Mikä: Vuon­na 2004 ra­ken­net­tu ri­vi­ta­lo­a­sun­to, 123 m² Mis­sä: Ete­lä-Es­poos­sa Tääl­lä asuu: Pa­ris­kun­ta

Pa­ris­kun­ta et­si pit­kään so­pi­vaa asun­toa, kun­nes löy­si­vät ny­kyi­sen ko­tin­sa. Mo­lem­pien ai­kui­set lap­set oli­vat muut­ta­neet ko­toa ja oli tar­ve muu­tok­sel­le. Ri­vi­ta­los­sa on nyt asut­tu nel­jä vuot­ta ja re­mont­tia teh­ty pik­ku hil­jaa. Pari suun­nit­te­li si­sus­tuk­sen yh­des­sä, mut­ta on­gel­ma­ti­lan­teis­sa ky­syt­tiin neu­voa si­sus­tu­sark­ki­teh­ti Han­ni Ko­ro­mal­ta. Yk­si syy asun­non os­toon oli hyvä kun­to ja si­sus­tus­va­lin­to­jen osu­mi­nen tis­mal­leen omaan ma­kuun.

– Em­me ha­lun­neet mak­saa tois­ten te­ke­mis­tä hulp­peis­ta re­mon­teis­ta ja jou­tua sil­ti re­mon­toi­maan, per­heen äi­ti ker­too.

Vä­rit hal­lus­sa

Kak­si­ker­rok­si­sen ri­vi­ta­lon ylä­ker­ras­sa ovat ma­kuu­huo­neet, sau­na ja kyl­py­ti­lat. Ala­ker­ras­ta löy­ty­vät keit­tiö ja ruo­kai­lu­ti­la sekä yh­dis­tet­ty wc- ja ko­din­hoi­to­ti­la. Puo­li ker­ros­ta alem­pa­na si­jait­se­vat olo­huo­ne ja kir­jas­to. Suu­rim­mat muu­tos­työt teh­tiin keit­ti­öön ja ala­ker­ran wc-ti­laan. Olo­huo­nee­seen ra­ken­net­tiin tak­ka. Lat­ti­an väri ei ol­lut pa­ris­kun­nan mie­leen, mut­ta hy­vä­kun­tois­ta par­ket­tia ei raas­kit­tu re­piä pois. Muut si­sus­tuk­sen vä­rit va­lit­tiin neut­ra­li­soi­maan lat­ti­an sä­vyä.

– Maa­la­sim­me maa­la­rin­val­koi­set sei­nät tai­te­tul­la val­koi­sel­la Tik­ku­ri­lan Har­mo­ny F101 -sä­vyl­lä. Koko ko­dis­sa on nyt yh­te­näi­nen vä­ri­maa­il­ma. Olem­me myös hank­ki­neet suu­ria mat­to­ja peit­tä­mään lat­ti­aa mah­dol­li­sim­man pal­jon, äi­ti ker­too.

Per­heen van­hat huo­ne­ka­lut on pe­rit­ty isoi­säl­tä ja -äi­dil­tä, joka oli teks­tii­li­tai­tei­li­ja Al­li Ko­ro­ma.

– Vaik­ka it­se en ole tai­tei­li­ja, olen elä­nyt ai­na vi­su­aa­li­ses­sa  maa­il­mas­sa, jos­sa on kes­kus­tel­tu pal­jon ark­ki­teh­tuu­ris­ta. Myös mie­he­ni on hy­vin kiin­nos­tu­nut de­sig­nis­ta ja ark­ki­teh­tuu­ris­ta, äi­ti pal­jas­taa.

Per­heen äi­ti te­kee Aal­to-yli­o­pis­tos­sa väi­tös­kir­jaa työ­hy­vin­voin­nis­ta. Suu­rin osa ko­din tau­luis­ta on hä­nen graa­fik­ko­sis­kon­sa te­ke­miä. Ylä­ker­ran au­las­sa ole­vat re­lie­fit ovat isän te­ok­sia per­heen po­jis­ta.

Keit­tiö avar­ret­tiin

Keit­ti­ön ja ruo­kai­lu­ti­lan vä­lis­tä pu­ret­tiin kiin­teä kaa­pis­to, jot­ta saa­tiin li­sää ava­ruut­ta. Osa van­hois­ta kaa­peis­ta säi­ly­tet­tiin ja so­pi­va mi­toi­tus uu­sit­ta­viin löy­tyi ko­ti­mai­sel­ta  AKA-keit­ti­öil­tä. Lie­si­tuu­le­tin vaih­det­tiin uu­teen, jot­ta saa­tiin  li­sää nä­ky­vyyt­tä läpi ala­ker­ran. Aluk­si suun­ni­tel­tiin la­si­le­vyä suo­jaa­maan vä­li­ti­lan sei­nää. Se oli­si rik­ko­nut yh­te­näi­sen sei­nä­pin­nan, jo­ten vä­li­ti­la maa­lat­tiin sei­nän sä­vyi­sek­si kos­te­an ti­lan maa­lil­la. Rat­kai­su on toi­mi­nut hy­vin, sil­lä lie­si on kes­kel­lä huo­net­ta.

