Artikkeli
Neliö korostaa muotona atriumpihan huonemaisuutta. Iso terassi on vähän kuin sen lattia. Paahteisimmassa kohdassa terassin kulmauksessa viihtyvät ruusu- ja rinneangervo. Piha on kooltaan noin 50 m².

Neliö korostaa muotona atriumpihan huonemaisuutta. Iso terassi on vähän kuin sen lattia. Paahteisimmassa kohdassa terassin kulmauksessa viihtyvät ruusu- ja rinneangervo. Piha on kooltaan noin 50 m².

An­na Va­ra­kas ku­vat Kreet­ta Jär­ven­pää

Pie­nen pi­han rat­kai­sut

Ihana atriumpiha tarjoaa yksityisyyttä

Rivitalojen atriumpihat yleistyivät 1960-luvulla. Niissä toteutuu niin yksityisyys kuin luonnonläheisyys. Moderni piha edellyttää moderneja kalusteita, sanoo print­ti­suun­nit­telija Suvi Järvelin.

Kuosisuunnittelussa kasvit ovat suosittu aihe. Suvin Jeans & Towelsille suunnitteleman vaaleansinisen mekon kuosin aiheena ovat hortensian kukat ja tiiliseinä. Molemmat elementit löytyvät omasta pihasta.

Kuosisuunnittelussa kasvit ovat suosittu aihe. Suvin Jeans & Towelsille suunnitteleman vaaleansinisen mekon kuosin aiheena ovat hortensian kukat ja tiiliseinä. Molemmat elementit löytyvät omasta pihasta.

Ke­vät on Suvi Jär­ve­li­nin lem­pi­vuo­de­nai­ka. Kaik­ki kas­vit ovat puu­tar­has­sa vas­ta tu­loil­laan, ja vih­re­än eri sä­vyt erot­tu­vat sel­väs­ti toi­sis­taan. Suvi muut­ti per­hei­neen pari vuot­ta sit­ten Es­poon Hau­ki­lah­teen ark­ki­teh­ti Jaak­ko Laa­po­tin suun­nit­te­le­maan ri­vi­ta­loon. Sen si­sä­pi­hal­la – at­riu­mil­la – oli tär­keä roo­li muut­to­pää­tök­ses­sä. Suvi ha­lu­si oman pi­han.

Suvin pihalla japanilaisen puutarhan tunnelma vahvistuu syksyn tullen. Kun muu kukinta hiipuu, pääosassa ovat tuijan, tulvion ja sammaleiden vihreinä hehkuvat sävyt.

Suvin pihalla japanilaisen puutarhan tunnelma vahvistuu syksyn tullen. Kun muu kukinta hiipuu, pääosassa ovat tuijan, tulvion ja sammaleiden vihreinä hehkuvat sävyt.

Kirjopikarililjat kuuluvat Suvin lempikukkiin. Niiden ulkonäkö hämmästytti häntä jo lapsena. Ruudullinen kirjopikarililja on kuosisuunnittelijalle luonteva valinta. ”Ruutu on jotain mihin aina palaan. Kuvio on luonnostaan täydellinen”, sanoo Suvi.

Kirjopikarililjat kuuluvat Suvin lempikukkiin. Niiden ulkonäkö hämmästytti häntä jo lapsena. Ruudullinen kirjopikarililja on kuosisuunnittelijalle luonteva valinta. ”Ruutu on jotain mihin aina palaan. Kuvio on luonnostaan täydellinen”, sanoo Suvi.

Yk­si­tyi­nen tila vain asuk­kail­le

Asun­to on poh­jal­taan suo­ra­kai­teen muo­toi­neen, ja at­rium­pi­ha on kuin yk­si huo­neis­ta. Ko­din muut ”oi­ke­at” huo­neet on si­joi­tet­tu pi­han ym­pä­ril­le, jot­ta se nä­kyi­si kaik­ki­al­le ja kaik­ki­al­ta. Toi­saal­ta pi­han ole­mas­sa­o­lo on ta­val­laan myös yl­lä­tys. Sen si­jain­ti pal­jas­tuu vas­ta sit­ten, kun as­tuu si­sään etei­ses­tä olo­huo­nee­seen. Sil­loin isois­ta ik­ku­nois­ta avau­tuu es­tee­tön nä­ky­mä ulos.

