Puu­tar­ha:

Kirk­ko­num­mel­la. Van­han ta­lon uu­dis­tet­tu puu­tar­ha, 1 000 m².

Puu­tar­haa hoi­ta­vat:

Stal­l­går­den-yrit­tä­jät, puu­tar­hu­ri Cha­ta­ri­na Munck ja in­si­nöö­ri Kim Lind­holm, lap­set Ca­si­mir, 18, ja Jean, 20.

Suuri vaahtera tuo suojaa vanhan talon pihapiiriin. Kartiovalkokuuset toimivat pilarimaisina portteina. Vuorenkilvet ovat helppoja maanpeitekasveja suurille alueille.

Hanna Marttinen

Van­han ta­lon os­ta­ja pe­rii yleen­sä edel­li­sel­tä omis­ta­jal­ta suu­ria pui­ta, lu­kui­sia kas­ve­ja ja tun­nel­man. Jo­kai­nen omis­ta­ja jät­tää puu­tar­haan oman kä­den­jäl­ken­sä.

Kirk­ko­num­me­lai­nen Nor­r­går­din tila on siir­ty­nyt isäl­tä po­jal­le 1930-lu­vul­ta läh­tien. Sen ny­kyi­set omis­ta­jat Cha­ta­ri­na Munck ja Kim Lind­holm ovat ra­ken­ta­neet Nor­r­går­de­nin puu­tar­haa nyt vii­si­tois­ta vuot­ta.

– Ki­min isoi­sä os­ti pai­kan 30-lu­vul­la, mut­ta talo ja sen ym­pä­ril­lä ole­vat maat jou­tui­vat Pork­ka­lan vuok­ra-ajan ajak­si ve­nä­läis­ten hal­lin­taan. Kun alue pa­lau­tui ta­kai­sin Suo­mel­le, hank­ki Ki­min isä ti­lan ta­kai­sin, Cha­ta­ri­na ker­too.

Kissankäpälä leviää mattomaisena alueena aurinkoisella pihalla.

Hanna Marttinen

Ins­pi­raa­ti­o­ta Yorks­hi­res­ta

Suu­ret puut suo­jaa­vat ta­loa ja tuo­vat ajan tun­tua. Nii­den suo­jiin mah­tuu herk­kää ku­kin­taa, maa­lai­le­via vä­re­jä, hei­lu­via hei­niä ja lei­kat­tu­ja muo­to­ja.

Cha­ta­ri­nan ins­pi­raa­ti­on läh­tee­nä ovat ol­leet eng­lan­ti­lai­set mök­ki­puu­tar­hat, cot­ta­ge gar­de­nit. Nii­den kuk­kai­sa ja ren­to tun­nel­ma vie­hät­tää hän­tä.

– Olem­me käy­neet ihai­le­mas­sa eri­tyi­ses­ti Brit­tein­saa­ril­la, Yorks­hi­ren alu­eel­la si­jait­se­via puu­tar­ho­ja. Eng­lan­ti­lai­nen tyy­li yh­dis­tet­ty­nä ren­toon skan­di­naa­vi­suu­teen miel­lyt­tää mei­tä.

Eng­lan­ti­lais­tyy­li­sis­sä puu­tar­hois­sa on ta­val­lis­ta, et­tä hyö­ty ja es­te­tiik­ka yh­dis­ty­vät kau­niis­ti. Tääl­lä­kin he­del­mä­puil­le ja keit­ti­ö­tar­hal­le on ti­lan­sa, mut­ta pää­o­sas­sa on kau­neus. Suu­res­sa pi­has­sa mit­ta­suh­teet ovat suu­ria ja lin­jat laa­jo­ja.

– Puu­tar­hai­do­li­ni on Han­nu Sa­renst­röm. Hä­nen tyy­lin­sä on so­pi­van va­paa ja run­sas.

Huvimaja oli ennen nurmikolla, mutta Chatarina suunnitteli alueen erilleen nurmesta. Huvimaja on täydellinen paikka aamukahveilla.

Hanna Marttinen

Kau­neut­ta kas­vu­kau­dek­si

Ren­nos­ti kas­va­vat uni­kot, hei­nät ja maa­ta peit­tä­vät pe­ren­nat luo­vat suu­riin is­tu­tu­sa­lu­ei­siin va­paa­muo­tois­ta
tun­nel­maa.

Cha­ta­ri­nan suo­sik­ke­ja maan­pei­te­pe­ren­nois­ta ovat pat­ja­rik­ko, kau­niis­ti ke­vääl­lä kuk­ki­va ke­vät­kai­hon­kuk­ka, ren­to­a­kan­kaa­li, sam­mal­lei­mu ja rön­sy­ti­a­rel­la.

– Vaik­ka pi­dän ku­kis­ta, on hyvä miet­tiä is­tu­tuk­siin myös kas­ve­ja, jois­ta on iloa ku­kin­ta-ajan ul­ko­puo­lel­la. Pi­o­nit, kur­jen­mie­kat ja tar­ha­päi­vän­lil­jat omaa­vat kau­niit leh­det, jot­ka näyt­tä­vät hy­vil­tä koko kas­vu­kau­den.

Marjakuusta on muotoiltu pallon muotoon jo 14 vuoden ajan. Marjakuusi kestää hyvin muotoilua. Taustalla näkyvä pallotuija pysyy leikkaamalla tiiviimpänä.

