Artikkeli

Hurmaavat pionit

Pi­o­nit hen­ki­vät ke­sä­ro­man­tiik­kaa ja saa­vat puu­tar­han ja kuk­ka­kim­pun ai­na näyt­tä­mään lois­te­li­aal­ta. Opi kas­vat­ta­maan näi­tä fan­tas­ti­sia kuk­kia ja käyt­tä­mään nii­tä ko­ris­teis­sa ja sep­pe­leis­sä.

Pi­o­nit ovat us­ko­mat­to­man upei­ta ja sa­mal­la vä­hään tyy­ty­viä pe­ren­no­ja. Pio­ni­la­je­ja ja la­jik­kei­ta on pal­jon, mut­ta suo­si­tuim­pia ovat ta­lon­poi­kais- eli tar­ha­pi­o­nit (Pa­eo­nia of­fi­ci­na­lis) ja ja­lo­pi­o­nit (Pa­eo­nia Lac­tif­lo­ra -ris­tey­mät).

Tar­ha­pi­o­nit kuk­ki­vat al­ku­ke­säs­tä, min­kä jäl­keen aloit­ta­vat ku­kin­taan­sa ja­lo­pi­o­nit. Tar­ha­pi­o­ni kas­vaa noin 60 cm kor­ke­ak­si. Ja­lo­pi­o­nit yl­tä­vät noin 80–100 cm:n kor­keu­teen. Ja­lo­pio­nit ovat pys­ty­kas­vui­sia ja kiil­tä­vä­leh­ti­siä. Tar­ha­pi­o­nin kas­vus­to on le­ve­äh­köä ja leh­det mat­ta­pin­tai­set.

Pi­o­nien ras­kaat ku­kin­not vaa­ti­vat lä­hes ai­na tu­en­taa. Upe­an ku­kin­nan li­säk­si pi­o­nit tar­jo­a­vat unoh­tu­mat­to­mia tuok­su­e­lä­myk­siä.

 

RUO­HO­VAR­TI­SET JA PEN­SAS­PI­O­NIT

Pi­o­nit voi­daan ja­kaa kar­ke­as­ti ruo­ho­var­ti­siin pi­o­nei­hin (Pa­eo­nia) ja pen­sas­pi­o­nei­hin (Paeo­nia suf­f­ru­ti­co­sa).

Ruo­ho­var­ti­siin kuu­lu­vat kaik­ki sel­lai­set la­jit, jot­ka kas­vat­ta­vat uu­det var­ret ke­säk­si ja vain juu­ret tal­veh­ti­vat.

Pen­sas­pi­o­nit ovat puu­var­ti­sia ja kas­va­vat ni­men­sä mu­kai­ses­ti pen­sas­mai­si­na. Kas­vu jat­kuu edel­li­sen vuo­den ok­sis­ta. Pen­sas­pi­o­nit ovat ko­toi­sin Kii­nas­ta, ja ne sel­viy­ty­vät Suo­mes­sa tal­vi­suo­jat­tui­na suo­tui­sil­la pai­koil­la.

 

PI­O­NI VIIH­TYY LÄ­PÄI­SE­VÄS­SÄ MAAS­SA

Pi­o­nit ovat usein ko­toi­sin ka­ruis­ta olo­suh­teis­ta ja vuo­ris­tois­ta, jo­ten ne ovat kes­tä­viä ja help­po­ja kas­vat­taa. Pi­o­ni viih­tyy ta­val­li­ses­sa, lä­päi­se­väs­sä maas­sa. Sa­vi­maa voi al­tis­taa sie­ni­tau­deil­le ja teh­dä kas­vis­ta hon­te­lon. Sa­vi­maa­ta voi pa­ran­taa lait­ta­mal­la is­tu­tus­kuop­paan so­raa tai hiek­kaa ja kom­pos­ti­mul­taa.

Pi­o­ni viih­tyy au­rin­gos­sa, mut­ta tyy­tyy myös puo­li­var­joon. Huo­leh­di, et­tei se jou­du kil­pai­le­maan au­rin­gos­ta iso­jen pui­den ja pen­sai­den kans­sa.

