Artikkeli

HAN­NA TER­HO

KU­VAT KIR­SI-MAR­JA SA­VO­LA

Kesäkoti pihapiirin rauhassa

Itärajalla Virojoen varrella sijaitseva huvila on kolmen sukupolven kesäkoti. Talon kunnostus on kestänyt yli kymmenen vuotta. Pojantytär on nimennyt talon Remontiksi.

MIKÄ: Kak­si­ker­rok­si­nen hu­vi­la 1920-lu­vul­ta. MIS­SÄ: Vi­ro­lah­del­la, Kaa­kon­kul­mal­la. TÄÄL­LÄ VIET­TÄ­VÄT VA­PAA-AI­KAA: Hel­sin­ki­läi­nen elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta ja hei­dän lap­sen­sa per­hei­neen.

MIT­TA­VA KUN­NOS­TUS

Var­jo­ran­nak­si ni­met­ty kiin­teis­tö os­tet­tiin 2000-lu­vun vaih­tees­sa. Isän­nän lap­suu­den per­heen ke­sä­paik­ka, ja emän­nän ko­ti­ta­lo ovat ra­ja­naa­pu­rei­na. Talo oli mit­ta­van kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa. Var­sin­kin pää­ra­ken­nus oli rän­sis­ty­nyt: sok­ke­lit oli be­to­noi­tu um­peen, ja tuu­let­tu­ma­ton ala­ti­la oli mä­dän­nyt­tä­nyt lat­ti­a­ra­ken­teet, jot­ka uu­sit­tiin. Isän­tä on ark­ki­teh­ti ja osa­si ar­vi­oi­da ra­ken­nuk­sen kun­non. Talo lii­tet­tiin ton­til­la jo val­mii­na ol­lee­seen kun­nal­lis­tek­niik­kaan, ja sin­ne asen­net­tiin ve­si­joh­dot ja vie­mä­rit, säh­köis­tys uu­sit­tiin. Al­ku­pe­räi­siä pin­ta­ma­te­ri­aa­le­ja peit­tä­vät le­vy­tyk­set ja yli­mää­räi­set ko­ris­te­lis­toi­tuk­set pois­tet­tiin. Jul­ki­si­vu­jen la­hon­neet lau­dat vaih­det­tiin, sekä ik­ku­nat et­tä ul­ko-ovet uu­sit­tiin. Si­sään­käyn­tiä siir­ret­tiin ja sen pääl­le ra­ken­net­tiin ka­tos, joka odot­taa vii­meis­te­lyä. Puu­tar­ha­ka­lus­teet pe­las­tet­tiin vaih­to­la­val­ta Hel­sin­gis­tä ja pi­han nu­pu­ki­vet kaa­to­pai­kal­ta Kot­kas­ta. Piha sa­la­o­ji­tet­tiin ta­lon ym­pä­ril­tä.

JYRK­KÄ EI ELIN­TA­SO­SII­VIL­LE

Per­hees­sä on ra­ken­ta­mi­sen am­mat­ti­lai­sia, ja kor­jaus­työt teh­tiin pää­a­si­as­sa omin voi­min. Säh­kö-, ve­si­joh­to- ja muu­raus­työt tee­tet­tiin pai­kal­li­sil­la am­mat­ti­lai­sil­la. Pää­ta­voi­te oli et­tä tun­nel­ma, van­ha huo­ne­ja­ko ja ra­ken­nuk­sen ul­ko­nä­kö säi­ly­vät. Ta­lon kyl­keen ei ha­lut­tu ra­ken­taa elin­ta­so­sii­peä. Osaa ik­ku­na-au­kois­ta suu­ren­net­tiin ja kaik­ki muut pait­si la­si­ve­ran­nan ik­ku­nat jou­dut­tiin uu­si­maan van­han mal­lin mu­kai­sik­si. Myö­häis­ju­gend-tyy­li­nen talo maa­lat­tiin kel­tai­sek­si en­ti­sen mal­lin mu­kaan, ik­ku­noi­den ja kar­mi- ja nurk­ka­lis­to­jen väri vaih­det­tiin rus­ke­as­ta val­koi­sek­si. Pi­hal­le ra­ken­net­tiin eril­li­nen sau­na­ra­ken­nus.