– Ar­vos­tan, et­tä tämä on va­rat­tu asuk­kaal­le, ei­kä tätä ei ole tar­koi­tus­kaan näyt­tää ke­nel­lä­kään, sa­noo Suvi Jär­ve­lin.

Arabian 1960-luvulla muotoillut ruukut ovat taas tuotannossa. Suvilla pikkuruukuissa kasvaa orkidea ja punalehtinen käenkaali. Harri Koskisen suunnittelemassa suupuhalletussa Solare-maljakossa on alppiruusun ja happomarjan oksat. Ruutupöytäliina on Suvin suunnittelema ja omaa tuotantoa. Ulkokäyttöön sopiva penkki on Fermobin Luxembourg.

Arabian 1960-luvulla muotoillut ruukut ovat taas tuotannossa. Suvilla pikkuruukuissa kasvaa orkidea ja punalehtinen käenkaali. Harri Koskisen suunnittelemassa suupuhalletussa Solare-maljakossa on alppiruusun ja happomarjan oksat. Ruutupöytäliina on Suvin suunnittelema ja omaa tuotantoa. Ulkokäyttöön sopiva penkki on Fermobin Luxembourg.

Terävän kartion muotoiseksi leikattu puksipuu on istutettu Ikean terrakottaruukkuun.  Sen juurella on kukassa sirokukallinen patjarikko. Penkissä on maanpeitekasvina mansikkaa. Vierestä pilkistävät kuunliljojen piipat.

Terävän kartion muotoiseksi leikattu puksipuu on istutettu Ikean terrakottaruukkuun. Sen juurella on kukassa sirokukallinen patjarikko. Penkissä on maanpeitekasvina mansikkaa. Vierestä pilkistävät kuunliljojen piipat.

Vi­su­a­lis­tin tark­kuu­del­la

Suvi työs­ken­te­lee print­ti­suun­nit­te­li­ja­na Moo­min Ara­bi­al­la ja Ara­bi­al­la. Iit­ta­lan puo­lel­la hän on työs­ken­nel­lyt mal­ja­koi­den ja ruuk­ku­jen tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä pro­jek­ti­joh­ta­ja­na. Nuo­rem­pa­na hän opis­ke­li puu­tar­ha-alaa. Kun hän asun­to­näy­töl­lä näki tu­le­van oman pi­han­sa en­sim­mäis­tä ker­taa, sil­loin oli tam­mi­kuu. Pi­ha­suun­nit­te­lun am­mat­ti­mai­nen ote erot­tui kui­ten­kin jopa tal­vi­ses­ta mai­se­mas­ta, ei­kä Suvi läh­te­nyt pää­lin­jo­ja myö­hem­min muut­ta­maan

– Sel­ke­äs­ti näki, et­tä tämä oli aja­tel­tu. Te­ras­si on ai­ka koo­kas, mut­ta se on ki­va­kin.

Suvi on vi­su­a­lis­ti­na tark­ka ym­pä­ris­tös­tä ja pi­tää pi­han siis­ti­nä. Hän muo­toi­li­si kas­vit­kin mie­lel­lään ge­o­met­ri­sik­si, mut­ta ko­et­taa hil­li­tä mie­li­te­ko­ja, kos­ka se so­tii luon­non or­gaa­ni­suut­ta vas­taa. Laa­po­tin suun­nit­te­le­ma ri­vi­ta­lo on vuo­del­ta 1962. Ka­lus­tuk­ses­sa Suvi ha­lu­aa nou­dat­taa 1960-lu­vun hen­keä.

– Mie­les­tä­ni si­sus­tuk­ses­sa pi­tää kun­ni­oit­taa ark­ki­teh­tuu­ria. Se on mi­nul­le tosi tär­ke­ä­tä, et­tä ei ole vää­rän ai­ka­kau­den huo­ne­ka­lu­ja.

