MIKÄ: 1920-lu­vul­la ra­ken­net­tu van­ha ase­ma­ra­ken­nus, 400 m². MIS­SÄ: Pa­ro­las­sa, Hat­tu­las­sa. TÄÄL­LÄ ASUU: Kat­ja Rin­ki­nen ja hä­nen mie­hen­sä Tar­mo Kor­ho­nen sekä Pen­ni-koi­ra

Liitutaulu on helppo tehdä itse. Vanhaan kehykseen leikattiin pala vaneria, joka maalattiin liitutaulumaalilla. Pieni kuusi säilyy lasipurkissa.

Van­ha ase­ma­ra­ken­nus ja sen vie­hät­tä­vä pi­ha­pii­ri nö­köt­tä­vät käy­tös­sä ole­van ase­ma­lai­tu­rin vie­res­sä. Enää siel­lä ei lei­mail­la lip­pu­ja ei­kä odo­tel­la ju­nia. Ny­ky­ään sitä asut­taa kol­me­kymp­pi­nen pa­ris­kun­ta sekä Pen­ni-koi­ra.

Keittiön jakkarat ja astiat ovat kirpputorilöytöjä.

Pa­ro­lan ase­ma -blo­gin kir­joit­ta­ja Kat­ja Rin­ki­nen ja hä­nen mie­hen­sä Tar­mo os­ti­vat ra­ken­nuk­sen ne­li­sen vuot­ta sit­ten. He ha­lu­si­vat kun­nos­tet­ta­van ta­lon, jol­la on his­to­ri­aa ja pal­jon mah­dol­li­suuk­sia.

Katja on tehnyt askartelumassasta sieniä jääkaapin seinään.

– Teim­me os­to­pää­tök­sen puh­taas­ti ta­lon, em­me si­jain­nin pe­rus­teel­la, Tam­pe­reel­ta muut­ta­nut pa­ris­kun­ta ker­too.

Keittiö, kuten muukin yläkerta, on vielä täysin remontoimatta. Saarekkeena toimiva pöytä sekä vanhat pianotuolit ostettiin netistä. Pöytä oli normaalikorkuinen. Katja ja Tarmo korottivat sitä 10 senttiä, jotta sen ääressä on helpompi työskennellä. Penkki on Metsäkylän navetasta ja sen päällä oleva talja Ikeasta. Katosta roikkuvan koukuston sekä lankkuhyllyn Katja on tehnyt itse. Matot saatiin molempien mummoilta.

Re­mont­ti aloi­tet­tiin heti. Asuin­käy­tös­sä ole­vaa ylä­ker­taa on vas­ta siis­tit­ty ja si­sus­tet­tu, ja kun­nos­tus ete­nee hi­taas­ti.

Olohuoneessa on kolme sohvaa. Penni-koira viihtyy vanhan tavaran myymälästä ostetulla rautasängyllä. Tyynynpäälliset on tehty vanhoista keittiöpyyhkeistä, purjerenkaista ja pellavanarusta. Kuusenjalkana on sinkkiämpäri. Sen sisällä on laudanpala, johon poratun reiän ansiosta kuusi pysyy pystyssä. Pupulamppu on Pennin yövalo.

– Ha­lu­am­me teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon it­se ja pe­rin­ne­ra­ken­ta­mis­ta kun­ni­oit­ta­en, jo­ten se vie pal­jon ai­kaa ja ra­haa. Teem­me ai­na vä­hän ker­ral­la, tämä on ai­ka pit­kä­kes­toi­nen har­ras­tus. Aloi­tim­me vuo­den 2008 ke­vääl­lä, ja urak­ka jat­kuu. Tänä vuon­na olem­me re­mon­toi­neet ase­man var­ti­o­tu­paa vuok­ra­käyt­töön.

Vanha asemarakennus on kaunis ja tilava, peräti 400 neliötä. Pääovien vieressä olevat suuret lyhdyt ostettiin Hong Kong -tavaratalosta.

VAN­HA KUN­NI­AAN

Tar­mo on suun­nit­te­luin­si­nöö­ri ja la­si­muo­toi­li­jak­si val­mis­tu­nut Kat­ja työs­ken­te­lee si­sus­tu­sa­lal­la. Mo­lem­mat kun­ni­oit­ta­vat van­haa ja pyr­ki­vät sääs­tä­mään ja kier­rät­tä­mään ase­mal­ta löy­tä­mään­sä ma­te­ri­aa­lia. Näis­tä ide­ois­ta on syn­ty­nyt blo­gin li­säk­si myös kak­si kir­jaa.

