Tiina Granberg-­Hakalan ja hänen perheensä koti on aivan ainutlaatuinen. Se sijaitsee vanhalla puhelinasemalla, jonka suunnitteli Lars Sonck 1930-luvulla.

Tii­na Gran­berg-­Ha­ka­lan ja hä­nen per­heen­sä koti on ai­nut­laa­tui­nen: se si­jait­see Hel­sin­gis­sä ­Kä­py­län van­hal­la pu­he­li­na­se­mal­la. Ra­ken­nus on Lars Sonc­kin 1930-lu­vul­la suun­nit­te­le­ma pu­he­lin­kes­kus, jo­hon 1950-lu­vun alus­sa li­sät­tiin toi­nen ker­ros.

Kun ra­ken­nus ei enää pal­vel­lut pu­he­li­na­se­ma­na, se muu­tet­tiin asuin­huo­neis­toik­si. Van­ha ki­vi­ta­lo on nyt il­mei­käs kol­meen per­heen ko­ti­ta­lo. Nel­jään il­man­suun­taan avau­tu­val­la pi­hal­la on yh­tei­nen oles­ke­lu­nurk­kaus ome­na­pui­den kat­vees­sa.

Ruokapöytää käytetään myös kotitoimistona. Kukkapuron työtuoleissa saa hyvän työskentely­asennon. Pöydän ympärillä on myös Vitran Eames DSW -tuoleja. Marokkolainen vintagematto on tilattu Etsyn kautta New Yorkista. Maalaus Hanne Granberg.

Kah­des­sa ker­rok­ses­sa

Tii­nan per­he os­ti huo­neis­ton sen al­ku­pe­räi­sel­tä asuk­kaal­ta, joka oli laa­jen­ta­nut asun­toa lu­nas­ta­mal­la ta­lo­yh­ti­öl­tä li­sä­ti­laa. Alun pe­rin yh­den huo­neen ja keit­ti­ön kä­sit­tä­väs­sä asun­nos­sa oli 43 ne­li­ö­tä. 35-ne­li­öi­nen li­sä­ti­la, por­taat kel­la­riin ja nii­hin liit­ty­vä ra­ken­nus­lu­pap­ro­ses­si oli­vat val­mii­na Gran­berg-Ha­ka­lan per­heen muut­ta­es­sa si­sään.

Asun­nos­sa on nyt yh­teen­sä 78 ne­li­ö­tä kah­des­sa ker­rok­ses­sa. Ti­lat suun­ni­tel­tiin niin, et­tä jo­kai­sel­la per­heen­jä­se­nel­lä on myös omaa ti­laa.

Kuu­des re­mont­ti

Gran­berg-Ha­ka­lat ra­kas­ta­vat van­ho­ja ra­ken­nuk­sia ja asui­na­lu­ei­ta. Nii­den ker­rok­sel­li­suus ja tun­nel­mat ovat ins­pi­roi­neet myös ai­em­pien ko­tien suun­nit­te­lus­sa. Per­he kier­tää yh­des­sä kirp­pu­to­re­ja.

– Usein mie­les­sä on asia, jota koti kai­paa, mut­ta sen löy­ty­mi­sel­le an­ne­taan ai­kaa, Tii­na Gran­berg-Ha­ka­la ker­too.

En­nen las­ten syn­ty­mää pa­ris­kun­ta eh­ti re­mon­toi­da vii­si eri­lais­ta asun­toa. Mo­net huo­ne­ka­lut ovat seu­ran­neet mu­ka­na ko­dis­ta toi­seen. Kun esi­koi­nen syn­tyi, al­koi re­mont­tie­lä­mä tun­tua lii­an ras­kaal­ta, ja pa­ris­kun­ta päät­ti al­kaa et­siä unel­mien ko­tia. Sel­lai­nen löy­tyi­kin vä­hän va­hin­gos­sa.

vaaleanpunainen sohva on virolaisesta Oot-oot-studiosta. Valokuvateos ja ovat maalaus Hanne Granbergin. Lattiavalaisin on ostettu ystävältä. Riippuvalaisin on Muuton E27 Pendant Lamp.

Kä­py­lä on kuin kylä

Tii­na ja hä­nen puo­li­son­sa Ol­li ei­vät ol­leet aja­tel­leet muut­taa Kal­li­on kau­pun­gi­no­saa kau­em­mak­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, mut­ta Kä­py­län pu­he­li­na­se­man asun­non myyn­ti-il­moi­tus he­rät­ti hei­dän kiin­nos­tuk­sen­sa. Asun­non tun­nel­ma oli niin eri­tyi­nen, et­tä he päät­ti­vät kau­pois­ta en­si­nä­ke­mäl­lä.

He ovat ihas­tu­neet Kä­py­län ai­nut­laa­tui­seen tun­nel­maan.

– Alue on ki­ven­hei­ton pääs­sä kau­pun­gin kes­kus­tas­ta, mut­ta tun­nel­ma on kuin pie­nes­sä maa­lais­ky­läs­sä, Tii­na sa­noo.

Kä­py­läs­sä on kah­vi­loi­ta ja ra­vin­to­loi­ta, jot­ka tuo­vat tuu­lah­duk­sia kau­pun­kie­lä­mäs­tä. Ym­pä­ril­lä on pal­jon luon­toa, ja vie­res­sä Kum­pu­las­sa on maa­ui­ma­la.

Keittiön paikka vaihtui remontissa, ja huoneiston paras ikkuna saatiin vapautettua vessasta. Valkoiset kalusteet ja seinät luovat valoisuutta. Käytössä olevat pienkoneet saavat olla esillä. Viherkasvit tuovat kodikkuutta ja eloa korkeaan tilaan.

