TEA HONKASALO
KUVAT ARSI IKÄHEIMONEN
Koti ja keittiö 12/2013
MIKÄ: Vuonna 1926 rakennettu huvila, 5 h + k, 134 m2. MISSÄ: Lempäälässä. TÄÄLLÄ ASUVAT: Sisustussuunnittelija, käsityönopettaja Eeva Aalto, hänen aviomiehensä Jarmo ja Aino-tytär, 5.
Eeva ja hänen perheensä asuvat vuonna 1926 rakennetussa puu-huvilassa. Vanha potku-kelkka tuli talokaupan mukana. Taustalla näkyy Ainon leikkimökki.
Sisustussuunnittelija ja käsityönopettaja Eeva Aalto ja hänen miehensä Jarmo löysivät unelmiensa huvilan Lempäälästä kymmenen vuotta sitten.
Koti löytyi, kun pariskunnan ystävä soitti ja kertoi nähneensä lehdessä ilmoituksen juuri sellaisesta talosta, jota Eeva ja Jarmo olivat etsineet.
Huutokaupasta ostetussa eteisen lipastossa on kaunis, alkuperäinen väritys. Eeva ottaa punaiset itämaiset matot aina jouluksi esille vintiltä. Kesäksi ne vaihdetaan vaaleampiin kesämattoihin. Lasipurkit ovat talon vanhoja aarteita. Valaisimet Ikeasta.
Vuonna 1926 rakennettu kaksikerroksinen kesähuvila oli alkuperäisessä kunnossa. Siinä ei ollut lahovaurioita, ainoastaan normaalia iän mukanaan tuomaa kulumaa. Talo oli ollut koko ajan samalla suvulla kesähuvilana. Eeva ja Jarmo ostivat talon ensimmäisestä näytöstä.
Noin 134-neliöisen puutalon alakerrassa sijaitsevat olohuone, ruokasali, työhuone, keittiö ja wc. Yläkerrassa ovat makuuhuoneet sekä pesutilat.
Viisivuotias Aino rakastaa talvea ja erityisesti mäenlaskua isän tekemässä liukumäessä. Eeva on tehnyt jouluasetelman havukorista ja lyhdyistä.
PIETEETILLÄ KORJATTUA
Eeva ja Jarmo remontoivat talon itse, vain kosteat tilat ja sähkötyöt teetettiin ammattilaisilla. Urakka olikin melkoinen. Pariskunta korjasi taloa neljä vuotta päivätyön ohessa. Aluksi he asuivat yläkerrassa ja korjasivat alakertaa. Onneksi remontissa ei tullut vastaan yllätyksiä. Eeva halusi säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa ikkunoiden heloista lähtien. Ideana oli säilyttää rakenteet ja talon aikakaudelle tyypillinen rakennustapa.
– Käytimme korjaustyössä myös perinnerakentamisen neuvojaa, Eeva paljastaa.
Ruokasalin matot ovat Ikeasta. Eriparituolit ovat Junetin ja Juvin rokokootuoleja. Ruokapöytä tuli talokaupan mukana, ja Eeva kunnosti sen. Pöydän yllä on Flosin Moon-kattovalaisin.
Ostohetkellä talossa oli hyvin paljon eri värejä. Esimerkiksi portaat olivat turkoosit, seinillä oli alkuperäisiä 1920-luvun tapetteja, ja eteisessä oli kirkkotapetti, josta museovirasto kävi hakemassa mallipalan kokoelmiinsa. Nyt kokonaisvärimaailma on harmonisen vaalea. Punainen olohuone on piristävä poikkeus.
Jouluna Eeva kattaa pöydän kauniisti vanhoilla Arabian astioilla. Joululiina on Marimekon Mehiläispesä-kangasta. Eeva ja Aino ovat yhdessä koristelleet kuusen. Taustalla joulunpunainen olohuone.
KALUSTEET KIERTOON
Perhe on asunut valmiissa kodissa kuutisen vuotta.
– Vaikka eihän koti ole koskaan valmis, Eeva toteaa.
Huvilaa ympäröi seesteinen maalaismaisema.
Hän on sisustussuunnittelija ja työskentelee kotona, mikä on mainio ratkaisu, kun perheessä on pieni lapsi. Eeva on jo ehtinyt vaihtaa olohuoneen, ruokailutilan ja työhuoneen paikkoja monta kertaa.
Jouluvalot on kiedottu lasipurkissa olevien oksien ympärille.