Pellavanarulla ikkunaan kiinnitetyt pienet kellot ovat löytö sekatavarakaupasta.

– Olen jo ai­kai­sem­min ol­lut in­no­kas kä­si­työ­ih­mi­nen, mut­ta ta­lon os­ta­mi­sen jäl­keen har­ras­tus on kas­va­nut hur­jas­ti. Blo­gia aloin kir­joit­taa tam­mi­kuus­sa 2009. Kier­rän pal­jon kirp­pu­to­re­ja sekä van­han ta­va­ran liik­kei­tä ja hamst­raan niis­tä ta­va­raa, jos­ta teen sit­ten kai­ken­lais­ta uut­ta. En­sim­mäi­nen kir­ja­ni Vin­ta­gen vie­mää jul­kais­tiin kak­si vuot­ta sit­ten ja uu­sin, ni­mel­tään Sor­mus­tin ja sork­ka­rau­ta il­mes­tyi tänä syk­sy­nä.

Räsymattotyynyt Katja on tehnyt itse. Valonauhan koristeeksi kiinnitettiin pyykkipojilla eläinhahmoja.

Mo­lem­mat käy­vät päi­vä­työs­sä Tam­pe­reel­la mut­ta ovat teh­neet va­paa-ai­ka­naan re­mon­tin ohes­sa omia pro­jek­te­jaan. Kat­ja päi­vit­tää blo­giin ta­ri­noi­ta re­mon­tin ete­ne­mi­ses­tä sekä eri­lai­sia tuu­naus­vink­ke­jä.

Katja teki paperimassasta valosarjan koristeita, jotka hän kiinnitti kuumaliimalla. Kuusenkoristeet tehtiin kennopaperista.

Pa­ris­kun­ta on teh­nyt pal­jon löy­tö­jä eri­lai­sis­ta huu­to­kau­pois­ta. Esi­mer­kik­si lu­kui­sat van­hat ope­tus­tau­lut ovat pe­räi­sin kou­lu­huu­to­kau­pois­ta.

Seinällä on vanha talonpoikaisnaulakko, joka ostettiin Huutonetistä ja lintuhäkit ovat antiikkikaupasta. Lampunvarjostin tehtiin joustopitsistä. Tummanruskea jalka maalattiin pellavaöljymaalilla valkoiseksi. Yli satavuotias sohvapöytä sekä vanha divaanisohva ovat nettihuutokaupasta. Sohva päällystettiin pellavakankaalla. Kaikki tyynyt on tehty itse.

Kat­ja ja Timo te­ke­vät jou­lun ko­tiin­sa it­se, ko­ris­teis­ta läh­tien. Sii­vo­a­mi­ses­ta he ei­vät ota pai­nei­ta. Kii­reis­tä ar­kea viet­tä­vä pa­ris­kun­ta ar­vos­taa jou­lun­py­hien ai­kaan hös­söt­tä­mi­sen si­jaan lä­hei­siä ih­mi­siä ja suk­laa­ta.

Olohuoneen suuri kaappi kätkee sisälleen television ja kaiken muun kodin elektroniikan. Matkalaukut ovat löytöjä eri paikoista.

KUU­SI OMAS­TA PI­HAS­TA

Olo­huo­nees­sa vie­te­tään eni­ten ai­kaa, jo­ten se on myös Rin­kis­ten per­hees­sä luon­nol­li­nen paik­ka kuu­sel­le, joka on omas­ta pi­has­ta. He pi­tä­vät yk­sin­ker­tai­sis­ta ko­ris­teis­ta.

Taidekaupoista ja -kehystämöistä voi saada vanhoja kehyksiä pilkkahintaan. Katja pingotti niihin vanhoja tapetteja. Lasikuvuissa on vanhaa koulutarpeistoa ja huutokauppalöytöjä. Vanha pelipöytä maalattiin pellavaöljymaalilla.

– Luon­non­ma­te­ri­aa­leis­ta saa hel­pos­ti as­kar­rel­tua vaik­ka mitä ki­vaa. Ma­te­ri­aa­lin ke­rää­mi­nen kan­nat­taa to­sin aloit­taa jo hy­vis­sä ajoin syk­syl­lä.

Olohuoneesta kuljetaan ruokasalin kautta keittiöön. Sohva ostettiin antiikkiliikkeestä.

Ko­din si­sus­tus on kiva se­koi­tus kek­se­li­äs­tä maa­lais­ro­man­tiik­kaa ja vin­ta­gea, ku­ten myös Kat­jan haus­kat jou­lu­ko­ris­teet.