KE­SÄI­SET LEI­KIT

Pi­hal­la is­tus­kel­laan ai­na kun sää sal­lii. Oma­te­koi­nen lank­ku-pöy­tä tuo­lei­neen vie­dään tal­vek­si suo­jaan. Pi­han 40 vuot­ta van­ha leik­ki-mök­ki on isän­nän te­ke­mä. Se on siir­ty­nyt muut­to­jen mu­ka­na pai­kas­ta toi­seen. Puu­he­vo­nen on saa­tu naa­pu­ril­ta.

UUT­TA JA VAN­HAA

Keit­ti­ös­tä ha­lut­tiin käy­tän­nöl­li­nen ja help­po-hoi­toi­nen. Kiin­to­ka­lus­teik­si va­lit­tiin sel­ke­ät kiil­tä­vik­si maa­la­tut tans­ka­lai­set kaa­pis­tot. Sei­nät pa­ne­loi­tiin sis­kon­pa­nee­lil­la. Ala­ker­ran si­sä­kat­to oli 60-lu­vul­la oi­ot­tu kip­si­le­vyil­lä um­peen. Le­vy­tyk­set pois­tet­tiin. Al­ta pal­jas­tu­neet pa­nee­li­ka­tot kun­nos­tet­tiin ja maa­lat­tiin kiil­tä­vän val­koi­sik­si. Ar­te­kin ruo­ka­pöy­tä ja tuo­lit on tuo­tu Hel­sin­gin-ko­dis­ta.

TE­HO­KAS KAK­LUU­NI

Ruo­kai­lu­huo­neen van­ha as­ti­a­kaap­pi on naa­pu­rin pe­ru­ja Hel­sin­gis­tä. Kaa­pin pääl­lä ole­vat la­si­as­ti­at on ke­räil­ty vaih­to­la­voil­ta ja kirp­pu­to­reil­ta. Tau­lu on tyt­tä­ren maa­laa­ma. Ma­ri­me­kon pöy­tä­lii­nan vä­rei­hin soin­tu­vat pi­o­nit ovat omal­ta pi­hal­ta. Ovi­au­kos­ta nä­ky­vä olo­huo­neen kaa­ke­liu­u­ni os­tet­tiin pu­ret­tu­na Hel­sin­gin Ei­ras­ta. Se koot­tiin toi­mi­mat­to­man pönt­tö­uu­nin pai­kal­le. Mas­sii­vi­nen uu­ni va­ras­toi läm­pöä te­hok­kaas­ti ja pie­nen­tää tun­tu­vas­ti säh­kö­las­ku­ja.

KEIT­TIÖ KUN­TOON

Keit­ti­ön huo­no-kun­toi­nen puu­lie­si ja lei­vi­nuu­ni pu­ret­tiin pe­rus­tuk­si­aan myö­ten ja ti­lal­le ra­ken­net­tiin uu­si. Keit­to­ta­so saa­tiin van­has­ta lie­des­tä. Lei­vi­nuu­nin kul­maan muu­rat­tiin kau­pun­ki-asun­non ul­la­kol­ta löy­det­ty la­si­tet­tu kul­ma­laat­ta. 1900-lu­vun al­ku-puo­lel­ta ole­van laa­tan si­joi­tus­paik­ka har­kit­tiin tark­kaan. Pui­ta uu­niin lait­ta­es­sa sii­hen voi no­ja­ta toi­sel­la kä­del­lä. Näin val­koi­nen tii­li­pin­ta ei li­kaan­nu. Kat­ti­loil­le saa­tiin li­sä­ti­laa ri­pus­ta­mal­la ne ka­tos­ta roik­ku­vaan te­li­nee­seen.

