Daa­li­oi­ta riit­tää jo­kai­sen ma­kuun. Puu­tar­hu­rit ovat ja­los­ta­neet kar­ke­as­ti ar­vi­oi­den noin 15 000 la­ji­ket­ta, jois­ta riit­tää va­lin­nan­va­raa. Daa­li­at kruu­naa­vat syk­syn vä­ri­lois­ton, sil­lä ne aloit­ta­vat väri-ilot­te­lun­sa joka vuo­si suun­nil­leen sa­maan ai­kaan syk­syn kor­vil­la. Ne kuk­ki­vat run­saas­ti, kun­nes en­si­pak­ka­set pa­lel­lut­ta­vat ne.

Upe­at daa­li­at voi­vat kas­vaa usei­den met­rien kor­kui­sik­si ja nii­den suu­ret, kau­niit ku­kat lois­ta­vat kil­paa au­rin­gon kans­sa. Voit mai­ni­os­ti poi­mia ko­mei­ta kuk­kia mal­jak­koon ja ase­tel­la roh­ke­as­ti ison mal­ja­kol­li­sen daa­li­oi­ta esil­le vie­rai­ta odo­tel­les­sa­si, sil­lä kuk­kia ke­hit­tyy koko ajan uu­sia. Daa­li­ois­ta tu­le­vat mie­leen ete­län vah­vat vä­rit ja maus­teet, ku­ten chili ja ka­ne­li.

Vaikka kuinka houkuttaisi säilyttää daalian mukulat kasvihuoneessa, käytä kasvihuonetta vain mukuloiden esikasvatukseen tai kuivatukseen ennen kuin siirrät ne kellariin tai viileään varastoon talveksi. Daalianmukulat eivät kestä lämpötilan vaihteluita.

TU­HAN­SIA LA­JIK­KEI­TA

Daa­lia on ko­toi­sin Mek­si­kos­ta Ko­lum­bi­aan ulot­tu­val­ta alu­eel­ta, mis­sä kas­vaa 28 eri­lais­ta luon­non­va­rais­ta la­jia.

Eu­roop­paan kas­vi kul­keu­tui 1780-lu­vun lo­pul­la kas­vi­tie­tei­li­jöi­den te­ke­mien ke­ruu­reis­su­jen yh­tey­des­sä. En­sin sitä tuo­tiin Mad­ri­diin, siel­tä Sak­saan Ber­lii­niin ja pian muu­al­le­kin.

Daa­li­oi­ta oli help­po ris­teyt­tää, ja tu­lok­se­na saa­tiin ai­na vain upe­am­pia kuk­kia. Vuo­teen 1820 men­nes­sä oli saa­tu jo yli sata muun­nos­ta ja pa­rin­kym­me­nen vuo­den jäl­keen jo kak­si-tu­hat­ta.

Eng­lan­tiin pe­rus­tet­tiin en­sim­mäi­nen daa­li­a­seu­ra 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä, ja noin 50 vuot­ta myö­hem­min myös Tans­kaan. 1969 il­mes­tyi en­sim­mäi­nen lu­et­te­lo daa­li­a­la­jik­keis­ta, jo­hon nii­tä oli ker­ty­nyt pe­rä­ti 15 000 – ei­kä uu­sil­le muun­nok­sil­le näy lop­pua vie­lä­kään.

MO­NEN MUO­DON KAU­NO­TAR

Daa­li­at kuu­lu­vat as­te­ri­kas­vei­hin, ja nii­den suku on ilah­dut­ta­van mo­ni­muo­toi­nen. Ku­kat voi­vat ol­la mel­kein min­kä muo­toi­sia ta­han­sa ai­na täys­pal­los­ta lit­te­äm­pi­kuk­kai­siin ja hä­mä­häk­ki­mäi­siin va­ri­aa­ti­oi­hin. Al­ku­pe­räis­ten daa­li­oi­den kan­tai­sis­tä (D. coc­ci­nea x pin­na­ta) syn­ty­nei­tä ris­tey­tyk­siä kut­su­taan tar­ha­daa­li­oik­si. Tar­ha­daa­li­at puo­les­taan ja­o­tel­laan kuk­kien muo­don mu­kaan eri ryh­miin: esi­mer­kik­si pom­pom-daa­li­at ovat pal­lo­mai­sen pyö­rei­tä, ane­mo­ne- eli vuok­ko­daa­li­at ovat usein yk­sin­ker­tai­sia ja muis­tut­ta­vat suu­ria vuok­ko­ja, ja kak­tus­daa­li­oil­la on te­rä­vä­kär­ki­set te­rä­leh­det. Li­säk­si löy­tyy muun mu­as­sa lum­me­daa­li­oi­ta, pi­o­ni­daa­li­oi­ta, ko­ris­te­daa­li­oi­ta ja kau­lus­daa­li­oi­ta.

