Neliö korostaa muotona atriumpihan huonemaisuutta. Iso terassi on vähän kuin sen lattia. Paahteisimmassa kohdassa terassin kulmauksessa viihtyvät ruusu- ja rinneangervo. Piha on kooltaan noin 50 m².
Anna Varakas kuvat Kreetta Järvenpää
Pienen pihan ratkaisut
Kuosisuunnittelussa kasvit ovat suosittu aihe. Suvin Jeans & Towelsille suunnitteleman vaaleansinisen mekon kuosin aiheena ovat hortensian kukat ja tiiliseinä. Molemmat elementit löytyvät omasta pihasta.
Kevät on Suvi Järvelinin lempivuodenaika. Kaikki kasvit ovat puutarhassa vasta tuloillaan, ja vihreän eri sävyt erottuvat selvästi toisistaan. Suvi muutti perheineen pari vuotta sitten Espoon Haukilahteen arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelemaan rivitaloon. Sen sisäpihalla – atriumilla – oli tärkeä rooli muuttopäätöksessä. Suvi halusi oman pihan.
Suvin pihalla japanilaisen puutarhan tunnelma vahvistuu syksyn tullen. Kun muu kukinta hiipuu, pääosassa ovat tuijan, tulvion ja sammaleiden vihreinä hehkuvat sävyt.
Kirjopikarililjat kuuluvat Suvin lempikukkiin. Niiden ulkonäkö hämmästytti häntä jo lapsena. Ruudullinen kirjopikarililja on kuosisuunnittelijalle luonteva valinta. ”Ruutu on jotain mihin aina palaan. Kuvio on luonnostaan täydellinen”, sanoo Suvi.
Yksityinen tila vain asukkaille
Asunto on pohjaltaan suorakaiteen muotoineen, ja atriumpiha on kuin yksi huoneista. Kodin muut ”oikeat” huoneet on sijoitettu pihan ympärille, jotta se näkyisi kaikkialle ja kaikkialta. Toisaalta pihan olemassaolo on tavallaan myös yllätys. Sen sijainti paljastuu vasta sitten, kun astuu sisään eteisestä olohuoneeseen. Silloin isoista ikkunoista avautuu esteetön näkymä ulos.
– Arvostan, että tämä on varattu asukkaalle, eikä tätä ei ole tarkoituskaan näyttää kenelläkään, sanoo Suvi Järvelin.
Arabian 1960-luvulla muotoillut ruukut ovat taas tuotannossa. Suvilla pikkuruukuissa kasvaa orkidea ja punalehtinen käenkaali. Harri Koskisen suunnittelemassa suupuhalletussa Solare-maljakossa on alppiruusun ja happomarjan oksat. Ruutupöytäliina on Suvin suunnittelema ja omaa tuotantoa. Ulkokäyttöön sopiva penkki on Fermobin Luxembourg.
Terävän kartion muotoiseksi leikattu puksipuu on istutettu Ikean terrakottaruukkuun. Sen juurella on kukassa sirokukallinen patjarikko. Penkissä on maanpeitekasvina mansikkaa. Vierestä pilkistävät kuunliljojen piipat.
Visualistin tarkkuudella
Suvi työskentelee printtisuunnittelijana Moomin Arabialla ja Arabialla. Iittalan puolella hän on työskennellyt maljakoiden ja ruukkujen tuotekehityksessä projektijohtajana. Nuorempana hän opiskeli puutarha-alaa. Kun hän asuntonäytöllä näki tulevan oman pihansa ensimmäistä kertaa, silloin oli tammikuu. Pihasuunnittelun ammattimainen ote erottui kuitenkin jopa talvisesta maisemasta, eikä Suvi lähtenyt päälinjoja myöhemmin muuttamaan
– Selkeästi näki, että tämä oli ajateltu. Terassi on aika kookas, mutta se on kivakin.
Suvi on visualistina tarkka ympäristöstä ja pitää pihan siistinä. Hän muotoilisi kasvitkin mielellään geometrisiksi, mutta koettaa hillitä mielitekoja, koska se sotii luonnon orgaanisuutta vastaa. Laapotin suunnittelema rivitalo on vuodelta 1962. Kalustuksessa Suvi haluaa noudattaa 1960-luvun henkeä.
– Mielestäni sisustuksessa pitää kunnioittaa arkkitehtuuria. Se on minulle tosi tärkeätä, että ei ole väärän aikakauden huonekaluja.