Pa­ras ik­ku­na oli ves­sas­sa

Kun per­he muut­ti asun­toon syk­syl­lä 2009, oli­vat sekä ylä- et­tä ala­ker­ta yh­te­näis­tä ti­laa. Ul­ko-oven li­säk­si asun­non ai­noa ovi oli wc:ssä.

Ves­sa si­joit­tui van­has­sa poh­ja­rat­kai­sus­sa ny­kyi­sen keit­ti­ön tis­ki­al­taan koh­dal­le. Asun­nos­sa eh­dit­tiin asua vii­si vuot­ta en­nen en­sim­mäi­sen ison re­mon­tin aloit­ta­mis­ta.

– Ves­san ovi oli ai­na au­ki, kos­ka asun­non pa­ras ik­ku­na oli osu­nut ves­saan. Tämä huo­mio oli koko ylä­ker­ran re­mont­ti­suun­ni­tel­man pe­rus­ta, Tii­na ker­too.

Ylä­ker­ran re­mont­tiin ha­et­tiin ra­ken­nus­lu­pa, kos­ka ves­sa ja keit­tiö siir­tyi­vät eri paik­kaan kuin ai­em­min.

Ala­ker­ta re­mon­toi­tiin vii­si vuot­ta myö­hem­min. Sen poh­jaa pyö­ri­tel­tiin mo­neen ot­tee­seen. Lo­pul­ta kek­sit­tiin kään­tää por­tai­den kul­ku­suun­ta, ja si­ten saa­tiin enem­män yh­te­näis­tä ti­laa.

Ala­ker­ras­sa ovat las­ten ­ma­kuu­huo­neet ja yh­tei­nen tv-tila. Siel­tä pää­see myös ki­vi­ja­las­sa si­jait­se­viin ta­lon yh­tei­siin ko­din­hoi­to- ja sau­na­ti­loi­hin.

Pa­ris­kun­nal­la on sel­keä työn­ja­ko. Pää­sään­töi­ses­ti Tii­na suun­nit­te­lee ja Ol­li to­teut­taa re­mon­tit. Am­mat­ti­lai­sia on käy­tet­ty muun mu­as­sa säh­kö- ja put­ki­töi­hin sekä ra­ken­tei­den suun­nit­te­luun.

Pöy­tiä eri tar­koi­tuk­siin

Asun­nos­sa ei ole eteis­tä, vaan si­sään tul­laan suo­raan keit­ti­öön. Vä­his­tä ne­li­öis­tä huo­li­mat­ta keit­tiö on va­loi­sa ja ava­ra.

3,6 met­rin huo­ne­kor­keut­ta on ko­ros­tet­tu laa­toit­ta­mal­la yk­si sei­nä lä­hes kat­toon saak­ka val­koi­sil­la kaa­ke­leil­la.

L:n muo­toi­seen keit­ti­öön so­pii hy­vin pyö­reä Ar­te­kin ruo­ka­pöy­tä. Se toi­mii li­sä­las­ku­ti­la­na, kun per­he lei­poo tai kok­kaa yh­des­sä. Olo­huo­nees­sa on isom­pi ruo­ka­pöy­tä työs­ken­te­le­mis­tä ja vie­rai­ta var­ten.

Tii­na ja Ol­li päät­ti­vät hank­kia yh­den Ar­tek-jak­ka­ran joka vuo­si, jot­ta is­tui­mia oli­si riit­tä­väs­ti, kun ko­koon­nu­taan pöy­dän ym­pä­ril­le isom­mal­la po­ru­kal­la. He eh­ti­vät os­taa kak­si jak­ka­raa uu­te­na, sit­ten ros­ka­la­val­ta löy­tyi aar­re: vii­si huo­no­kun­tois­ta Ar­te­kin jak­ka­raa. Ne kun­nos­tet­tiin it­se.

Kellariin remontoitiin televisiohuone ja makuuhuoneet lapsille. Niiden lasiovet tuovat lisävaloa ja tilan tuntua pieniin huoneisiin. Maalaus on Hanne Granbergin. Ollin suunnittelemat ja tekemät portaat johtavat kellarista pää­kerrokseen.

Ma­kuu­ti­la kuu­ti­on pääl­le

Asun­toa ei ole edel­leen­kään ja­et­tu vä­li­o­vil­la mo­niin eri ti­loi­hin. Keit­ti­ös­tä on avoin kul­ku olo­huo­nee­seen. Kes­kel­le asun­toa on ide­oi­tu kuu­tio, jon­ka si­säl­lä on kyl­py­huo­ne ja pääl­lä van­hem­pien ma­kuu­ti­la. Näin on hyö­dyn­net­ty asun­non hulp­pea huo­ne­kor­keus.

Ti­lat ovat myös mo­ni­käyt­töi­siä: ylä­ker­ran olo­huo­nees­sa har­ras­te­taan mu­siik­kia, lu­e­taan, om­mel­laan, teh­dään etä­töi­tä, oles­kel­laan ja vie­te­tään ai­kaa ys­tä­vien kans­sa. Ala­ker­ras­sa on te­le­vi­sio, ja tila on­kin enem­män las­ten ja hei­dän ys­tä­vien­sä käy­tös­sä.

Las­ten suo­sik­ki on myös rot­tin­ki­nen riip­pu­tuo­li ylä­ker­ran olo­huo­nees­s­sa. Se löy­tyi Tii­nan van­hem­pien va­ras­tos­ta.

– Van­hem­pie­ni mö­kil­lä on use­am­pi riip­pu­tuo­li. Ne tuo­vat ke­pe­ää tun­nel­maa ja ovat ai­na ol­leet las­ten mie­leen.

Keittiöstä on avoin näkymä oleskelutiloihin. Maalaus Hanne Granberg. Riipputuolin Tiina kaivoi esiin vanhempiensa varastosta.