Olen kiitollinen, että voin tehdä työtäni niin monipuolisesti ja vahvan vision omaavien ihmisten kanssa.

Lem­pi­paik­ka­ni on eh­dot­to­mas­ti sau­na. Sau­nas­sa ren­tou­dun. Meil­lä on kol­me sau­naa, yk­si tääl­lä kau­pun­gis­sa, kak­si kak­kos­ko­dis­sam­me As­ko­las­sa. Puu­läm­mit­tei­nen ran­ta­sau­na As­ko­las­sa on pa­ras. Puu­sau­nan läm­mit­tä­mi­nen ja ve­sien kans­sa pe­laa­mi­nen, jo se kaik­ki ren­tout­taa. Läm­mi­täm­me ran­ta­sau­nan, vaik­ka pak­kas­ta oli­si –30 as­tet­ta.

En luo­pui­si kak­kos­ko­dis­tam­me As­ko­las­sa. Se on ol­lut meil­lä vuo­des­ta 2020, ja sii­tä on muo­dos­tu­nut meil­le tär­keä paik­ka. Tääl­lä Ka­ta­ja­no­kal­la olem­me asu­neet vuo­des­ta 2004, ku­ten myös Lon­toos­sa Ba­ys­wa­ter Ro­a­dil­la. Tar­vit­ta­es­sa voi­sin aloit­taa alus­ta jos­sain muu­al­la, mut­ta As­ko­lan-koti py­syy.

Olemme ruoanlaittoihmisiä. Harrastamme fuusiokeittiötä. Teemme usein raa’asta kalasta sashimia tai cevicheä. Juuri nyt olen innostunut tekemään pizzapohjia raejuustosta, avokadosta ja kananmunasta. En väsää erityisen hankalia juttuja, kesäkeittiössämme on usein tarjolla pottuja ja silliä.

Si­sus­tus­tyy­li­ni on rou­hea ja ro­soi­nen, tun­nel­ma saa ol­la vä­hän si­lot­te­le­ma­ton ja krou­vi. Ko­tim­me Hel­sin­gis­sä on lä­hel­lä mer­ta, jo­ten ajat­te­lin, et­tä tän­ne so­pi­si saa­ris­to­lais­tun­nel­maa hen­ki­vä val­koi­nen keit­tiö. Mi­ten kävi? Tu­lin kau­pas­ta mo­der­nin mus­tan keit­ti­ön kans­sa. Meil­lä on sekä Hel­sin­gis­sä et­tä Lon­toos­sa luot­toih­mi­siä, jot­ka ovat re­mon­toi­neet ko­te­jam­me. Osaan it­se­kin teh­dä jo­tain, mut­ta jäl­ki ei ole ko­vin vii­meis­tel­tyä. To­teu­tan hank­kei­ta, joi­den ta­lou­del­li­nen tap­pio ei ole suu­ri.

Saara Hopean lasimuotoilusta pidämme paljon. Kuvassa on myös Sirpan jostain vanhan tavaran liikkeestä löytämät ranskalaiset antiikkikupit.

Si­sus­tus­pa­hei­ta en tun­nus­ta. Olem­me mo­lem­mat tosi har­kit­se­vai­sia Sir­pan kans­sa. Eh­kä mei­tä voi­si ku­vail­la bo­hee­meik­si as­kee­ti­koik­si. Kal­lis de­sign ei ole ko­tim­me ydin, mut­ta ko­din­ko­nei­den pi­tää ol­la hy­vät. Tek­nii­kan ha­lu­an ai­na naa­mi­oi­da vi­su­aa­li­suus edel­lä. Van­hat ta­va­rat ovat heik­ko koh­tam­me.

Vä­ri­ni ovat mus­ta, har­maa, luon­non­vä­rit ja eri­lai­set me­tal­li­sä­vyt. Meil­lä on kai­kis­sa ko­deis­sam­me tum­mia pin­to­ja ja ki­vi­sei­niä. Lon­toon-ko­tim­me lat­ti­at kun­nos­tet­tiin juu­ri, ja tum­mas­ta ka­lan­ruo­to­par­ke­tis­ta tuli hie­no.

Kakluunin ja sohvan välissä on sivupöytänä vanha kärry. Arvelen sen olevan sairaalakärry. Kärryn yläpuolella on Vappu Rossin teos Suudelma.

Rak­kaim­mat esi­nee­ni ovat tai­tei­li­ja Vap­pu Ros­sin mi­nus­ta ja Sir­pas­ta cro­quis-tek­nii­kal­la piir­tä­mät te­ok­set, kun teim­me yh­des­sä ko­re­og­ra­fi­an Su­den­mor­si­a­meen.

Sie­lun­mai­se­ma­ni? Toi­saal­ta olen tosi pu­he­li­as, se kuu­luu työ­hö­ni, mut­ta mi­nus­sa asuu myös mie­tis­ke­le­vä puo­lie­rak­ko. Saa­tan is­tua As­ko­las­sa lai­tu­rin­no­kas­sa tun­ti­kau­sia ja men­nä ai­van omaan maa­il­maa­ni.

Tässä kodissa purettiin paljon seiniä ja avarrettiin tunnelmaa.

Liesituulettimen yläpuolelle on sijoitettu vanha kaappi grappa- ja olutlaseille. Ovesta roikkuu japanilainen nuudelikauha. Se on Arimasta Japanista. Käymme siellä Sirpan kanssa kylpylässä Japanissa ollessamme.

Haa­vei­len pit­kä­kes­toi­ses­ta mah­dol­li­suu­des­ta ol­la luo­vas­ti va­paal­la – oli­si­ko sen nimi sit­ten loma. Yrit­tä­jyy­teen kuu­luu töi­den te­ke­mi­nen, kun nii­tä on, mut­ta olem­me jos­kus pu­hu­neet sa­pa­tis­ta. Olem­me teh­neet ar­gen­tii­na­lais­ten ys­tä­viem­me kans­sa esi­tyk­siä, mut­ta mat­ka Ar­gen­tii­naan ja tan­gon yti­men tut­ki­mi­nen kieh­toi­si mei­tä. Toi­saal­ta mi­nua kiin­nos­ta­vat niin­kin ek­soot­ti­set pai­kat kuin Mon­go­li­an vuo­ris­to.

Mot­to­ni on, et­tä an­na it­ses­tä­si ai­na vä­hän enem­män ja tee pa­rem­min. Tee mie­luum­min ri­man yli kuin ali, saat sil­loin it­se­kin ta­kai­sin. Olen opet­ta­nut nuo­ria, et­tä luo it­se se fii­lis ja il­ma­pii­ri, jon­ka ha­lu­ai­sit ti­las­sa ole­van. 

Vanhempani esittivät Lapuan Teatterissa nuoria rakastavaisia Lahtiset ja Virtaset -nimisessä näytelmässä. Rakastavaisia heistä tulikin. Kuva on noin vuodelta 1962.