Moderni suomalainen muotoilu solahtaa luontevasti atriumpihalle. Artekin palli on kaikkien tuntema klassikko 1930-luvulta. Matti Klenellin suunnittelema kastelukannu  edustaa nykymuotoilua. Kahden litran Nappula-niminen vesikannu on terästä. Terrakottaruukussa kasvaa suloisia perunanarsisseja, orvokkeja ja jouluruusu.

Moderni suomalainen muotoilu solahtaa luontevasti atriumpihalle. Artekin palli on kaikkien tuntema klassikko 1930-luvulta. Matti Klenellin suunnittelema kastelukannu edustaa nykymuotoilua. Kahden litran Nappula-niminen vesikannu on terästä. Terrakottaruukussa kasvaa suloisia perunanarsisseja, orvokkeja ja jouluruusu.

Pihalla kasvoi ennen ruusuja, mutta Suvi ei pitänyt niistä. Hän on istuttanut niiden tilalle muun muassa punalehtisen verijapaninvaahteran Atropurpureumin, jossa on hyvin koristeelliset lehdet. Se on kuitenkin arka, ja kasvuvauhti on ollut hidas. Jos sen istuttaisi ruukkuun, sen voi siirtää viileään talvehtimaan.

Pihalla kasvoi ennen ruusuja, mutta Suvi ei pitänyt niistä. Hän on istuttanut niiden tilalle muun muassa punalehtisen verijapaninvaahteran Atropurpureumin, jossa on hyvin koristeelliset lehdet. Se on kuitenkin arka, ja kasvuvauhti on ollut hidas. Jos sen istuttaisi ruukkuun, sen voi siirtää viileään talvehtimaan.

Kas­veis­ta ins­pi­raa­ti­o­ta

Työ­päi­vän päät­teek­si Suvi is­tah­taa ai­na en­sim­mäi­sek­si pi­hal­le. Sii­tä on tul­lut tär­keä ri­tu­aa­li. Kas­vit ovat myös isos­sa roo­lis­sa kuo­si­suun­nit­te­lus­sa. Ne ovat suo­sit­tu ai­he, jo­ten nii­den tark­kai­lu va­paa-ajal­la on elä­män­ta­pa. Suvi ei kui­ten­kaan luon­nos­te­le kuk­kia tai leh­tiä, vaan et­sii kas­veis­ta muu­ten ins­pi­raa­ti­o­ta.

– Otan luon­nos­ta ryt­min, teks­tuu­rit, vä­rit ja yl­lä­tyk­sel­li­syy­den, sa­noo Suvi.

Salainen siäänkäynti atriumpihalle sijaitsee sen takanurkkauksessa. Suvi on istuttanut huoltokäytävälle pensasmustikoita, raparperia, saniaisia ja unikoita.

Salainen siäänkäynti atriumpihalle sijaitsee sen takanurkkauksessa. Suvi on istuttanut huoltokäytävälle pensasmustikoita, raparperia, saniaisia ja unikoita.

Japanilaisten puutarhojen ilme on tyylin mukaisesti yksinkertainen ja hallittu. Sen vastakohtana  Suvi rakastaa myös romanttisempia kukkia kuten tulppaaneita.

Japanilaisten puutarhojen ilme on tyylin mukaisesti yksinkertainen ja hallittu. Sen vastakohtana Suvi rakastaa myös romanttisempia kukkia kuten tulppaaneita.

Näin on­nis­tut! Pie­nen pi­han va­lin­nat

1 Pie­nel­lä pi­hal­la on va­loa ja var­jo­ja. Sei­nien ym­pä­röi­mäl­lä pi­hal­la voi ol­la voi­mak­kaat erot va­loi­suu­des­sa eri puo­lil­la pi­haa. Suo­ras­sa au­rin­gon­va­los­sa, paah­tei­sim­mas­sa koh­das­sa pär­jää­vät esi­mer­kik­si pen­sa­san­ger­vot, jot­ka ovat sit­kei­tä kas­ve­ja. Sen si­jaan esi­mer­kik­si sa­ni­ai­set ja var­jo­yrt­ti viih­ty­vät var­jos­sa sei­nien vie­rus­toil­la.