Poh­jois­mais­sa daa­li­oi­ta ni­mi­tet­tiin jos­kus ge­or­gii­neik­si tai jo­rii­neik­si ve­nä­läi­sen pro­fes­so­rin ja tut­ki­mus­mat­kai­li­jan Ge­or­gin mu­kaan.

Daa­li­an kas­vi­tie­teel­li­nen nimi on Dah­lia x hor­ten­sis, joka juon­taa juu­ren­sa maa­il­man­kuu­lun kas­vi­tie­tei­li­jä Lin­nén op­pi­laan And­re­as Dah­lin ni­mes­tä. Ta­ri­nan mu­kaan Dah­lin ker­ro­taan pi­tä­neen daa­li­aa enem­män­kin vi­han­nek­se­na, mu­ku­la­na, jota voi­tai­siin käyt­tää pe­ru­nan ta­paan. Luon­non­va­rais­ten daa­li­oi­den kuk­kia on­kin ai­koi­naan käy­tet­ty kar­jan­re­hu­na ja lääk­kee­nä rak­ko­vai­vo­ja vas­taan.

Daalia on kaunis vihreässä kukkapenkissä, mutta sitä voidaan käyttää myös yhdessä muiden värikkäiden kukkien kanssa. Tässä Daalia ’Babylon Bronze’ (lohenpunainen) ja ’Juanita’ (bordeaux) sekä niiden alapuolella keltaisia ja oransseja kehäkukkia. Sekä kehäkukat että daaliat ovat syötäviä kukkia.

HELP­PO KAS­VAT­TAA

Daa­li­an kas­va­tus on help­poa, mut­ta kan­nat­taa ol­la kär­si­väl­li­nen, sil­lä alus­sa kas­va­tus tun­tuu to­del­la hi­taal­ta. Ku­kin­nan ai­kais­ta­mi­sek­si mu­ku­lat kan­nat­taa esi­kas­vat­taa. Esi­kas­va­tus kan­nat­taa aloit­taa si­sä­ti­lois­sa huh­ti–tou­ko­kuus­sa. Is­tu­ta mu­ku­lat laa­ti­koi­hin tai yk­sin­ker­tai­ses­ti isoh­koon ruuk­kuun kos­te­aan kuk­ka­mul­taan. Pei­tä mu­ku­la niin, et­tä pie­ni ver­so si­pu­lin ylä­o­sas­sa jää hiu­kan maan­pin­nan ylä­puo­lel­le. Kas­te­le ja jätä va­loi­saan paik­kaan kas­va­maan. Jos esi­kas­va­tat mu­ku­lat kas­vi­huo­nees­sa, muis­ta suo­ja­ta ne huo­lel­li­ses­ti pak­ka­sel­ta.

Varo kas­te­le­mas­ta lii­kaa esi­kas­va­tuk­sen ai­ka­na. Mu­ku­lat kan­nat­taa kas­tel­la vas­ta, kun mul­ta on kui­vah­ta­nut. Is­tu­ta mu­ku­lat hy­vin lä­päi­se­vään maa­han tou­ko–ke­sä­kuun vaih­tees­sa sit­ten, kun yö­pak­ka­set ovat ohi. Daa­li­at kuk­ki­vat run­saim­min hy­vin au­rin­koi­sel­la pai­kal­la, mut­ta ne viih­ty­vät myös puo­li­var­jos­sa.

Daa­li­oi­den kor­keus vaih­te­lee mel­ko pal­jon va­jaas­ta puo­les­ta met­ris­tä puo­leen­tois­ta met­riin. Tar­kas­ta ai­na kor­keus, kun os­tat mu­ku­loi­ta. Myös is­tu­tus­vä­li riip­puu la­jik­keen kas­vu­ta­vas­ta, ja se on yleen­sä ker­rot­tu mu­ku­la­pa­ke­tin kyl­jes­sä.

Pompom-daaliat ovat soman pyöreitä.

KAS­TE­LE JA LAN­NOI­TA REI­LUS­TI

Daa­li­at tar­vit­se­vat pal­jon vet­tä, jo­ten nii­tä ei kan­na­ta is­tut­taa suur­ten, pal­jon vet­tä tar­vit­se­vien kas­vien, ku­ten pen­sai­den ja pui­den lä­hei­syy­teen.

Jos kesä on kui­va, kas­te­le maa­han is­tut­ta­ma­si daa­li­at kun­nol­la ja pe­rus­teel­li­ses­ti noin ker­ran vii­kos­sa sen si­jaan, et­tä kas­te­li­sit hiu­kan joka päi­vä. Niin juu­ret kas­va­vat sy­vem­pään ja kas­vit saa­vat vet­tä maas­ta pa­rem­min.