Ylä­kaap­pien al­le ha­lut­tiin mah­dol­li­sim­man lit­te­ät ja huo­maa­mat­to­mat led-va­lot, jot­ka toi­mi­vat yh­tä va­lai­sin­ta kos­ket­ta­mal­la. Keit­ti­ön ik­ku­na­sei­näl­lä ei ol­lut paik­kaa va­lai­si­mel­le ja tämä puo­li keit­ti­ös­tä tun­tui pi­me­äl­tä. Rat­kai­suk­si kek­sit­tiin Ar­te­mi­den kat­toon kiin­ni­tet­tä­vä, pit­kä­var­ti­nen suun­nat­ta­va va­lai­sin.

Isä va­lit­si ver­hot

Ruo­ka­pöy­dän va­lin­tak­ri­tee­ri­nä oli, et­tä kaik­ki lap­set puo­li­soi­neen mah­tu­vat yh­tä ai­kaa sen ää­reen. Puu­se­pän val­mis­ta­ma pöy­tä­le­vy on jat­ket­ta­va ja puk­ki­ja­lat löy­tyi­vät Hayn mal­lis­tos­ta. Pöy­dän kiil­tä­vä val­koi­nen pin­ta tuo mie­leen lä­hel­lä ole­van me­ren tyy­nen pin­nan ja se yh­dis­tyy kau­niis­ti kor­ke­a­kiil­toi­siin keit­ti­ö­kaap­pien oviin. Idea pöy­dän puu­reu­nuk­seen tuli per­heen äi­din iso­äi­dil­tä pe­ri­tyis­tä tiik­ki­sis­tä Ar­ne Ja­cob­se­nin Muu­ra­hais-tuo­leis­ta.

Pa­nee­li­ver­hot on teh­ty Val­li­lan män­ty­kan­kaas­ta, joka on per­heen isän bon­gaus. Se so­pii hy­vin, sil­lä ta­lon ym­pä­ril­lä kas­vaa pal­jon ko­mei­ta män­ty­jä.

– Si­sus­tus­tyy­lim­me on yh­dis­tel­mä poh­jois­maa­lais­ta ja ja­pa­ni­lais­hen­kis­tä. Meil­lä on mie­he­ni kans­sa hy­vin sa­man­lai­nen es­teet­ti­nen sil­mä ja olem­me mo­lem­mat kiin­nos­tu­nei­ta tai­tees­ta ja si­sus­tuk­ses­ta. Ko­tim­me on yh­des­sä suun­ni­tel­tu ja to­teu­tet­tu, äi­ti ker­too.

Yh­dis­tet­ty tak­ka ja tv-taso

Yh­te­näis­tä ti­laa ole­vat olo­huo­ne ja kir­jas­to ovat puo­li ker­ros­ta alem­pa­na kuin keit­tiö ja ruo­ka­ti­la. Kes­kel­tä avau­tuu ovi suo­jai­sal­le pi­hal­le. Tak­ka on muun­nel­tu val­mis­tak­ka ja sen vie­reen ra­ken­net­tiin kiin­teä taso te­le­vi­si­ol­le. In­ter­fa­cen le­ve­än Mama-soh­van sy­liin on iha­na upo­ta kat­se­le­maan mo­lem­pia.

– Ha­lu­sim­me yh­te­näi­sen ko­ko­nai­suu­den, em­me­kä mi­tään rim­pu­laa tv-ta­soa mas­sii­vi­sen ta­kan vie­reen, äi­ti ker­too.

Olo­huo­neen toi­ses­sa pääs­sä on kir­jas­to, jon­ne han­kit­tiin koko sei­nän peit­tä­vä kir­ja­hyl­ly Ike­as­ta. Il­met­tä ke­ven­tä­mään va­lit­tiin pöy­tä­va­lai­si­met, jot­ka si­joi­tet­tiin pai­koil­leen jo ko­ko­a­mis­vai­hees­sa. Näin joh­dot saa­tiin ve­det­tyä siis­tis­ti taus­ta­le­vyn läpi pii­loon. Kir­jas­ton le­po­tuo­lik­si va­lit­tiin Va­rie­rin er­go­no­mi­nen Tok-mal­li, jo­hon kuu­luu myös rahi.

Kir­ja­hyl­lyn vie­res­sä ole­va näyt­tä­vä ark­ku on pe­rit­ty äi­din iso­äi­dil­tä. Sen pääl­lä on äi­din sis­kon te­ke­mä tau­lu.

– Ko­kei­lim­me ri­pus­taa tau­lua sei­näl­le ar­kun pääl­le, mut­ta se ei näyt­tä­nyt hy­väl­tä. Sen paik­ka on no­ja­ta sei­nään ar­kun pääl­lä. Esi­neil­lä on ai­na lo­pul­ta ta­pa­na löy­tää oi­kea paik­kan­sa, äi­ti to­te­aa