Tunnelmallisen ruokasalin huonekalut ovat nettihuutokaupoista. Vasemmalla näkyvässä vanhassa puupaljussa säilytetään vilttejä ja tyynyjä. Valkoiset kynttilänjalat ovat kirpputoreilta tai lahjaksi saatuja. Astiat ovat kirpputorilöytöjen lisäksi Ikean lautasia sekä Villeroy & Bochin liilat viinilasit.

– Jou­lu mer­kit­see meil­le lö­höi­lyä, hy­vää ruo­kaa ja py­säh­ty­mis­tä, mut­ta myös es­te­tiik­kaa.

Ruokasalin nurkassa on kirpputorilta löytynyt lokerikko, jonka päällä on vanha koulutaulu sekä Katjan tekemä muistitaulu.

HUU­MO­RI­MIEL­TÄ TAR­VI­TAAN

Ase­mal­la sat­tuu ja ta­pah­tuu. Ih­mi­set ei­vät ai­na ym­mär­rä, et­tä van­ha ra­ken­nus on yk­si­tyis­käy­tös­sä, vaik­ka ase­ma­toi­min­taa sii­nä on vii­mek­si ol­lut yli kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Jos ovet sat­tu­vat jää­mään au­ki, joku var­mas­ti as­tuu si­säl­le ih­met­te­le­mään ase­man ny­kyis­tä me­noa. Ker­ran kun Kat­ja tuli ko­tiin, puu­tar­ha­pen­kil­lä is­tui tun­te­ma­ton nai­nen, joka odot­ti ju­naa.

Isä opetti Katjan tekemään tuokkosia, joihin saa kauniita asetelmia.

– Lai­tu­rit ovat ihan nor­maa­lis­ti käy­tös­sä, mut­ta kaik­ki muu alue on yk­si­tyis­tä. Ase­mal­la asu­mi­nen vaa­tii­kin hie­man ym­mär­rys­tä ja huu­mo­ri­miel­tä, Kat­ja sa­noo.

Makuuhuoneen seinällä on Katjan papan vanha naulakko. Keskimmäinen puuhevonen on ensimmäiseltä yhteiseltä ulkomaanmatkalta ja päällimmäinen henkari on Tarmon papan sodassa tekemä.

Ase­ma­ta­los­ta sekä ton­tin muis­ta ra­ken­nuk­sis­ta löy­tyi pal­jon aar­tei­ta, ku­ten va­lai­si­mia ja huo­ne­ka­lu­ja. Ym­pä­ris­töön kuu­luu pää­ra­ken­nuk­sen li­säk­si ma­ka­sii­ni, ul­ko­sau­na sekä kak­sois­var­ti­o­tu­pa, joka re­mon­toi­daan vuok­rat­ta­vak­si.

Makuuhuoneen sänky on Iskusta ja rautakorit kirpputoreilta. Kattovalaisimen ja suurimman täkin Katja on tehnyt. Yöpöytinä toimivat taulukehyksistä tehdyt seinälaatikot.

– Ma­ka­sii­ni on ol­lut oi­kea aar­re­ait­ta. Siel­tä on löy­ty­nyt pal­jon eri­lai­sia esi­nei­tä, huo­ne­ka­lu­ja ja puu­ta­va­raa.

Tilava eteinen toivottaa vieraat tervetulleiksi. Puusohva ostettiin nettihuutokaupasta ja matkalaukut ovat löytöjä sieltä täältä.

Ala­ker­ras­sa on Kat­jan työ­huo­ne sekä val­ta­vas­ti va­ras­to­ti­laa, jos­sa Kat­ja säi­lyt­tää kir­joi­hin­sa ja eri­lai­siin tuu­nausp­ro­jek­tei­hin liit­ty­vää ta­va­raa.

Katja kerää työhuoneeseensa erilaisia tavaroita ja tuunaa ne uuteen uskoon. Pöytä tehtiin asennuskiskoista ja vanhoista junanvaunun sivulaudoista, jotka löytyivät makasiinista. Tuolit ovat kirpputorilta ja vanha puinen kaappi ostettiin Huutonetistä. Tarmo on kunnostanut valokirjaimet toimiviksi. Valaisimet ostettiin Ebaystä ja vanha arkistolaatikko löytyi eräältä maatilalta. Se oli oranssi, mutta pariskunta maalasi sen valkoiseksi.

– Työ­huo­nees­sa­ni pa­ras­ta on valo ja iso pöy­tä. On myös iha­naa, kun on niin pal­jon ti­laa, et­tä voi jät­tää kes­ke­ne­räi­set työt odot­ta­maan.