SA­LIN PUO­LEL­LE MAH­TUU VÄ­KEÄ

Kun vie­rai­ta on pal­jon, syö­dään keit­ti­ön vie­rei­ses­sä ruo­kai­lu­huo­nees­sa. Pöy­tää saa­daan jat­ket­tua niin, et­tä tar­vit­ta­es­sa sen ym­pä­ril­le mah­tuu tois­ta­kym­men­tä ih­mis­tä. Keit­ti­ön sei­nil­lä on iso­van­hem­mil­ta pe­rit­tyä ai­neis­toa ja muu­ta men­neis­tä ajois­ta muis­tut­ta­vaa esi­neis­töä.

TŠE­HO­VI­LAIS­TUN­NEL­MAA

La­si­ve­ran­ta on kaik­kien suo­sik­ki. Siel­lä is­tu­es­sa tun­tuu kuin talo oli­si osa puu­tar­haa, kun vih­reys tul­vii kaik­ki­al­ta si­sään. Tal­ven tul­les­sa ik­ku­nat peit­ty­vät lu­mi­ki­tei­siin, ja kyl­mä ve­ran­ta jää odot­ta­maan ke­vät­tä. Jou­lun­py­hi­nä se toi­mii kä­te­vä­nä ruo­ka­va­ras­to­na van­han maa­kel­la­rin ohel­la. Ve­ran­nan lat­tia on maa­lat­tu har­maan­sä­vyi­sek­si Per­mo-lat­ti­a­maa­lil­la, sei­nät pel­la­va­maa­lil­la. Tuo­lit on pe­las­tet­tu vaih­to­la­val­ta.

TA­PET­TI LÖY­TYI UL­LA­KOL­TA

Ta­lon kät­köis­tä löy­tyi kai­ken­lais­ta. Ma­kuu­huo­neen pää­ty­sei­nän kuk­ka­ta­pet­ti eh­ti lo­jua ul­la­kol­la kym­me­niä vuo­sia en­nen ny­kyi­sel­le pai­kal­leen pää­ty­mis­tä. Val­koi­nen pei­li­kaap­pi on saa­tu hy­vil­tä ys­tä­vil­tä lah­jak­si.

SA­LON­KI­KEL­POIS­TA

Olo­huo­neen uu­nin vie­rei­seen nurk­kauk­seen han­ki­tun Karl Jo­han -tyy­li­ka­lus­ton ää­res­sä is­tu­taan har­voin. Ka­lus­to ja soh­van ta­ka­na ole­va Kar­hu- ryi­jy on os­tet­tu Huu­to.ne­tis­tä. Kat­tok­ruu­nun ta­lon ty­tär on os­ta­nut bar­ce­lo­na­lai­ses­ta an­tik­va­ri­aa­tis­ta.

KAI­DE ON MYÖS PÖY­TÄ

Ylä­ker­ran por­tai­kon kai­de toi­mii sekä kai­tee­na et­tä pöy­tä­nä. Kai­de oli vai­kea si­joit­taa pai­kal­leen, kos­ka osa por­ra­sau­kos­ta on suo­raan ik­ku­nan edes­sä ei­kä ik­ku­naa ha­lut­tu peit­tää.

SI­VUS­TA­VE­DET­TÄ­VÄS­TÄ TEH­TIIN PA­RI­SÄN­KY

Tyt­tä­ren huo­neen si­vus­ta­ve­det­tä­vään soh­vaan on nik­ka­roi­tu hel­pos­ti pois­tet­ta­va li­sä­run­ko-osa. Näin soh­vas­ta saa­tiin toi­mi­va pa­ri­sän­ky. Vih­re­äk­si maa­lat­tu Aal­lon jak­ka­ra löy­tyi kaa­to­pai­kal­ta.