– Nykyinen työhuoneeni keittiön vieressä oli alun perin ruokasali. Meillä ei silloin ollut täällä edes sähköä. Naapurit ihmettelivät erikoisia kaupunkilaistulokkaita, kun illastimme aina kynttiläkruunun loisteessa. Se oli omalla tavallaan idyllistä, mutta talvella oli hankalaa, kun ei ollut riittävää valaistusta.
Keittiökaapistot ovat Ikeasta. Pellavaiset keittiöpyyhkeet ostettiin Fiskarsin antiikki-markkinoilta. Verho on itse tehty, ja valaisimet ovat Ikeasta.
– Sähkömiestä oli vaikea löytää. Vihdoin löysimme ammattilaisen, joka osasi tehdä sähkötyöt kauniina pintavetoina talon rakennusajan mukaisesti, Eeva huokaa.
Ikean mäntypöytä käsiteltiin ekologisella Osmo Colorin puuvahalla. Pöydän päässä on Ainon Tripp Trapp -lastentuoli. Talokaupan mukana tulleet penkit olivat alun perin vaaleanpunaiset, mutta Eeva on poistanut maalin.
– Halusin ehdottomasti, että kodissamme on yksi punainen huone, koska se on voiman väri. Ensin se oli työhuone. Seuraavaksi siitä tuli ruokailutila, mutta se oli liian kaukana keittiöstä, joten teimme entisestä olohuoneesta ruokasalin ja punaisesta huoneesta olohuoneen. Pidän tavaroiden kierrättämisestä huoneesta toiseen, kunnes ne löytävät omat paikkansa, Eeva kertoo sisustusfilosofiastaan.
Remontoitavaa riittää edelleen. Seuraava projekti onkin kovassa käytössä oleva pihasauna.
Leikkimökki on kuin huvila pienoiskoossa. Se on ristitty pikku-Ainolaksi. Eeva rakensi sen netistä löytämiensä ohjeiden mukaan.
PERINTEISESTI KEITTIÖSSÄ
Eeva on suunnitellut tilavan vanhan ajan keittiön, jossa on Ikean kalusteet. Eeva halusi tilaan avaruutta, joten yläkaapit jätettiin pois. Niitä tosin jouduttiin lisäämään myöhemmin, sillä säilytystilaa tarvittiin enemmän. Vanhat kylmäkomerot säilytettiin. Talvella juomat pysyvät niissä erinomaisen kylminä. Kaappien päällä ollut pinkopahvi vaihdettiin lautaseinäksi. Uuden lieden tausta maalattiin liitutaulumaalilla.
Olohuoneen pöydät ovat huutokauppalöytöjä. Ne on kunnostettu itse ja käsitelty Uulan perinnemaaleilla. Pinnatuolit ovat Jarmon perintötuoleja. HT Collectionin nojatuoli on saatu häälahjaksi. Ikean sohvassa on pestävä irtopäällinen. Muhkea pöytävalaisin on huutokauppalöytö. Matto on Ikeasta. Punaiset tyynyn-päälliset on ommeltu itse Sandbergin kankaasta. Kattovalaisin on Belidin ja tapetti Sandbergin.
– Emme halua asua museossa, joten halusimme saada taloon modernit mukavuudet. Yläkertaan rakennettiin kylpytilat. Yläkerran kylpyhuoneen paikka määräytyi keittiön vesipisteiden mukaan, sillä vesivahinkoriskien minimoimiseksi taloon haluttiin vain yksi vesilinja, Eeva kertoo.
Talvella on ihana tassutella sisälläkin lämpimissä villasukissa. Mummu on neulonut niitä koko korillisen, jotta vieraillekin riittää.
SÄVELIÄ RUOKASALISSA
Ruokasali oli ensin olohuone ja musiikkihuone, sillä se oli ainoa paikka, minne Eevan 40-vuotislahjaksi saama piano mahtui. Eeva on rakentanut kirjahyllyt ja patterinsuojukset itse. Tuolien istuimien kangasverhoilut vaihtuvat fiiliksen mukaan.
– Ostan uuden Marimekon pöytäliinan noin joka toinen vuosi jouluksi. Äitini sanoi aina, ettei paljaalta pöydältä voi syödä, Eeva nauraa.
Ainon huoneessa on tilaa leikkiä. Huone on myös vierashuone. Täysmittaisessa rauta-sängyssä on patjat kahdelle. Patjapussit Aino voi ottaa mukaan leikkeihinsä. Ikean lelulaatikoissa on pyörät ja laatikkoihin on maalattu liitutaulumaalilla alue, johon voi kirjoittaa, mitä ne sisältävät.
