Maija Harjama viettää Hangon kakkoskodissaan aikaa ympäri vuoden. Hän rakastaa ruoanlaittoa ja laittaa kivoja ruokakuvia Instagramiin tililleen @maijaskitchenofficial.

Taloyhtiössä oli tehty ikkuna-remontti ennen Maijan muuttoa.

Rap­pu­sil­la ter­veh­tii vaa­le­an­pu­nai­nen Mår­bac­ka-pe­lar­go­ni, mel­kein sa­man­vä­ri­nen kuin it­se talo. Leh­te­vä Bu­le­var­di, jon­ka var­rel­la 1883 ra­ken­net­tu kak­si­ker­rok­si­nen puu­ta­lo si­jait­see, on Han­gon idyl­li­nen sy­dän.

Puu­ta­lon va­loi­siin ja kor­kei­siin huo­nei­siin, nii­den peh­me­än nos­tal­gi­seen tun­nel­maan on jää­nyt lei­ju­maan au­te­rei­sen ke­sä­aa­mun hen­ki.

Eteisessä paljastui lasikuitutapettien ja pinkopahvien alta kaunis lautaseinä. Remontissa listat ja ovenkarmit uusittiin. Lattia maalattiin harmaaksi Betoluxilla. Tennis on Maijan kesäharrastus. Eteisen rappusten yläpäässä on Pentikiltä hankittu vanha intialainen kaappi. Maija osti sen opiskeluaikoinaan Vaasan-kotiinsa. Valaisin on Pentikiltä. Taulun Maija osti hankolaisen vanhainkodin irtaimiston myynnistä. Lasiovi on edellisen asukkaan peruja. Lyhdyt ovat Pentikiltä.

Ke­säi­nen Han­ko lu­mo­si

Mai­ja Har­ja­man mat­ka tä­hän kau­nii­seen huo­neis­toon on kes­tä­nyt vuo­sia. 16-vuo­ti­aa­na hän oli töis­sä Han­gon kuu­lui­sil­la ten­nis­ken­til­lä ja sen jäl­keen lap­sen­vah­ti­na.

– Mi­nut lu­mo­si ke­säi­nen Han­ko, sen me­rel­li­syys, kau­niit van­hat ta­lot ja pik­ku­kau­pun­gin tun­nel­ma.

Mai­ja on viet­tä­nyt ys­tä­vien­sä kans­sa Han­gos­sa 17 ju­han­nus­ta vuok­ra­ten pik­ku ta­lon tai asun­non. Nel­jä vuot­ta sit­ten hän päät­ti ys­tä­vän­sä kans­sa vuok­ra­ta Han­gos­ta asun­non koko ke­säk­si. Sen jäl­keen he huo­ma­si­vat, et­tä ke­sän hin­nal­la he sai­si­vat vuok­ra-asun­non koko vuo­dek­si.

– Vah­vis­tui, et­tä Han­gos­sa tu­lee vie­te­tyk­si ai­kaa ym­pä­ri vuo­den. Ke­sä­se­son­gin ul­ko­puo­lel­la tääl­lä on iha­nan rau­hal­lis­ta. Lem­pi­ai­kaa­ni on kui­ten­kin kesä. Pe­laan ten­nis­tä, ja kun ys­tä­viä käy lo­mai­le­mas­sa, so­si­aa­lis­ta elä­mää on pal­jon.

tiikkipenkin yllä on posiolaisen Paula Suomisen taideteos, jonka Maija hankki tähän kotiin.

Keittiön ja makuu-huoneen väliin jää pieni aula. Pentikin tiikkikaapin yllä on Maijan isovanhempien vanha taulu. Japanilainen, keraaminen rasia on ostettu antiikkiliikkeestä Jakartasta. Kristallikruunu on entisen omistajan peruja.

