tuolit pöydän takana ovat Nennun hierojalta. Entinen Suomen vahvin mies tuo Nennun hierontakerroille toisinaan tavaraa, josta Nennu voisi olla kiinnostunut. Tuolit ovat todennäköisesti Perttu Mentulan suunnittelemat.
Henna-Kaisa Sivonen kuvat Johanna Karttunen
Nyt ei olla Etelä-Italiassa vaan Jyväskylässä, vaikka sitä ei heti uskoisi. Valkoinen puutalo kätkee yllätyksen. Sisällä ajatukset liukuvat Skoonen viljapelloille, tanskalaisiin ristikkoikkunaisiin taloihin, italialaisiin kylämaisemiin – eikä silti täsmälleen mihinkään näistä, sisustuksen tyyli on aivan omanlaisensa.
– En ole kyllä nähnyt tällaista kenelläkään muulla, kertoo uniikin tunnelman luoja Nennu Heikkinen.
Talonpoikaisantiikkia edustavan renkien pöydän Nennu bongasi Tori.fi-ilmoituksesta, jossa myytiin kaappikelloa. Myyjä ei ollut ensin valmis luopumaan pöydästä, mutta muutti mielensä parin kuukauden kuluttua. Keittiön matto päätyi kotiin talosta, josta yhdeksänkymppinen runoilija myi tavaraa jäätyään leskeksi. Matto oli tuotu Turkista. Nennu rakastaa vanhojen huonekalujen ja esineiden tarinoita. Kukkakimpun on tehnyt Kukkapalvelu Vehkanna. Keittiön toiminnot ovat rivissä yhdellä seinällä. Oikeanlaiset kaapit löytyivät Topi-keittiöiltä, sävy on pellava. Terrazzo-kivitaso tilattiin Tulikiveltä. Seinällä on Le Klintin valaisinklassikko Sax. Kattovalaisin on peräisin rautalammilaisesta koulusta.
Hän suunnitteli perheen tulevan kodin uuden ilmeen vuonna 2020, ja hänen puolisonsa Ari Göös puristi remontin valmiiksi neljässä kuukaudessa rakennusinsinööriksi opiskelevan veljensä kanssa.
– Talo on vanha, joten myös tunnelma on vanha, vaikka kaikki on tehty uusiksi, Nennu tiivistää.
Silti vanha ei ole riittävä sana kuvaamaan vaikutelmaa, jossa on myös jotain modernia, luontoa ja boheemia.
Ristikkoikkunat olivat kodin suunnittelussa ehdottomat. Ne haettiin Ruotsista Nennun veljen yrityksestä. Ari teki ison työn tasoittaessaan ikkuna-aukot ja upottaessaan ikkunat niin, että ikkunalaudat saatiin seinän sisälle. Nennun pitkään kärkkymä sohva on Kurt Hvitsjön suunnittelema Hannibal, joka oli Iskulla tuotannossa 1970-luvulla. Alkuperäinen nahkapäällys oli rikki, joten sohva sai uuden päällisen.
Juuriaan myöten remontoitu
Nennu ja Ari ovat remontoineet yhdessä jo neljä taloa pienen alueen sisällä Jyväskylässä. Edellisetkin kodit on tehty omalla tyylillä, mutta kuitenkin neutraalisti.
– Tähän remonttiin lähdin sillä ehdolla, että saan suunnitella ihan omannäköisen kodin. Tämä oli myös ensimmäinen talo, joka remontoitiin ”juuriaan myöten”, Nennu kertoo.
Talo oli sen verran huonossa kunnossa, että remontissa lopulta vain hirsirunko jäi jäljelle. Remontoidessa romahtivat jopa hormi ja yläkerran palkit, ja Arille oli käydä huonosti. Välipohjat oli purettu, ja talo oli kellarista kattoon asti auki. Lattioiden tilalla oli pelkät hirsipalkit. Yläkerran hirsipalkki petti Arin alta, ja hän olisi tippunut suoraan kellarin kivimurskalle, jos ei olisi saanut tarrattua kiinni alakerran hirsipalkeista. Onnekseen Ari selvisi olkapään vihoittelulla.
Ari teki kaarioven keittiön ja makuuhuoneen väliin. Nupin Nennu löysi eräästä tyhjennettävästä vanhasta talosta.
Jotain Ruotsista, jotain Italiasta
Nennu seuraa paljon ruotsalaisia sisustustuulia, onhan hän kotoisin Ruotsista ja muuttanut Suomeen vasta kolmenkympin korvilla. Ruotsissa sisustaminen on hänen mukaansa rempseämpää. Naapurissa ei mennä tietyn kaavan mukaan, vaan sekoitetaan vanhaa ja uutta tai vaikka raitaa ja kukkia.