Jos kas­va­tat daa­li­oi­ta ruu­kus­sa, kan­nat­taa käyt­tää riit­tä­vän suu­ria ruuk­ku­ja ja mul­taa, jo­hon on li­sät­ty kas­te­lu­ki­tei­tä, jot­ta kas­vit ei­vät kär­si­si ve­den­puut­tees­ta, ei­kä nii­tä toi­saal­ta tar­vit­se koko ajan päi­vys­tää kan­nu kä­des­sä.

Suu­ri­kuk­kai­si­na kas­vei­na daa­li­at ku­lut­ta­vat mel­ko run­saas­ti ra­vin­tei­ta. Kuk­ka­penk­kiin is­tu­te­tut daa­li­at voit lan­noit­taa kom­pos­ti­mul­lal­la tai or­gaa­ni­sil­la ra­vin­teil­la, esi­mer­kik­si ka­nan­ka­kal­la. Ra­vin­teet ei­vät saa lop­pua var­sin­kaan juu­ri en­nen ku­kin­taa, jol­loin on hyvä het­ki uu­sia lan­noi­tus. Kom­pos­ti­mul­taa li­sää­mäl­lä pi­dät rik­ka­kas­vit ku­ris­sa ja myös maa py­syy pa­rem­min kos­te­a­na.

Kun vadilla on vettä, saat kukat säilymään jopa viikon.

KUIH­TU­NEET KU­KAT NY­PI­TÄÄN POIS

Jos is­tu­tat daa­li­at ruuk­kuun, voit is­tut­ta­es­sa se­koit­taa ruu­kun ala­o­sas­sa ole­vaan mul­taan ka­nan­kak­kaa ruo­ka­va­ras­tok­si daa­li­al­le. Tai voit käyt­tää nes­te­mäis­tä kas­vi­ra­vin­net­ta kas­te­lu­ve­den mu­ka­na. Kan­nat­taa kui­ten­kin ol­la va­ro­vai­nen, et­tei lan­noit­tei­ta lo­rah­da lii­kaa: lii­ka­lan­noi­tus al­tis­taa tu­ho­hyön­tei­sil­le ja voi myö­häs­tyt­tää ku­kin­taa, kun kas­vi in­nos­tuu te­ke­mään val­ta­van leh­ti­peh­kon.

Kas­vien kas­va­es­sa kan­nat­taa kat­kais­ta lat­vat ai­na­kin osas­ta tai­mia, jot­ta ne kas­vai­si­vat myös le­veyt­tä ja tuot­tai­si­vat enem­män kuk­ka­nup­pu­ja. Tätä ei eh­kä kan­na­ta teh­dä kui­ten­kaan ko­vin poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa, jot­ta tai­met eh­ti­vät kuk­kaan. Muis­ta nyp­piä kuih­tu­neet ku­kat pois, jot­ta uu­det ku­kat pää­se­vät pa­rem­min ke­hit­ty­mään.

Daalioista saa näyttäviä asetelmia. Tässä erilaisten daalioiden lisäksi omenoita, keijun-kukkien lehtiä ja lumimarjaa.

MU­KU­LOI­DEN TAL­VE­TUS

Kun en­si­pak­ka­set ovat pa­lel­lut­ta­neet daa­li­oi­den var­ret, on ai­ka kai­vaa mu­ku­lat va­ro­vas­ti maas­ta ja lait­taa ne mul­ti­neen laa­tik­koon. Vie mu­ku­la­laa­ti­kot kui­vaan paik­kaan, jos­sa läm­pö­ti­la ei mene pak­ka­sen puo­lel­le.

Kun mul­ta on kui­vah­ta­nut, ka­ris­te­le ja puh­dis­ta mul­lat pois mu­ku­lois­ta. Lai­ta mu­ku­lat ta­kai­sin laa­ti­koi­hin sa­no­ma­leh­ti­pa­pe­ril­la pei­tel­tyi­nä joko sa­han­pu­rui­hin tai kui­vaan tur­pee­seen. Var­mis­ta, et­tä säi­ly­tys­paik­ka on kui­va, vii­leä ja pi­meä. Ihan­teel­li­nen läm­pö­ti­la on noin 5–6 as­tet­ta koko tal­ven ajan. So­pi­va säi­ly­tys­paik­ka on esi­mer­kik­si kel­la­ri tai au­to­tal­li, jos­sa läm­pö­ti­la ei las­ke nol­lan ala­puo­lel­le. Tar­kis­ta sil­loin täl­löin, et­tä mu­ku­lat ovat kiin­tei­tä ei­kä nii­hin ole is­ke­nyt sie­ni tai bak­tee­ri, joka saat­taa mä­dät­tää mu­ku­lan. Hei­tä tar­tun­nan saa­neet mu­ku­lat heti pois, jot­ta muut sääs­ty­vät tar­tun­nal­ta.

Tal­ven jäl­keen voi pik­ku­hil­jaa al­kaa taas miet­tiä esi­kas­va­tus­ta ja tu­le­van ke­sän is­tu­tuk­sia.