Ve­ro­vi­ras­to ja kam­paa­mo

Kak­si vuot­ta Mai­ja seu­ra­si Han­gon asun­to­mark­ki­noi­ta. Hän ha­vait­si, et­tä kau­pun­gis­sa on si­joit­ta­jien os­ta­mia ja kun­nos­ta­mia, hin­nak­kai­ta asun­to­ja ja edul­li­sem­pia eli nii­tä, jois­ta asu­kas muut­taa pois. Myös Mai­jan van­hem­mat in­nos­tui­vat hank­kees­ta, ja asun­to pää­tet­tiin os­taa yh­des­sä.

Kak­si­ker­rok­si­sen puu­ta­lon ala­ker­ras­ta löy­tyi suu­ri kak­sio, jon­ka huo­ne­kor­keus on kol­me met­riä. Talo on ra­ken­net­tu 1883.

Mai­ja näyt­tää van­haa pii­rus­tus­ta, jos­ta sel­vi­ää, et­tä yh­des­sä huo­nees­sa on toi­mi­nut kam­paa­mo. Hän on kuul­lut, et­tä ny­kyi­sen etei­sen koh­dal­la on ol­lut kuk­ka­kaup­pa. Ta­los­sa on pi­tä­nyt ma­jaa myös ve­ro­vi­ras­to.

Huoneet ovat kolme metriä korkeita. Suuri, 1700-luvulta peräisin oleva suomalainen kaappi hankittiin Bukowskilta. Korkeassa huoneessa se pääsee oikeuksiinsa. Maija aikoi ensin kunnostaa kaapin, mutta se sai jäädä vanhaan asuunsa. Kaapin päällä paraatipaikalla ovat vanhat kiinalaiset ruukut. Iso itämainen matto on Bukowskin nettihuutokaupasta. Vuodesohva on Ikeasta, pöytä Pentikiltä.

Puna-ar­mei­jan so­ti­lai­ta

Huo­neis­toik­si talo muu­tet­tiin so­ta­vuo­si­na. Neu­vos­to­liit­to mie­hit­ti Han­koa maa­lis­kuus­ta 1940 jou­lu­kuu­hun 1941. Ta­los­sa asui puna-ar­mei­jan so­ti­lai­ta. Sen jäl­keen sii­nä oli pit­kä­ai­kai­nen asu­kas.

Mai­ja ei muut­ta­nut huo­ne­jär­jes­tys­tä, mut­ta muu­toin hän re­mon­toi uu­den va­paa-ajan ko­tin­sa. Säh­köt ja keit­tiö uu­sit­tiin. Keit­tiö on iso: pit­käl­tä si­vul­taan työ­ta­so on vii­si­met­ri­nen. Keit­ti­öön saa­tiin myös Mai­jal­le tär­keä, kip­pi­o­vel­li­nen aa­mi­ais­kaap­pi, jon­ne pii­lo­te­taan pik­ku­lait­teet.

Kai­kis­sa huo­neis­sa oli ta­pe­tit, jot­ka pois­tet­tiin. Sei­nät ja lau­ta­ka­tot maa­lat­tiin. Lis­tat vaih­det­tiin. Lat­ti­oi­ta ei vaih­det­tu, kos­ka niis­sä on hyvä tam­mi­par­ket­ti. Pie­ni kyl­py­huo­ne ja pik­ku­ves­sa jäi­vät en­nal­leen, kos­ka ne ovat siis­tit.

– Hie­non yl­lä­tyk­sen tar­jo­si etei­nen. Pu­rim­me sei­nis­tä la­si­kui­tu­ta­pe­tit ja pah­vit, ja nii­den al­ta löy­tyi raa­ka­lau­ta­sei­nä. Sii­hen oli kai­ver­ret­tu vuo­si­lu­ku 1943, jo­ten saim­me tie­tää, et­tä etei­nen ja rap­pu­set oli ra­ken­net­tu sil­loin, Mai­ja ker­too.