Nennun sisustusidoli on ruotsalainen sisustussuunnittelija Marie Olsson-Nylander. Unelmakoti Sisiliassa -sarja on katsottu useampaan kertaan, mikä on voinut tuoda kotiin eteläeurooppalaisen vivahteen. Erityisesti makuuhuoneen seinämaalauksissa on tuulahdus Italiaa.
Olohuoneen senkki on tuore löytö muuttojäämistöstä, isosta suolahtelaisesta omakotitalosta, jota Nennu oli tyhjentämässä. Niin ikään taulut, kirjat ja koriste-esineet on poimittu talteen koteja tyhjennettäessä.
– Kellarista halusin sellaisen, että siellä ollessa tuntuisi kuin olisi ulkomailla.
Sisustukseen tuli maanläheisiä värejä ja rauhallinen, rento tunnelma. Yhtään valkoista seinää ei talossa ole. Kaikki seinät maalattiin liitumaaleilla, jotka tilattiin Ruotsista.
– Suomesta sai liitumaalia turhan pienissä purkeissa. Ruotsissa liitumaalien käyttö on paljon yleisempää, joten sieltä löytyi riittävän kokoisia maalipurkkeja, Nennu kertoo.
Ari rappasi seinät eläväpintaisiksi, ja Nennu maalasi ja taiteili seiniin kuvioita. Keittiöstä Nennulla oli tarkka visio, joka lähti rakentumaan terrazzo-tason ja haitarivalaisimen ympärille.
– Teen kotona juuri sitä, miltä itsestä tuntuu. En välitä siitä, mitä muut ajattelevat. Tulee puuskia, kun haluan vaihtaa värejä, ja se on aina yhtä hauskaa.
Yläkerran aulassa on kutsuva leponurkka. Sänky on koottu pöytälevyn päälle ja tehty pehmeäksi pesäksi runsailla tekstiileillä. Vihreänharmaiden seinien sävy on Tikkurilan Flanelli. Seinälle Nennu maalasi naisen tuomaan alkujaan tyhjään yläkertaan tunnelmaa. Idean hän sai vanhasta maalauksesta.
Jatkuva kiertokulku
Tavarat kiertävät tässä kodissa ahkerasti, sillä Nennu työskentelee kiinteistöjen ja kuolinpesien tyhjentäjänä.
– Työ on aina yhtä mielenkiintoista ja jännittävää. On myös hienoa, että tavaroita voi kierrättää, muuten ne heitettäisiin helposti roskiin, Nennu miettii.
Tavarat menevät myyntiin, mutta välillä aarteita tulee kotiinkin. Pienikin kangaspala voi tuottaa suuria onnentunteita. Koti ei kuitenkaan täyty, sillä periaatteena on myydä aina vanhaa pois uuden tieltä.
Nennu ompelee tilkkutäkkiä ompeluhuoneessaan. ”Ihan parasta, kun on oma pieni soppi”, Nennu sanoo. Seinän sävy on itse sekoitettu marjapuuronpunaiseksi ja maalattu tarkoituksella eläväpintaiseksi.
Huonekalujen ja kankaiden lisäksi Nennu osaa arvostaa esimerkiksi vanhojen ihmisten kirjoittamia runoja ja laulunsanoja. Hienot kukat hän vie naapurin Markka-mummolle, jonka kanssa ollaan tekemisissä miltei päivittäin, itselleen hän säästää vain kaktukset.
Nennu on tehnyt kotiin paljon tekstiilitaidetta. Hän peri Ruotsissa asuneelta äidiltään ompelukoneen ja paljon kankaita, jotka ovat päässeet tyynyihin, tilkkutäkkeihin ja seinävaatteisiin.
Perhe on viihtynyt kodissaan hyvin ja ollut tehtyihin ratkaisuihin tyytyväinen. Silti pariskunta ei sano, etteikö tulisi vielä uutta projektia. Rakentajana ja grynderinä Ari katselee taloja jo työnkin puolesta. Naapuritalon omistajia on jo vähän houkuteltu myymään, mutta vielä ei ole tullut kauppoja. Nennullakin alkaa tulla ideoita uuteen kotiin muutaman vuoden asumisen jälkeen.
– On aina yhtä mukavaa alkaa tehdä uutta kotia. Seuraavasta tekisin vielä yksinkertaisemman, Nennu kommentoi.
Talon ulkoverhoilu vaihtui valkoiseksi. Ulko-ovelle on hauskasti käynti molemmista suunnista. Takapihan puolelle rakennettiin suuri lasitettu terassi. Sille kuljetaan Ruotsista hankituista pariovista.
Koti
Jyväskylän Kortemäessä
Vuonna 1954 rakennetussa hirsitalossa 5 h + k + kellaritilat, huoneistoala 190 m², kerrosala 231 m². Tontti 1 354 m².
Asukkaat
Nennu Heikkinen, 40, ja Ari Göös, 37, sekä lapset Oskar, 17, ja Vida, 4. Vanhin lapsi Serena, 19, on muuttanut omilleen. Instagramissa @nennuheikkinen.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2