Is­tu­ta pen­sas­pi­o­nit suo­jaan ke­väi­sel­tä aa­mu­au­rin­gol­ta, kos­ka muu­ten ne ver­so­vat lii­an ai­kai­sin ja saat­ta­vat pa­lel­tua.

Va­raa pi­o­nil­le tar­peek­si ti­laa. Pa­rin en­sim­mäi­sen vuo­den ai­ka­na pi­o­ni ei tar­vit­se vie­lä pal­joa ti­laa, mut­ta sen jäl­keen pi­o­ni tuu­heu­tuu ja tar­vi­taan hal­kai­si­jal­taan noin 50–80 cm:n ala.

 

NÄIN IS­TU­TAT PI­O­NIN OI­KEIN

Pi­o­ne­ja voi ja­kaa ke­väi­sin ja syk­syn kor­vil­la. Ruo­ho­var­ti­nen pal­jas­juu­ri­pi­o­ni is­tu­te­taan si­ten, et­tä sil­mut jää­vät noin 5 cm maan­pin­nan ala­puo­lel­le. Is­tu­tus­kuo­pan tu­lee ol­la mel­ko suu­ri, vä­hin­tään puo­li met­riä syvä. Lai­ta kuo­pan poh­jal­le hie­man lan­noi­tet­ta, esim. he­vo­sen­lan­taa tai luu­jau­hoa.

Myy­mä­läs­tä os­tet­tu­ja as­ti­a­tai­mia voi is­tut­taa pit­kin ke­sää. Ruuk­ku­tai­mi is­tu­te­taan si­ten, et­tä  paak­ku jää 1 cm maan­pin­nan ala­puo­lel­le. Lii­an sy­väl­le is­tu­tet­tu pi­o­ni ei kuki. Pen­sas­pi­o­nit is­tu­te­taan n. 10–20 cm:n sy­vyy­teen.

Pi­o­ni kuk­kii vain ly­hy­en ai­kaa, jo­ten is­tu­ta pio­nit mui­den pe­ren­no­jen se­kaan. To­sin on­nek­si leh­dis­tö­kin on kau­nis ja ter­ve.

Tue ker­ro­tut pi­o­ni­la­jik­keet, jot­ta ne jak­sa­vat kan­na­tel­la val­ta­vat ku­kin­ton­sa.

 

NÄIN HOI­DAT PI­O­NIN OI­KEIN

Pi­o­nien luon­tai­nen kas­vu­paik­ka on ki­vi­nen ja huo­koi­nen maa, jo­ten lan­noi­tus­tar­ve on pie­ni.

Pen­sas­pi­o­nit hyö­ty­vät ke­vät­lan­noi­tuk­ses­ta, mut­ta ruo­ho­var­ti­set pi­o­nit kan­nat­taa lan­noit­taa ku­kin­nan jäl­keen. Ai­kai­sem­pi lan­noi­tus saa ne kas­vat­ta­maan leh­tiä kuk­kien si­jaan sekä kas­va­maan niin voi­mak­kaas­ti, et­tä ne kaa­tu­vat.

Lai­ta pari sent­tiä kom­pos­tia kas­vin ym­pä­ril­le, sil­lä kom­pos­ti lan­noit­taa maa­ta hi­taas­ti. Sa­mal­la se suo­jaa maa­ta kui­vu­mi­sel­ta ja rik­ka­ruo­hoil­ta.

Useis­ta muis­ta pe­ren­nois­ta poi­ke­ten pi­o­nien kuol­leet leh­det kan­nat­taa pois­taa tal­vek­si, jot­ta sie­net ei­vät pää­se tal­veh­ti­maan niis­sä ja tar­tut­ta­maan seu­raa­van vuo­den ver­so­ja. Jos pi­o­ni­si saa­vat sie­ni­tar­tun­nan, leik­kaa saas­tu­neet leh­det ja ok­sat pois.

KU­VAUS­SUUN­NIT­TE­LU PIA BUUS­MANN •TEKS­TI SU­SIE HEL­SING-NIEL­SEN • KU­VAT JES BUUS­MANN • SUO­MEN­NOS SIR­PA PE­RÄ­MAA

LUE KOTI & KEITTIÖ

LUE KOTI & KEITTIÖ