Sibeliuksen kuva on ollut aina talossa. Se sai jäädä paikoilleen muistuttamaan talon entisestä boheemista emännästä. Alkuperäiset kaakeli-uunit ovat käyttökuntoisia ja niillä lämmitetään taloa talvisin. Kuusi on laitettu jalkoineen vanhaan koriin.
– Inhoan kuusen alusmattoja, ja korit ovat suuri heikkouteni Eeva tunnustaa.
Kylpyhuone lohkaisi kulman Ainon huoneesta. Carl Larsson -henkinen sänky on suunniteltu ja tehty itse mittojen mukaan. Isot tuolit ovat 1930–40-luvulta. Tuolien pohjassa on teksti, josta käy ilmi, että talon silloinen isäntä on tehnyt ne lapsille joululahjaksi. Eeva on kunnostanut ja päällystänyt tuolit.
Viisivuotias Aino on koristellut joulukuusen metrin korkeudelle asti ja äiti ylemmät oksat.
Aino haluaa ripustaa koristeet pareittain, jotta ne eivät olisi yksinäisiä.
Valot loistavat huvilan ikkunoista. Talon vieressä nököttää keskeneräinen punainen sauna.
HAUSKOJA JUHLAPERINTEITÄ
– Kotimme on oikea joulutalo. Täällä on oikeaa vanhan ajan joulutunnelmaa. Perinteeksi on jo muodostunut, että kaikki sukulaisemme tulevat tapaninpäivänä meille jouluaterialle, Eeva kertoo.
Hän tekee itse joulukoristeita muun muassa sammalpalloja.
Vanhempien makuuhuoneessa on myös Ainon sänky. Verho on vuorattu, jotta se pimentää kunnolla. Lipasto Ikeasta. Yöpöytä on hankittu aikoinaan pienestä sisustusliikkeestä Tampereelta. Rahi on ostettu Ideaparkista alun perin sohvapöydäksi. Nyt se on kätevä päiväpeiton laskupaikka. Päällimmäiset tyynyt on ommeltu itse, vihreäraitaiset tyynyt ovat H&M Homesta, tapetit Sandbergin.
– Ainon kanssa teemme jäälyhtyjä pihalle juhlia varten.
Eeva tekee kauniita kattauksia jouluna, sillä silloin siihen on aikaa. Astiat ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Eevan suosikkiastiasto on vaarilta peritty vanha Arabian astiasto. Lautaskaapista löytyvät astiat kahdellekymmenelleneljälle hengelle, eli koko suvulle.
Eeva säilyttää korujaan kätevästi koukuissa seinällä. Makuuhuoneen lipaston päällä on pino Ainon satukirjoja. Mollamaija on Marimekosta.
Kasvihuoneessa vietetään naapureiden kanssa perinteinen laskiaisjuhla.
– Syömme ulkona mäenlaskun lomassa. Grillaamme hodareita kasvihuoneessa. Tarjolla on myös kuumaa kaakaota, glögiä ja pipareita.
Kasvihuone on ahkerassa käytössä talvellakin. Grilli lämmittää siellä mukavasti. Katossa roikkuu ruokasalin entinen kynttiläkruunu.
TYÖHUONE KOTONA
Eevan työhuone oli alun perin ruokasali. Suuri kaappi oli ensin olohuoneen kirjahyllynä, sitten astiakaappina ja nyt toimistotarvikekaappina.
– Suurta kaappia ei saatu siirrettyä ilman naapurin miestä, mutta onneksi täällä maalla ollaan avuliaita, Eeva nauraa.
Työhuoneen ikkunan alla oleva pitkä kapea taso on Bauhausin liimapuulevyä. Jalkoina ovat Ikean metalliset laatikostot.
Koko ikkunaseinän pituinen työtaso rakennettiin itse.
– Tarvitsen töissäni paljon laskutilaa materiaaleille ja piirustuksille. Taso tehtiin Bauhausin liimapuulevystä, joka maalattiin valkoiseksi. Jalat tehtiin Ikean metallisista laatikostoista. Ainolla on oma piirustuspöytä äidin työhuoneessa.
Työhuoneessa on Ikean pukkijalkapöytä. Vanhat korituolit on haettu aikoinaan Tukholman Ikeasta. Työtuolit hankittiin Iskun julkikalustevalikoimasta. Belidin kattovalaisin on siirretty olohuoneesta. Sähkövedot puuttuvat vielä. Metallinen paperirullien säilytyspönttö on Ideaparkin Villa Rosmariinin loppuunmyynnistä. Matto on Ikeasta.
– Sen ääressä Aino voi tehdä omia töitä, kun työskentelen kotona, Eeva iloitsee.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2