VINT­TI TAL­VI­KÄYT­TÖÖN

Ai­em­min vain ke­sä­käy­tös­sä ol­lut vint­ti­huo­ne läm­pö­e­ris­tet­tiin. Vi­not sei­nä- ja kat­to­pin­nat pa­ne­loi­tiin, muut sei­nät le­vy­tet­tiin. Lat­ti­an eris­tä­mi­sek­si lau­dat ir­ro­tet­tiin, nu­me­roi­tiin ja nau­lat­tiin nu­me­ro­jär­jes­tyk­ses­sä ta­kai­sin pai­koil­leen. Van­hat puu­soh­vat toi­mi­vat mai­ni­oi­na las­ten sän­kyi­nä.

KESÄ KIR­VES­MIE­HE­NÄ

Ke­vyt ja iloi­nen tun­nel­ma syn­tyy se­koit­ta­mal­la eri­tyy­li­siä esi­nei­tä eri ai­ka­kau­sil­ta kes­ke­nään. Kuk­ka­tau­lu an­taa ke­säi­sen tuu­lah­duk­sen. Pik­ku­rui­nen jak­ka­ra on ta­lon al­ku­pe­räis-ka­lus­toa. Kel­tai­nen tuo­li on pro­to­tyyp­pi. Huo­neen van­ha lat­tia piti pur­kaa huo­non kun­ton­sa vuok­si. Uu­si lat­tia on es­pan­ja­lai­sen vä­vyn yh­den ke­sän työ­näy­te. Se on höy­lät­tyä män­ty­lau­taa, joka on kä­si­tel­ty vä­rit­tö­mäl­lä Os­mo Co­lor -va­hal­la. Ylä­ker­ran muut lat­ti­at, jot­ka ovat al­ku­pe­räi­set, ovat maa­laa­mat­to­mia.

RET­KEL­LE RAN­TAAN

Ran­ta­sau­na tu­hou­tui 1950-lu­vul­la tu­li­pa­los­sa, ja ny­kyi­sen isän­nän isä luon­nos­te­li tu­pak­ka-as­kin kan­teen uu­den sau­nan, joka ra­ken­net­tiin vä­lit­tö­mäs­ti van­han ra­ken­nuk­sen pai­kal­le. Ke­säi­sin sau­na läm­mi­te­tään joka päi­vä ja sii­nä kyl­ve­tään ai­na pit­käl­le syk­syyn. Ra­ken­nuk­sen ta­ka­na vir­taa­vaan jo­keen on pu­lah­ta­nut vil­voit­te­le­maan jo mon­ta su­ku­pol­vea. Las­ten­las­ten kans­sa teh­dään pik­nik- ja on­ki­ret­kiä ran­taan. Sau­na on pe­rus­kor­jat­tu ja maa­lat­tu pet­ro­li­öl­jy­maa­lil­la muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Van­hat ome­na­puut an­ta­vat rau­han kyl­peä kat­seil­ta suo­jas­sa.

SAU­NAN SUO­JIS­SA

Alun pe­rin van­ha sau­na­tu­pa on toi­mi­nut pyy­kin­pe­su- ja man­ke­loin­ti-ti­la­na. Huo­neen sei­nät ovat pa­ti­noi­tu­neet ajan saa­tos­sa tum­mik­si. Ik­ku­noi­den uu­si­mi­sen ta­kia jou­dut­tiin myös sei­nien pa­ne­loin­tia uu­si­maan. Uu­det pa­nee­li­pin­nat kä­si­tel­tiin van­ho­jen sei­nien mu­kai­ses­ti tum­mik­si. Rot­tin­ki­huo­ne­ka­lut ovat pe­räi­sin iso­van­hem­pien ke­sä­ko­dis­ta naa­pu­ris­ta. Ke­lo­hon­kai­nen is­tuin­pölk­ky on hiih­to­lo­ma­mat­kal­ta Yl­läk­sel­tä, toi­nen omal­ta ton­til­ta kaa­de­tus­ta ho­pe­a­pa­jus­ta. Män­ty­pui­nen penk­ki on isän­nän 1970-lu­vul­la suun­nit­te­le­ma.