olen myös niin pe­rus­s­ta­di­lai­nen, et­tä kai­pa­sin ko­tia rai­ti­o­vau­nu­mat­kan pääs­tä Kaup­pa­to­ril­ta ja kes­kus­tas­ta, Kris­tii­na sa­noo.

Sa­ta­ne­li­öi­sen ri­vi­ta­lo­ko­din ka­lus­tei­ta myy­tiin ja lai­tet­tiin kier­toon, jot­ta Kris­tii­na ja Timo mah­tui­vat uu­teen kau­pun­ki­ko­tiin­sa.

– Olen tyy­lil­le­ni us­kol­li­nen, jo­ten rak­kaim­mat ta­va­rat ja mus­ta­val­koi­nen tyy­li seu­raa­vat ko­dis­ta toi­seen.

Kirjahylly on Ikeasta ja palvellut pitkään. Hylly on maalautettu jo kahteen otteeseen. Pöydän yllä ovat erilaiset, mutta samanhenkiset valaisimet. Etummainen valaisin on löytö kirpputorilta, taaimmainen Artekista.

Mari Lahti

Kir­ja­hyl­ly ol­la pi­tää

Rak­kain lie­nee olo­huo­neen peh­me­ä­muo­toi­nen soh­va. Se on pal­vel­lut us­kol­li­ses­ti jo 20 vuot­ta. Ir­to­pääl­li­set on help­po pes­tä.

Myös kir­ja­hyl­ly löy­tää ko­dis­ta ai­na paik­kan­sa. Nyt se on si­joi­tet­tu ko­dik­kaas­ti ruo­kai­lu­ti­lan yh­tey­teen.

– Kir­ja­hyl­ly pi­tää ko­dis­sa­ni ol­la ai­na. Luen pal­jon, myös si­sus­tus­kir­jo­ja.

Ko­dis­sa on klas­si­sen kau­nis vaa­lea si­sus­tus. Si­sus­ta­mi­nen on Kris­tii­nal­le ra­kas har­ras­tus. Sik­si hän ne­li­sen vuot­ta sit­ten myös opis­ke­li alaa.

– Tein sen ai­van omak­si ilok­se­ni, nyt jo eläk­keel­lä ole­va Kris­tii­na ker­too.

Klassinen vaalea sisustus vallitsee koko asunnossa. Pöydän ympärille mahtuu koko perhe ruokailemaan yhdessä. Tuolit ovat sekalainen seurakunta, joka on saanut maalia ylleen. Seinällä on Pentti Sammallahden valokuvia.

Mari Lahti

Yh­tei­sen pöy­dän ym­pä­ril­le

Elä­ke­päi­vis­tä huo­li­mat­ta, tai eh­kä juu­ri nii­den ta­kia, Kris­tii­na ei juu­ri en­nä­tä viet­tää lup­po­ai­kaa. Sii­tä pi­tä­vät huo­len myös pie­net lap­sen­lap­set. 

– Kun koko per­he ko­koon­tuu, on pöy­dän ym­pä­ril­lä kym­men­kun­ta hen­keä. Sik­si ava­sim­me keit­ti­ön ja ruo­kai­lu­ti­lan yh­dek­si ti­lak­si ja otim­me pa­ri­o­vet pois.

Muu­ten asun­nos­sa on teh­ty vain pin­ta­re­mont­ti: lat­ti­as­sa on tam­mea, sei­nien ta­pet­ti vaih­tui maa­li­pin­taan. Van­hat, kau­niit ovet, ik­ku­nan­puit­teet ja ik­ku­na­lau­dat Kris­tii­na on maa­lan­nut ve­si­o­hen­tei­sel­la Be­to­lu­xil­la.

– Se kui­vui tosi no­pe­as­ti, ei­kä va­lu­nut maa­la­tes­sa.

Talo on jo sel­vin­nyt put­ki­re­mon­tis­ta, jo­ten kyl­py­huo­nees­sa ko­hen­net­tiin vain sen il­met­tä: vaih­det­tiin suih­ku­ver­ho suih­kuo­viin ja al­las­kaap­pi uu­teen. Pui­nen pa­nee­li­kat­to sai val­koi­sen maa­lin yl­leen.

Sohva on palvellut uskollisesti jo 20 vuotta. Se on ostettu aikanaan sisustusliike Bitcosta. Sohvapöydän on tehnyt puuseppä Rauli Paju. Talja on ostettu ystävältä. – Mustavalkoisen sisustuksen ystävänä en juuri muita värejä harrasta, mutta tyttäreni aina kannustaa hankkimaan vähän väriä sisustukseen.

Mari Lahti

Huh­ti­kuu saa Suo­meen

Kau­pun­ki­ko­dis­sa on vain yk­si ma­kuu­huo­ne, ja Kris­tii­na ja Timo ovat­kin har­kin­neet muut­toa ta­kai­sin vä­hän isom­paan ko­tiin.

– Voi­sim­me pa­rem­min ot­taa tyt­tä­rie­ni lap­sia yö­ky­lään.

Tal­vek­si pa­ris­kun­ta muut­taa ai­na Es­pan­jaan. Timo työs­ken­te­lee siel­tä kä­sin, ja Kris­tii­na kun­nos­taa Es­pan­jan-ko­tia.

Huh­ti­kuus­sa pa­la­taan taas Suo­meen, kun ke­vät puh­ke­aa kuk­kaan. Ke­säl­lä Timo, Kris­tii­na ja Kris­tii­nan tyt­tä­ret per­hei­neen viet­tä­vät ai­kaa it­se ra­ken­ne­tus­sa va­paa-ajan ko­dis­sa Lam­mil­la. Mut­ta:

– Kak­si viik­koa on mak­si­mi, jon­ka viih­dyn mö­kil­lä  yh­tä kyy­tiä. Kau­pun­ki­lai­nen kun olen, sit­ten on jo pak­ko pääs­tä rai­ti­o­vau­nun kyy­tiin, Kris­tii­na nau­raa.

Taulut vuoteen yläpuolella ovat Albert Edelfeldtin töitä. Työpöytä ja lipastot ovat Muuramen. Kristallikruunu on Kristiinan äidin peruja.

Mari Lahti