2 Vä­hem­män on enem­män. Pie­nes­sä pi­has­sa ti­laa on ra­jal­li­ses­ti. Puu­tar­ha­liik­keis­sä voi kui­ten­kin ol­la vai­kea tyy­tyä vä­hem­pään, kun te­kee mie­li va­li­ta ker­ral­la kaik­ki iha­nuu­det. Su­vin mie­les­tä kas­ve­ja kan­nat­taa har­ki­ta huo­lel­la. Sen si­jaan, et­tä is­tut­tai­si vain yh­den ku­ta­kin la­jia, on pa­rem­pi teh­dä ko­ko­nai­suuk­sia ja käyt­tää sa­maa la­jia isom­mal­la alu­eel­la.

Pihan varjoisalla seunustalla viihtyy saniainen. Kotkansiiven suuret, viuhkamaiset lehdet ovat näyttävät ja koristeelliset.

Pihan varjoisalla seunustalla viihtyy saniainen. Kotkansiiven suuret, viuhkamaiset lehdet ovat näyttävät ja koristeelliset.

Mikä on at­rium­pi­ha?

At­riu­mil­la tar­koi­tet­tiin an­tii­kin Roo­mas­sa huo­nei­den ym­pä­röi­mää osit­tain kat­ta­ma­ton­ta alu­et­ta.

At­rium­pi­ho­jen suun­nit­te­lu yleis­tyi Suo­mes­sa Al­var ja Elis­sa Aal­lon Muu­rat­sa­lon ko­e­ta­lon (1952–54) myö­tä. Se oli Aal­to­jen atel­jee ja ke­sä­a­sun­to, ja sen suun­nit­te­lun esi­ku­va­na toi­mi an­tii­kin at­rium­ta­lo.

Ri­vi­ta­lois­sa suun­nit­te­lus­sa ko­ros­tui yk­si­tyi­syys. Asun­non pää­nä­ky­mät suun­nat­tiin si­sä­pi­hal­le, joka oli suo­jas­sa ul­ko­puo­lis­ten kat­seil­ta. Se teki asu­mi­ses­ta oma­ko­ti­ta­lo­mais­ta.

Ark­ki­teh­ti Jaak­ko Laa­pot­ti (1931–2017) tuli tun­ne­tuk­si at­rium­ta­lo­jen suun­nit­te­li­ja­na. Hän si­joit­ti asun­non suu­rim­mat ik­ku­nat usein si­ten, et­tä niis­tä oli kau­nis nä­ky­mä val­koi­sek­si slam­ma­tun tii­li­muu­rin ja be­to­ni­sei­nien ym­pä­röi­mäl­le si­sä­pi­hal­le. Laa­pot­ti teki yh­teis­työ­tä puu­tar­ha-ark­ki­teh­ti Maj-Lis Ro­senb­röi­je­rin kans­sa. Ro­senb­röi­jer teki usei­ta pi­ha­suun­ni­tel­mia Es­poo­seen 1960–70-lu­vuil­la.

Laa­po­tin at­rium­ta­lot kau­nii­ne si­sä­pi­hoi­neen ovat tänä päi­vä­nä edel­leen ha­lut­tu­ja. Hä­nen suun­nit­te­lu­työn­sä no­tee­rat­tiin ai­koi­naan myös ul­ko­mail­la.

Läh­teet: Ark­ki­teh­tuu­ri­mu­se­on verk­ko­si­vut, Saa­ra Miet­tu­nen: Nä­ky­mien sekä yk­si­tyi­syy­den mak­si­moi­mi­nen Jaak­ko Laa­po­tin at­rium­ta­lois­sa 1950–1960-lu­vuil­la (2023).

Tilaa uutiskirje
Tilaa uutiskirje