Moderni suomalainen muotoilu solahtaa luontevasti atriumpihalle. Artekin palli on kaikkien tuntema klassikko 1930-luvulta. Matti Klenellin suunnittelema kastelukannu edustaa nykymuotoilua. Kahden litran Nappula-niminen vesikannu on terästä. Terrakottaruukussa kasvaa suloisia perunanarsisseja, orvokkeja ja jouluruusu.
Pihalla kasvoi ennen ruusuja, mutta Suvi ei pitänyt niistä. Hän on istuttanut niiden tilalle muun muassa punalehtisen verijapaninvaahteran Atropurpureumin, jossa on hyvin koristeelliset lehdet. Se on kuitenkin arka, ja kasvuvauhti on ollut hidas. Jos sen istuttaisi ruukkuun, sen voi siirtää viileään talvehtimaan.
Kasveista inspiraatiota
Työpäivän päätteeksi Suvi istahtaa aina ensimmäiseksi pihalle. Siitä on tullut tärkeä rituaali. Kasvit ovat myös isossa roolissa kuosisuunnittelussa. Ne ovat suosittu aihe, joten niiden tarkkailu vapaa-ajalla on elämäntapa. Suvi ei kuitenkaan luonnostele kukkia tai lehtiä, vaan etsii kasveista muuten inspiraatiota.
– Otan luonnosta rytmin, tekstuurit, värit ja yllätyksellisyyden, sanoo Suvi.
Salainen siäänkäynti atriumpihalle sijaitsee sen takanurkkauksessa. Suvi on istuttanut huoltokäytävälle pensasmustikoita, raparperia, saniaisia ja unikoita.
Japanilaisten puutarhojen ilme on tyylin mukaisesti yksinkertainen ja hallittu. Sen vastakohtana Suvi rakastaa myös romanttisempia kukkia kuten tulppaaneita.
Näin onnistut! Pienen pihan valinnat
1 Pienellä pihalla on valoa ja varjoja. Seinien ympäröimällä pihalla voi olla voimakkaat erot valoisuudessa eri puolilla pihaa. Suorassa auringonvalossa, paahteisimmassa kohdassa pärjäävät esimerkiksi pensasangervot, jotka ovat sitkeitä kasveja. Sen sijaan esimerkiksi saniaiset ja varjoyrtti viihtyvät varjossa seinien vierustoilla.
2 Vähemmän on enemmän. Pienessä pihassa tilaa on rajallisesti. Puutarhaliikkeissä voi kuitenkin olla vaikea tyytyä vähempään, kun tekee mieli valita kerralla kaikki ihanuudet. Suvin mielestä kasveja kannattaa harkita huolella. Sen sijaan, että istuttaisi vain yhden kutakin lajia, on parempi tehdä kokonaisuuksia ja käyttää samaa lajia isommalla alueella.
Pihan varjoisalla seunustalla viihtyy saniainen. Kotkansiiven suuret, viuhkamaiset lehdet ovat näyttävät ja koristeelliset.
Mikä on atriumpiha?
Atriumilla tarkoitettiin antiikin Roomassa huoneiden ympäröimää osittain kattamatonta aluetta.
Atriumpihojen suunnittelu yleistyi Suomessa Alvar ja Elissa Aallon Muuratsalon koetalon (1952–54) myötä. Se oli Aaltojen ateljee ja kesäasunto, ja sen suunnittelun esikuvana toimi antiikin atriumtalo.
Rivitaloissa suunnittelussa korostui yksityisyys. Asunnon päänäkymät suunnattiin sisäpihalle, joka oli suojassa ulkopuolisten katseilta. Se teki asumisesta omakotitalomaista.
Arkkitehti Jaakko Laapotti (1931–2017) tuli tunnetuksi atriumtalojen suunnittelijana. Hän sijoitti asunnon suurimmat ikkunat usein siten, että niistä oli kaunis näkymä valkoiseksi slammatun tiilimuurin ja betoniseinien ympäröimälle sisäpihalle. Laapotti teki yhteistyötä puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin kanssa. Rosenbröijer teki useita pihasuunnitelmia Espooseen 1960–70-luvuilla.
Laapotin atriumtalot kauniine sisäpihoineen ovat tänä päivänä edelleen haluttuja. Hänen suunnittelutyönsä noteerattiin aikoinaan myös ulkomailla.
Lähteet: Arkkitehtuurimuseon verkkosivut, Saara Miettunen: Näkymien sekä yksityisyyden maksimoiminen Jaakko Laapotin atriumtaloissa 1950–1960-luvuilla (2023).
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