Keittiö on kodin suurin huone. Keittiökalusteet ja -koneet ovat Ikean Veddinge-mallistoa. Integroitu pakastin on ikkunan puolella, tiskikone keskellä. Tiililadottu, kiiltävä laatta hankittiin Bauhausista. Valaisimet tason yllä ovat Pentikin. Pitkä keittiönpöytä on Maijan vanhempien entinen ja vietti tätä ennen kymmenen vuotta autotallissa. Tuolit ovat Pentikin. Isot valaisimet olivat alun pitäen Pentikin tehtaanmyymälöissä.

Hy­vää ruo­kaa hii­lig­ril­lis­tä

Keit­tiö on va­paa-ajan ko­din suu­rin huo­ne ja sen sy­dän.

– Tääl­lä ol­laan ai­na pit­kän ruo­ka­pöy­dän ää­res­sä, Mai­ja ker­too.

Mai­ja ra­kas­taa ruo­an­lait­toa. Han­gos­sa hä­nen bra­vuu­re­jaan ovat it­se kas­va­te­tuis­ta yr­teis­tä val­mis­tet­tu pes­to ja hii­lig­ril­lin ent­recô­te­pih­vit. Ta­lo­yh­ti­ön pi­hal­la hä­nel­lä on kak­si vil­je­ly­laa­tik­koa, jois­sa kas­vaa ke­sä­kur­pit­saa, pi­naat­tia, shi­soa eli ve­ri­peip­piä, siik­liä ja pal­jon yrt­te­jä.

Makuuhuoneen ikkunat ovat Bulevardin suuntaan. Tuoli, valaisimet ja yöpöydät ovat Pentikin valikoimasta. Matto on Mokosta.

Makuuhuoneen kirjahylly ja lipasto olivat Maijalla jo lapsuudenkodin huoneessa. Äiti kuulemma yritti myydä niitä useaan otteeseen, mutta Maija sanoi, että ne löytävät vielä paikkansa. Kirjahyllyn päällä oleva keramiikkapurkki on hankolaisen kodin muuttomyynnistä.

Tyy­li ei muu­tu

Si­sus­ta­ja­na Mai­ja on kas­va­nut Pen­tik-maa­il­mas­sa. Au­li-äi­ti työs­ken­te­li yri­tyk­ses­sä kau­an, ja Mai­ja­kin on ol­lut Pen­ti­kil­lä. Nyt hän toi­mii vii­det­tä vuot­ta Ma­ri­me­kon ko­din­ta­va­roi­den os­ta­ja­na.

– Mi­nul­le ovat tär­kei­tä asi­oi­ta kau­neus, har­mo­nia ja vä­rit. Tyy­li­ni on py­sy­nyt ai­ka muut­tu­mat­to­ma­na. Tyk­kään yh­dis­tää van­haa ja uut­ta sekä vaih­del­la esil­lä ole­via ta­va­roi­ta.

Han­gon-koti on osoi­tus var­mas­ta tyy­li­ta­jus­ta. Huu­to­kau­pois­ta han­ki­tut an­tiik­ki­set kaap­pi ja ma­tot, kirp­pis­löy­döt, ”ko­ti­kaup­pa” Pen­ti­kin ka­lus­teet ja si­sus­tus­ta­va­rat, Ikea-löy­döt ja iloi­nen tai­de muo­dos­ta­vat eh­jän, peh­me­än ko­ko­nai­suu­den.

– Tääl­lä on olen­nais­ta myös van­han ta­lon tun­nel­ma. Sitä ha­lu­an kun­ni­oit­taa, Mai­ja sa­noo.

Talon takana on pikkuinen terassi. Valkoiset kalusteet ovat Ikeasta, penkki ja keittiöpyyhe Pentikin vanhaa mallistoa. Punasaviruukuissa kasvaa Maijan rakastamia yrttejä. Krysanteemin vihreä ruukku on Mokosta.

Talon takana on iso, yhteinen piha-alue. Maijalla on siellä kaksi viljelylaatikkoa, joissa kasvaa muun muassa kesäkurpitsaa ja shisoa eli veripeippiä. Pentikin keittiöpyyhkeet kuivuvat narulla.

Eteisen seinähylly on Ikeasta. Säilytyskorit on hankittu sieltä sun täältä.