Hanna Marttinen

Kar­ti­oi­ta ja pal­lo­ja

Cha­ta­ri­na yh­dis­tää tai­ta­vas­ti eri­lai­sia leh­ti­muo­to­ja. Sel­ke­ä­muo­toi­set leh­det rau­hoit­ta­vat lius­ka­leh­ti­siä tai hei­nä­mäi­siä kas­ve­ja. Laa­jo­jen is­tu­tus­ten vas­ta­pai­no­na puu­tar­has­sa on har­ki­tus­ti kar­tio- ja pal­lo­muo­to­ja.

– Pi­dän lei­ka­tuis­ta muo­dois­ta, jot­ka tuo­vat kont­ras­tia luon­nol­li­sem­piin kas­vei­hin.

Mar­ja­kuu­si on van­ha. Sitä on lei­kat­tu muo­toon nyt nel­jän­tois­ta vuo­den ajan.

– Kim pi­tää muo­toon leik­kaa­mi­ses­ta, ja us­kal­taa lei­ka­ta rei­lum­min, minä olen va­ro­vai­sem­pi.

Cha­ta­ri­na luon­nos­te­lee ai­na uu­det
is­tu­tu­sa­lu­eet pa­pe­ril­le, mut­ta suun­ni­tel­ma voi muut­tua työn ede­tes­sä. Laa­jat is­tu­tu­sa­lu­eet ja kas­vien tois­tu­mi­nen li­sää­vät mai­se­man maa­lauk­sel­li­suut­ta.

– Ide­oin yleen­sä ko­ri­tuo­lis­sa vaah­te­ran kat­vees­sa. Kat­se­len lä­hel­le ja etääl­le ja mie­tin, mikä so­pi­si min­ne­kin. Puu­tar­has­sa saa ko­keil­la ja lei­ki­tel­lä.

Saksankurjenmiekat kukkivat komeasti. Kukat vaikuttavat jopa eksoottisilta.

Hanna Marttinen

Puu­tar­ha­huo­nei­ta työn al­la

Cha­ta­ri­na on luo­nut puu­tar­haan­sa puu­tar­ha­huo­nei­ta. Työn al­la hä­nel­lä on alue met­sä­puu­tar­hal­le, val­koi­sis­ta ku­kis­ta ja ho­pe­an­har­mah­ta­vis­ta kas­veis­ta täyt­ty­vä val­koi­nen puu­tar­ha­huo­ne ja kel­tai­sin, orans­sein ja pu­nai­sin ku­kin kuk­ki­va au­rin­gon­las­kun huo­neek­si ni­met­ty alue.

– Suu­res­sa puu­tar­has­sa on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta myös haas­tei­ta. Suur­ta ti­laa voi ra­ja­ta kas­vein, köyn­nös­ris­ti­koin tai muil­la ra­ken­teil­la. Näin tila on hel­pom­pi ja­kaa ja hah­mot­taa eri­lai­sil­le tun­nel­mil­le ja toi­min­noil­le.

Chatarinan haaveilema kasvihuone syntyi vanhan maakellarinperustuksen paikalle. Kasvihuone täyttyy keväisin nopeasti vihreästä.

Hanna Marttinen

Ko­kei­lu­ja kas­vi­huo­nees­sa

Ta­lon vie­res­sä on Ki­min äi­din haa­vei­le­ma ja hank­ki­ma hu­vi­ma­ja.

– Hu­vi­ma­ja on täy­del­li­nen paik­ka naut­tia aa­mu­kah­vit.

Kas­vi­huo­neen pai­kal­le piti ra­ken­taa maa­kel­la­ri jo en­nen so­tia, mut­ta kel­la­rin­te­ko jäi kes­ken. Cha­ta­ri­na ja Kim haa­vei­li­vat kas­vi­huo­nees­ta, ja kel­la­rin­pe­rus­tus sopi hy­vin kas­vi­huo­neen poh­jak­si.

– Haim­me kas­vi­huo­neel­le­kin mal­lia eng­lan­ti­lai­ses­ta tyy­lis­tä.

Kas­vi­huo­neen si­säl­lä vi­her­tää ruu­kuis­sa ja ko­reis­sa. Ah­ke­ra­na tar­hu­ri­na Cha­ta­ri­na kas­vat­taa sie­me­nis­tä to­maa­tit, chi­lit ja yr­tit.

– Ko­kei­len mie­lel­lä­ni kas­ve­ja, joi­ta ei saa val­mii­na tai­mi­na.

Cha­ta­ri­na on kas­vat­ta­nut muun mu­as­sa kyl­mää kes­tä­viä to­maat­ti­la­jik­kei­ta, ku­ten Gla­cie­ria ja Alas­kan Fan­cya. Nyt hän ko­kei­lee kas­vat­taa aga­ve­ja, joi­den pi­täi­si kes­tää 18 as­teen pak­kas­ta.

Sie­me­net Cha­ta­ri­na ti­la­si See­da­ho­lic-net­ti­kau­pas­ta.

– Yleen­sä ih­mi­set ha­lu­a­vat help­po­hoi­tois­ta puu­tar­haa, mut­ta ei­hän sel­lais­ta ole­kaan. Kan­nat­taa ko­keil­la ja op­pia uut­ta.